Riitta-Liisa Lassila
Muut uutiset

Riitta-Liisa Lassila kertoo romahduksesta ja toipumisesta

Toimitus

Entisenä Roposena tunnettu Riitta-Liisa Lassila sanoo elämänsä muuttuneen kymmenessä kuukaudessa tavalla, jota hän ei olisi osannut ennakoida. Avioero romahdutti arjen, mutta Lapin tuntureista tuli lopulta paikka, jossa itku alkoi hiljalleen vaihtua nauruun ja epävarmuus itsevarmuuteen.

Lassila kertoo, että muutos näkyy myös siinä, miten hän pystyy puhumaan tunteistaan. Kynnys on madaltunut lähes kokonaan, ja hän sanoo löytäneensä itsensä uudella tavalla.

Ero tuli yllätyksenä ja vei pohjalle

Lassilan mukaan romahdus alkoi vuoden alkupuolella, kun pitkäaikainen elämänkumppani Toni Roponen kertoi hakevansa eroa. Avioerohakemus kirjattiin virallisesti maaliskuun puolivälissä. Lassila kuvaa eroa shokkina. Hän kertoo olleensa varma, että suhde kestäisi, ja siksi yllätys tuntui erityisen kovalta.

Suru ei liittynyt vain parisuhteen päättymiseen. Lassila sanoo menettäneensä samalla parhaan ystävänsä ja ihmisen, jonka varaan hän oli rakentanut turvaa. Hän kuvaa eläneensä elämänsä raskaimpia aikoja.

Muutto Leville muutti maiseman ja mielen

Eron jälkeen Lassila teki ratkaisun, joka mullisti arjen konkreettisesti. Hän muutti kesällä Haukiputaalta Kittilän Leville tunturien keskelle. Levillä oli entuudestaan parin yhteinen vapaa-ajan asunto, joka jäi erossa Lassilalle, ja siitä tuli hänelle uusi tukikohta.

Lassila kertoo pelänneensä, että kotipaikkakunnalla yksinäisyys olisi käynyt raskaaksi. Hän halusi uuden kasvualustan, vaikka tunsi Leviltä kunnolla aluksi vain yhden ihmisen. Hän sanoo olevansa kiitollinen siitä, että sai heti alussa käytännön apua ja tukea, joka auttoi toipumisen liikkeelle.

Hän korostaa myös laajan ystäväpiirin merkitystä. Lassila kertoo puhuneensa ystävien kanssa jatkuvasti kasvotusten, puhelimessa ja ääniviesteillä. Arjessa vastaan tuli myös uusia asioita, joista hän oli aiemmin selvinnyt toisen rinnalla. Hän naurahtaa oppineensa eron jälkeen esimerkiksi sellaisiakin perustaitoja, joita ei ollut koskaan aiemmin tarvinnut tehdä yksin.

Hiihtorakkaus katkesi ja löytyi uudelleen

Lassila lopetti kilpauransa keväällä 2022, mutta liikkui ja treenasi sen jälkeenkin intohimoisesti. Eron myötä suhde hiihtoon muuttui yllättäen. Hän kertoo, että hiihtovimma katosi totaalisesti, eikä ladulle tehnyt mieli.

Silti hän hiihti keväällä Ylläs–Levi-hiihdon, koska halusi pitää kiinni lupauksestaan. Hän kuvaa olleensa tuolloin heikossa kunnossa, kun syöminen, nukkuminen ja treeni olivat jääneet viikoiksi. Suru vaikutti niin paljon, että jo 70 kilometrin läpäiseminen oli iso ponnistus.

Hän sanoo, että hiihto oli aiemmin ollut turvasatama, josta hän haki voimaa epävarmuuteen. Mutta juuri silloin se ei enää pelastanut. Se tuntui pelottavalta, koska hän ei tiennyt, mistä löytäisi uuden voiman. Vasta myöhemmin suunta alkoi muuttua, ja joulukuun alussa hän kertoo löytäneensä hiihtorakkauden takaisin.

Tunturiluonto antoi uuden turvasataman

Levin tuntureissa Lassila kertoo tehneensä paljon retkiä, usein myös yksin. Hän kuvaa lähteneensä repun kanssa kohti tuntematonta ja antaneensa tunteiden tulla ulos maisemissa, joissa ihminen tuntee itsensä pieneksi. Hän kertoo itkeneensä, huutaneensa, juosseensa, nauraneensa ja itkeneensä uudelleen. Hän sanoo myös halanneensa puita ja puhuneensa luonnolle ääneen, koska on kokenut sen ystäväkseen.

Retkillä mukana on usein labradorinnoutaja Ibra. Joulun aikaan seuraa tuo myös Ida-tytär. Lassila sanoo olevansa jouluihminen ja rakastavansa joulun tunnelmaa, mutta myöntää suoraan, että ilman tytärtä hän ei selviäisi tästä joulusta yksin.

Uusi arki ja rohkeus sanoa ääneen jotain isoa

Lassila kertoo irrottautuneensa kellontarkasta suunnitelmallisuudesta, joka oli aiemmin kuulunut hänen elämänrytmiinsä. Kun rutiinit katosivat, hän oli aluksi hukassa, mutta viime kuukausina hän on opetellut uudenlaista arkea, jossa hetkessä eläminen korostuu.

Työn osalta hiihto on edelleen vahvasti mukana, vaikkei kilpailemisen kautta. Lassila pyörittää hiihdon nettivalmennuskursseja ja tekee myös Levillä yksityisvalmennuksia, joiden kysynnän hän kertoo kasvavan. Sen rinnalle on tullut muuta: hän on aloittanut maalaamisen, käynyt ratsastustunneilla, joskus laittanut korkkarit jalkaan ja lähtenyt ulos, joskus keskittynyt opiskeluun.

Hän kertoo kouluttautuvansa ratkaisukeskeiseksi lifekoutsiksi ja uskoo, että hänellä voisi olla annettavaa esimerkiksi nuorten urheilijoiden henkiseen valmentamiseen.

Uudesta parisuhteesta hän ei puhu, vaan tiivistää, että kaikki on hyvin. Yksin eläminen ei hänen mukaansa tunnu yksinäisyydeltä. Se on osa kasvuprosessia, jossa hän on oppinut nauttimaan pienistä asioista.

Lopuksi Lassila sanoo jotain, mitä ei aiemmin ollut saanut itsestään ulos. Hän kertoo sanoneensa vasta aivan hiljattain ensimmäistä kertaa elämässään olevansa ylpeä itsestään. Ja jatkaa nyt lausetta pidemmälle: hän sanoo olevansa ylpeä itsestään ja olevansa kaunis nainen.

Lähde: IS

Liittyvät artikkelit