Näkökulma: Muuttaako Vegas NHL:ää?

Viaplay LogoVoit seurata NHL-kauden aina ratkaisuun asti Viaplay-palvelun kautta

Tämän vuoden jääkiekkosensaatiosta ei ole mitään epäselvää. Las Vegas Golden Knights pesee Saksan ja muiden pikkujoukkueiden yllätyksen mennen tullen. Muuttaako tämä kevät ja Vegas NHL:ää?

Kaikki onnistui

Vegas on eriomainen esimerkki siitä, miksi jääkiekko on ennen kaikkea joukkuepeli. Neljä tasaista ja työteliästä kenttää on jauhaa vaihdosta toiseen jalat alta taitavammilta vastustajiltaan. Osaava puolustustyöskentely yhdistettynä nöyrään ja tehokkaaseen hyökkäämiseen on taannut Vegasille menestyksen tällä kaudella. Olisiko tämä NHL:n uusi suunta? Viimeiset pari vuosikymmentä jääkiekko on mennyt kovaa tahtia yksilöiden suuntaan. 2000 -luvun puolivälissä tehdyt sääntötarkistukset antoivat enemmän tilaa ja aikaa taidolle rapakon toisella puolen. Vääntövoima ja fyysisyys väistyi liikkeen, taidon ja pelinopeuden edessä. Ollaanko siis nyt tämän kehityksen uudella aallonharjalla, missä puolustuspelaaminen on kirinyt hyökkäyspelaamisen rinnalle ilman, että peliä pelataan keskustassa seisoen. Liike omissa ja nöyryys hyökkäyspäässä takaa menestyksen. Olisiko niin, että pelin evoluutio vie pienten, nopeiden ja työteliäiden pelaajien avulla poispäin taitureista?

Onko evoluutio tapahtumassa myös joukkueiden rakenteissa? Vegasista on vaikea löytää supertähtiä edes löyhällä arvioasteikolla. Marc-Andre Fleury on joidenkin papereissa tällainen, mutta asiasta voidaan vähintään keskustella. Onko GM George McPhee uudistamassa NHL:ää niin ettei joukkue tarvitse enää supertähtiä menestykseen? Tätä toivotaan erityisesti pienemmillä markkina-alueilla, minne on hyvin vaikea houkutella supertähtiä vapailta markkinoilta. Samalla se antaisi toivoa niille joukkueille, mitkä eivät halua pistää kaikkea toivoansa varaustilaisuuteen. Olisiko siis niin, ettei olekaan pakko ensin hävitä, jotta voi kasata menestysjoukkueen?

Muuntautuuko NHL poispäin yksilöistä ja supertähdistä? Kuva: Rob Carr/Getty Images

Mikään ei muutu

On suorastaan hellyttävää, kuinka jääkiekkomaailma on nostanut George McPheen hartioilleen ylistäen tätä maailman parhaaksi joukkueen rakentajaksi. Rakensihan McPhee ensin Washingtonin ennen lähtöään Vegasiin. Joukkueen menestys on kuitenkin ennen kaikkea tuuria. Siinä mielessä, ettei varmasti edes McPhee odottanut joukkueensa etenevän Stanley Cupin finaaleihin tällä kaudella. Tottakai joukkue on menestyksensä ansainnut, mutta toimistolla odotettiin aivan jotain muuta. Toki herra McPhee esittää asian toisin nyt, mutta kun katsoo Vegasin joukkuetta, on se täynnä tulevien kausien 3.-4. kentän pelaajia. Nevadan aavikolla piti olla kauden tai kahden mittainen try-out, jonka aikana fanit antaisivat joukkueen hävitä rauhassa nauttien vain siitä, että saavat katsoa jääkiekkoa kotikaupungissaan. Parin vuoden päästä piti olla varaustilaisuuden kärkinimiä useampikin, joiden varaan menestystä voisi rakentaa. Näinhän asiat etenivät aikanaan Capitalsissakin. Hurja menestys pisti kuitenkin McPheen suunnitelmat uusiksi.

Vaikka Vegas onnistuisikin kaatamaan Washingtonin finaalisarjassa on vaikea nähdä, etteikö joukkueeseen yritettäisi hankkia tähtiä. NHL on ennen muuta bisnestä. Organisaatiot eivät ole vain multimiljonäärien harrastuksia vaan liikeyrityksiä, miltä odotetaan tulosta. Menestys tuo tätä, mutta varmin tie hyviin myyntilukuihin on tähtipelaajat. Toki itä- ja länsirannikon perinneseurat voivat myydä logollaan kuten eurooppalaiset seurat, mutta pääasiassa organisaatiot elävät tähtiensä kautta. Oli varmasti jääkiekon kannalta hyvin nähdä, kuinka kollektiivinen joukkue kykenee kukistamaan tähtisikermät jopa Amerikassa, mutta epäilenpä että jopa Vegasissa pohditaan joukkueen olevan ”Tavaresin” päässä kestomenestyjän asemasta. Vegasissa nähtäneenkin kesällä kova yritys kaapata joku iso nimi vahvistamaan joukkuetta. NHL ei kenties ole valmis näin isoon muutokseen identiteetissään, mutta on virkistävää nähdä mihin sitoutunut ryhmä kykenee maailman kovimmassa kiekkoliigassa. Maailma ei muutu yhdessä kaudessa, eikä Vegas aloita vallankumousta. Ei vaikka kuinka sitä toivoisi.

Kansikuva: Ethan Miller/Getty Images