Mielipide: EHT on irvokas läpileikkaus jääkiekon ylitarjontaan

Torstaina käynnistyi Ruotsin EHT-turnaus. Avauspäivänä Suomi mittasi tasonsa Venäjää vastaan kuudetta kertaa vuoden sisällä.

Minua kiinnostaa EHT henkilökohtaisesti yhtä paljon kuin katsoa maalin kuivuvan keskellä aurinkoista kesäpäivää. Tai itse asiassa, perun sanani, maalin kuivumisen odottelu on varsin miellyttävää, silloin voi ainakin kaivaa hyvän kirjan esille ja uppoutua hyvällä syyllä hetkeksi omiin maailmoihin.

Ähky

Liigan runkosarja 2016-17 kestää 179 päivää, minkä aikana kukin joukkue pelaa 60 ottelua. Yhteensä otteluita on peräti 450 kappaletta. Pelipäiviä Liigassa on 97 kappaletta, eli keskimäärin hieman yli joka toinen päivä on tarjolla kotimaista liigakiekkoa lähes viiden ottelun verran. Jatko-otteluita pelataan vähintään 32 ottelun verran, ennen kuin Kanada-malja nostetaan kohti kattoa Hakametsässä ja voittaja on selvillä 45 päivän rupeaman jälkeen.

Maajoukkue puolestaan pelaa syyskuun alusta huhtikuun loppuun ulottuvalla ajanjaksolla 22 ottelua, World Cupin ottelut mukaan luettuna. Ja tämä kaikki ennen jokavuotista kevään kruunua, jääkiekon MM-kisoja, jotka pelataan luonnollisesti tänä vuonna jaettuina kisoina Saksassa ja Ranskassa. Otteluita tulee alkusarjassa seitsemän kappaletta ja päälle jatko- tai karsintasarjan ottelut. Mikäli mennään päätyyn asti, keväistä kaljahuumaa rykäistään 10 ottelun verran 17 päivään.

Ketä palvelee se, että ammatikseen kroppaa likoon laittava pelaaja pelaa pahimmillaan pitkälle yli 80 ottelua kaudessa. Nuoret pelaajat pelaavat treenaamisen ja kehittymisen ehdoilla, jopa riskeeraten optimaalisen harjoitus- ja kehitysrytmin. Peli opettaa, mutta jos pääsi on puutuneessa tilassa ja kroppa on väsynyt, peliympäristö ei ole optimaalinen oppimiseen. Vanhat, kokeneet pelaajat puolestaan ymmärtävät, ettei jokainen runkosarjan tiistaivääntö Kouvolassa ole kautta määrittelevä tekijä. En usko, että suuri ottelumäärä ei palvele pelaajia.

Karri Kivi ehdotti, että Liiga-kauden alkua aikaistettaisiin esimerkiksi syyskuun alkuun, jolloin tiiviseen kauteen saataisiin lisää ikkunoita kv-peleille. Itse en näe kotimaisen kauden pidentämistä ratkaisuna yllä mainittuun ongelmaan, vaikka se loisikin lisää ikkunoita kv-turnauksille, kuten EHT:lle.

Otteluiden intensiteetti tippuu väistämättä, kun yksittäisen ottelun merkitys hämärtyy osaksi suurta otteluiden muodostamaa massaa. Pelaamisesta tulee pahimmillaan virkamiesmäistä suorittamista, mikä tekee hallaa jääkiekon imagolle vauhdikkaana ja tapahtumarikkaana pelinä.

EHT – rahaa liitoille ja porkkanaa pelaajille

Ja mikä helvetti edes on EHT? Miksi sitä pelataan ja miksi sen pitäisi kiinnostaa? Mukana eivät ole kansakuntien parhaat pelaajat. He ovat jossain aivan muualla keskittymässä ammattiinsa. Olen kuullut perusteltavan EHT:n merkitystä sillä, että turnaus toimii katsastupaikkana kevään MM-kisoihin, mikä on minusta surkuhupaisa ajatus.

Väännetään asia rautalangasta. MM-kisoihin, joissa eivät pelaa parhaat pelaajat ja jonne rukoillaan joka vuosi saapuvaksi kovia NHL-nimiä, katsastetaan pelaajia talven läpi pelattavissa EHT-turnauksissa. Mitä se kertoo EHT-turnauksisssa pelaavista pelaajista? EHT-turnausten arvostuksesta puolestaan jotain kertoo jo se, että samaan aikaan Suomessa pelataan Liigaa.

On ymmärrettävää, ettei Liigan jo muutenkin täyteen ahdettuun kalenteriin voida raivata tilaa jokaista maajoukkueen yhteen kokoontumista varten, mutta on irvokasta että perjantaina pelataan seitsemän ottelun Liiga-kierros kun osa pelaajista on maajoukkueen mukana.

Vuoden 2018 olympialaiset ovat 12kk päässä. Missä pelaajia katsastetaan Pyeongchangin talviolympialaisiin, ellei EHT:lla? NHL-pelaajien osallistuminen on edelleen epäselvää, mutta todennäköisin vaihtoehto tällä hetkellä on se, ettei maailman parhaita pelaajia kisoissa nähdä.

Jos NHL-pelaajia ei ole tarvinnut ennen katsastaa, niin ilmeisesti tilanne on se että jäljelle jäävistä kakkos- ja kolmoskorin pelaajista ei löydetä riittävästi laadukkaita pelaajia, vaan heidän tasonsa pitää mitata EHT-turnauksen aikana. Mikäli maailman parhaat pelaajat eivät ole mukana olympialaisissa, menestymisen arvo kärsii rajun inflaation.

En voi olla pohtimatta, onko EHT:n ainoa tehtävä toimia palkintona pelaajille hyvistä otteista kotimaan kaukalossa sekä takoa jääkiekkoliitolle rahaa yhteistyösopimusten muodossa? Mikäli esimerkiksi Karjala-turnausta ei pelattaisi, liitolla voisi mennä sormi suuhun varainhankinnan kanssa. Kilpailullisesti EHT muistuttaa lähinnä maajoukkueen harjoitusturnauksia, ei muuta.

Liika on liikaa

Miksi kiekkoa pelataan näin paljon? Ketä tämä kaikki palvelee? Minä nostan hattua kaikille, jotka jaksavat innostua 450 Liigan runkosarjaottelusta ja 22 A-maajoukkueen ottelusta ennen MM-kisoja ja etenkin niille, jotka jaksavat aidosti kiinnostua vuosittain pelattavista kiekon MM-kisoista.

Omasta puolestani Liigassa pelattavien otteluiden määrää voitaisiin leikata vähintään viidenneksellä, jopa enemmän. EHT-turnauksen funktio on minulle edelleen täysi mysteeri, ellei turnee sitten todellakin ole vain rahantekokone liitoille ja porkkana Euroopassa pelaaville kiekkoilijoille.

Kuluttajana en jaksa syttyä väsyneestä tuotteesta, jossa niin pelaajat, katsojat kuin sidosryhmätkin tietävät ettei jokaisella ottelulla yksinkertaisesti ole merkitystä. Sama pätee niin KHL- kuin NHL-kiekkoonkin. Markkinoilla vallitsee epäsuhta, tarjontaa on yksinkertaisesti liikaa. Tuotetta työnnetään ovista ja ikkunoista lyhyen kilpailukauden aikana ja mikä pahinta, laatu kärsii.

Kuva: Peter Kovalev/TASS, AOP

Päivitys klo 14.30: Karri Kivi ehdotti Liigan alun aikaistamista syyskuun alkuun eikä elokuulle, kuten tekstissä aiemmin virheellisesti ilmoitettiin.
Päivitys klo 14:33: Lisätty viimeiseen kappaleeseen: ”Sama pätee niin KHL- kuin NHL-kiekkoonkin.”