Näkökulma: Karri Kiven kädenjälki on alkanut viimeinkin näkyä

Tampereen Ilves on ollut Liiga-kauden suurin yllättäjä. Siitä ei ole kysymystäkään. Pienillä panoksilla operoiva joukkue on kerännyt 11 ottelusta 23 pistettä, jolla se on sarjataulukossa toisena. Ilves on ollut yhdessä HIFK:n kanssa sarjan maaliahnein joukkue, ja tupsukorvat ovat myös loistaneet toisessa päässä, kun Ilves on päästänyt sarjassa kolmanneksi vähiten maaleja. Ylivoimakin on toiminut, kun tamperelaisnippu on ollut sarjan toiseksi tehokkain ylivoimajoukkue.

Ei pöllömpi saavutus joukkueelta, jonka budjetti on kaukana esimerkiksi paikallisvastustaja Tapparan budjetista.

Olennaisin kysymys on, miksi Ilves on yltänyt tällaiseen suoritukseen? Helppo vastaus on laadukas päävalmentaja, joka Ilvekseltä löytyy. Karri Kivi on saanut temmeltää Tampereella reilut kaksi kautta, ja nyt hänen työnsä alkaa viimeinkin tuottaa tulosta.

Kiven projektin hyvyys juontaa juurensa monesta asiasta, mutta ensimmäinen juttu on, että hän saanut itselleen oikeanlaisia pelaajia. Kivi on halunnut Ilvekseen nopeita ja taitavia pelaajia, jotka pystyvät noudattamaan hänen pelifilosofiaansa. Ilves ei pysty kuitenkaan rahalla naaraamaan markkinoilta oikean tyyppisiä ja tarpeeksi laadukkaita pelaajia, joten Kiven on ensiksi pitänyt tunnistaa potentiaaliset, halvat pelaajat ja kehittää heidät tarpeeksi laadukkaiksi pelimiehiksi.

Tässä hän on onnistunut, ja sen takia Ilves seilaa näin korkealla. Kiven kehitystaidoista on monia esimerkkejä: Teemu Lepaus pelaa vasta toista kauttaan Liigassa, mutta hyökkääjä on takonut alkukauden 11 ottelussa huimat 14 tehopistettä. Arttu Ruotsalainen oli iskenyt parhaalla Liiga-kaudellaan 20 tehopistettä, mutta nyt sentteri on saalistanut 11 ottelussa 12 pistettä. Uransa ensimmäisiä täysiä Liiga-kausia pelaavat Joona Ikonen ja Oskari Laaksonen ovat pelanneet niin ikään loistavalla tasolla. Eemeli Suomen ja Jarkko Parikan isot kehitysaskeleet nähtiin jo viime kaudella. Siinä muutama oiva esimerkki.

Lisäksi hankintapolitiikka on sujunut mallikkaasti. Joose Antonen ei mahtunut ennen kautta muualle, mutta hän sai tryoutin kautta paikan Ilveksestä, ja mies on latonut 11 ottelussa 10 pistettä. Tuomas Salmelalla ei ollut allaan yhtään täyttä Liiga-kautta, mutta niin vain mies on joukkueensa eniten pelaava puolustaja. Mike Halmo tuli ulkomailta, ja hän on ollut juuri sitä mitä toivottiin. HIFK:n ylijäämämies Panu Mieho päätti kesällä saapua Tampereelle, ja hänkin on tuonut monipuolisena pelaajana erinomaisen lisän joukkueeseen.

Kivi on valmennusryhmänsä kanssa tehnyt halvoista ja nimettömistä pelaajista laadukkaita työmiehiä. Jokaisella heistä on ollut potentiaalia, jonka Kivi on saanut kaivettua esiin. Sen vuoksi he pystyvät noudattamaan Kiven pelikirjaa, ja se näkyy tuloksissa.

Kiven pelifilosofia perustuu etenkin kahteen asiaan: kiekollisuuteen ja nopeuteen. Näillä menestytään nykypäivän jääkiekossa. Ilves-pelaajat ovat koko ajan hyvässä vauhdissa, miksi he pystyvät väsyttämään vastustajan. Omassa päässä hyvä liike takaa sen, että joukkue voi puolustajaa joko aluepuolustamisella tai mies-miestä-vastaan-tyylillä. Hyökkäyspäässä hyvä liike näkyy kaksinkamppailujen voittamisena sekä maalipaikoille pääsemisenä.

Tähän kun lisätään vahva kiekollinen osaaminen, ovat menestyksen palaset kohdillaan. Taitava puolustus osaa avata peliä, ja taitavat hyökkääjät osaavat pelata luovasti ja tehokkaasti hyökkäyspäässä.

Kolmas merkittävä asia on joukkueen henki, joka on Ilveksessä korkealla. Ilveksestä on tietoisesti tehty nuorekas ja erittäin tamperelainen. Monet pelaajat tuntevat toisensa jo junioriajoilta lähtien. Nämä asiat ovat rakentaneet joukkueen ilmapiiristä rennon, ja silloin pelaaminenkin usein kulkee. Hyvä joukkuehenki takaa sen, että pelaajat tekevät töitä toistensa eteen, ja tämä näkyy erittäin vahvana työmoraalina ja heittäytymisenä. Koko joukkueesta huokuu tällä hetkellä, että pelaaminen on kivaa.

Nämä asiat rakentavat toimivan kokonaisuuden, jota Kivi on viimeiset vuodet määrätietoisesti rakentanut. Tällaisella kokonaisuudella tullaan varmasti pelaamaan vahva kausi, mutta mielenkiintoisinta on, kuinka pitkälle se kantaa?

Runkosarjassa on vain taivas rajana, mutta uhkakuviakin löytyy, sillä joukkue on erittäin nuori ja kokematon. Nuorten pelaajien tasainen suorittaminen ei ole itsestäänselvyys, milloin Ilves voi kohdata heikkoja jaksoja. Niistä nouseminen ei ole helppoa, jos joukkueessa ei ole tarpeeksi johtajuutta. Ja vaikka runkosarja sujuisikin ilman suurempia ongelmia, on Ilveksen menestyminen pudotuspeleissä epätodennäköistä. Suora pudotuspelipaikka ja neljän sakkiin pääseminen ovat realismia, mutta tosipeleissä merkittävään rooliin nousevat kokemus ja materiaalin leveys. Näissä asioissa piilevät Ilveksen heikkoudet.

Mutta ehkä Ilveksessä ei vielä tarvitsekaan haaveilla mestaruuden voittamisesta. Tärkeintä on, että tamperelaisjoukkue on päässyt oikealle tielle kohti kirkkaampaa tulevaisuutta. Siitä isoin kiitos kuuluu Karri Kivelle, ja hänen johtamalleen valmennusryhmälle.

Kansikuva: All Over Press