Vapaaottelu Espoo UPC
Kamppailulajit

Ice Cage 6:n kohuhetki puhuttaa – näin ottelija jätettiin pulaan toistamiseen

Toimitus

Ice Cage 6 tarjosi perjantaina tuttuun tapaan kovia suorituksia, kiinnostavia otteluparituksia ja myös tilanteita, joista jäi yleisölle ristiriitainen maku. Illan puheenaiheiksi nousivat erityisesti nuorten lupauksien väkisin kaivetut voitot, Jussi Pirttikankaan vahva “people’s champ” -hetki sekä Hannan Housmandin ympärille kasautunut harmitus, jota moni pitää jo promootion omana mokana.

Nuoret lupaukset kaivoivat voitot vaikeankin kautta
Vasta 20-vuotiaat Rasmus Vauhkonen ja Sani Brännfors jatkoivat voittoputkiaan ja ottivat molemmat toisen ammattilaisvoittonsa. Tällä kertaa voitot eivät tulleet pikaisina rutiinisulkemisina, vaan molemmat joutuivat tekemään täyden päivätyön häkissä. Vauhkonen urakoi täydet minuutit Kevin Niemistä vastaan, ja Brännfors teki saman Sofía Landia vastaan.

Juuri tällaiset illat ovat kasvun kannalta arvokkaita. Kun aiemmin on tullut nopeita voittoja, on iso mittari se, että pystyy kaivamaan voiton myös silloin, kun kaikki ei loksahda heti kohdilleen. Molemmilla taustalla on myös laadukas arki: Brännfors on Oulussa Matias Pahkalan opissa ja Vauhkonen Helsingissä Anton Kuivasen valvovan silmän alla. Brännfors myönsi voitosta huolimatta, ettei esitys täysin tyydyttänyt, mikä kertoo kunnianhimosta enemmän kuin selittelyistä.

Kemin raju mies nousi koko kansan suosikiksi
Jussi Pirttikangas on esimerkki siitä, miten uudet promootiot ovat nostaneet vähemmän tunnettuja kamppailijoita valtavirran puheisiin. Kemin mies nappasi jälleen voiton ja sai häkissä raikuvat reaktiot. Hänen vahvuutensa ei ole vain tekemisessä, vaan persoonassa: vatsassa lukee kaupunginosa Hepola, sisääntulossa soi Irwinin Henkipatto ja ottelun jälkeen hän jakaa kunniaa vastustajalleen sekä puhuu lapsistaan tavalla, joka osuu yleisöön.

Tällä kertaa tarinaan tuli myös haikea sävy. Pirttikangas kertoi viettäneensä ensimmäisen joulunsa kaukana lastensa luota ja kuvaili, että aattoaamuna junaan hyppääminen oli lähellä viedä tunteet yli. Ura on hänen mukaansa kääntymässä kohti loppusuoraa, ja syyskuulle ensi vuonna on hahmottumassa päätös kotikaupungissa. Yksi iso kysymys on kuitenkin terveys. Pirttikangas avasi käden tilannetta suoraan: leikkaus tehtiin lokakuussa, mutta palautuminen ei ole ollut entisellään. Keskisormen jänne on laitettu paikalleen, nimettömän vaivaa ei ole vielä korjattu, ja lyöminen vaatii puudutuksen joka kerta.

Harvinainen naisten kohtaaminen lunasti odotukset
Promoottori Max Hynninen sai jälleen kiinni ottelusta, jossa idea muuttui todeksi. Noora al-Saffu ja Eeva Pohto kohtasivat illassa kamppailullisesti poikkeuksellisessa asetelmassa: potkunyrkkeilyn tuore maailmanmestari vastaan thainyrkkeilyn Euroopan mestari. Vauhtia ja tasoa riitti, ja molemmat kuvasivat tilaisuutta näyttönä, jossa Suomen naiskamppailulla on vielä paljon annettavaa.

Al-Saffu totesi, ettei hän itse kokenut päässeensä aivan parhaalle tasolleen, mutta show tuli silti annettua. Pohto hehkutti perään, että vaikka he ovat treenanneet yhdessä, he päättivät yhdessä myös sen, ettei se ole este ottelulle. Molemmilla oli taustalla rankka turnausjakso, ja tämä nähtiin hienona vuoden lopun mahdollisuutena.

Väliesitys, joka toi mieleen showpainin
Ennen pääkorttia nähtiin tilanne, jota on vaikea pitää urheilullisena kohokohtana. Makwan Amirkhani ja Alexander “Stagala” Krigsman ottivat yhteen sanailun jälkeen, ja Amirkhani päätyi läpsäisemään Krigsmania poskelle. Hetkeä myöhemmin Stagalan muovikruunu lensi häkkiin, ja vartijat veivät tilanteen sivummalle.

Monelle fiilis oli lähinnä myötähäpeä, ja kohtaus toi mieleen showpainin väliesitykset, joissa kunniaa “loukataan” ja draamaa rakennetaan. Ajatus jäi ilmaan: ehkä Amirkhani nähdään seuraavassa Ice Cagessa taas ottelijana, mutta tämä episodi ei nostanut illan tasoa.

Hannan Housmandin ympärille kasautui jo toinen peräkkäinen moka
Illan puhutuin “lammas”-osio liittyi Hannan “Human Terrier” Housmandiin, joka on ollut Ice Cage -kortilla kahdesti putkeen. Elokuussa Turussa hänelle tuotiin vastustaja, jonka taso jäi alkeelliseksi, ja Housmand hoiti tilanteen fiksusti, naputti armollisen keskeytysvoiton ilman kovaa kontaktia.

Tapaninpäivänä piti tulla uusi ottelu Salazar Mokhtaa vastaan, mutta vastustaja loukkasi jalkansa noin kymmenen tuntia ennen punnitusta. Jo etukäteen lähes tuntemattoman ottelijan ottaminen kortille nähtiin riskinä, koska tasosta ei ollut takeita, ja nyt koko ottelu romahti viime hetkellä. Lopputulos on se, että Housmandin ympärillä Ice Cage on mokannut kahdesti peräkkäin. Kokenut turkulainen ansaitsisi hänen ympärilleen selvästi paremmin rakennetun ottelupolun.

Abdul Hussein näyttää valmiilta seuraavaan tasoon
Jos illasta jäi myös selkeä “leijona”, se oli Abdul “Abba” Hussein. Viesti oli yksiselitteinen: hänen paikkansa on UFC:ssä, ja sisäänpääsy tuntuu lähinnä aikataulukysymykseltä. Vielä pari vuotta sitten UFC:ssä otellut Tyson Nam sai kokea Husseinin tason konkreettisesti, kun tarkka ja lyhyt yläkoukku osui leukaan. Ammattilaisvoittoja Husseinilla on 15, ja niistä 14 on päättynyt ennen täyttä aikaa.

Maaliskuun lopussa Helsingissä otellaan Ice Cagen kilpailijan Immun Fight Clubin ensimmäinen ilta, mutta samaan aikaan ilmassa on toinenkin mahdollisuus. Samana iltana Hussein saattaa debytoida UFC:ssä Lontoossa.

Some-nosto: Ice Cage 6 tarjosi työvoittoja, kansansankarin hetkiä ja yhden karvaan farssin. Erityisesti Hannan Housmandin ympärille kasautunut sekoilu puhuttaa.