Vatsalihas
Muut uutiset

Testaa, oletko oikeasti kunnossa – näin monta vatsalihasliikettä ikäisesi jaksaa

Toimitus

Vatsalihasliikkeet ovat yksinkertainen, mutta yllättävän paljastava testi omasta peruskunnosta. Se, montako toistoa jaksat tehdä putkeen ilman taukoa, kertoo paljon keskivartalon voimasta, kehon hallinnasta ja siitä, vastaako kuntotasosi suunnilleen oman ikäluokkasi tasoa.

Moni haluaa pysyä kunnossa, mutta treeni jää helposti kiireiden, vaivojen tai ihan vain mukavuudenhalun jalkoihin. Silti vahva keskivartalo on arjessa tärkeämpi kuin moni tajuaa – ei pelkästään ulkonäön, vaan jaksamisen ja toimintakyvyn kannalta.

Keskivartalo pitää koko paketin kasassa

Fysioterapeutit muistuttavat, että keskivartalo ei ole vain “vatsalihakset”, vaan kokonaisuus, joka tukee lähes kaikkea liikkumista. Se auttaa kävellessä, juostessa, kumartuessa, noustessa ylös tuolista, kurkotellessa yläkaappeihin tai vaikka tyhjentäessä astianpesukonetta.

Hyvä keskivartalon lihasvoima suojaa myös selkää. Kun vatsan ja selän tukilihakset ovat kunnossa, selkärankaan kohdistuva rasitus jakautuu tasaisemmin, mikä voi vähentää selkäkipuja ja -vammojen riskiä. Vatsalihasliikkeet ovat siis paljon enemmän kuin matka kohti sixpackia – ne ovat sijoitus sujuvampaan arkeen.

Näin monta vatsalihasliikettä eri-ikäisen olisi hyvä jaksaa

Krooniseen kipuun ja tuki- ja liikuntaelinongelmiin perehtyneet asiantuntijat käyttävät vatsalihastestiä yhtenä yksinkertaisena mittarina peruskunnolle. He ovat hahmotelleet suuntaa-antavia toistomääriä eri ikäryhmille.

Kolme- ja nelikymppisillä rima on luonnollisesti hieman korkeammalla. Noin 30–39-vuotiaalle hyvä kunnotaso tarkoittaa, että jaksaa tehdä suunnilleen 40 hallittua vatsarutistusta putkeen. Nelikymppisillä, 40–49 vuoden iässä, hyvä tulos on noin 30 peräkkäistä vatsalihasliikettä.

Kun ikää tulee lisää, tavoitteita ei tarvitse verrata nuorempiin. Kuusikymppisillä, 60–69-vuotiailla, noin kymmenen siistiä, hallittua vatsarutistusta on jo varsin hyvä tulos. Yli 70-vuotiailla viiden vatsalihasliikkeen sarja kertoo monella jo ikäryhmään nähden hyvästä keskivartalon voimasta.

Nämä luvut eivät ole tarkkoja rajoja, vaan suuntaa-antavia tasoja, joita kohti voi treenata. Jos oma tulos jää alle, se ei ole epäonnistuminen, vaan lähtöpiste: tästä on mahdollisuus parantaa.

Tekniikka tärkeämpää kuin numerot

Toistomäärä ei kerro kaikkea, jos liike tehdään huonolla tekniikalla. Vatsalihasliikkeissä olisi tärkeää pitää alaselkä hallittuna, liike rauhallisena ja niska rentona. Riuhtominen ja selän voimakas notkistaminen voivat rasittaa niskaa ja alaselkää enemmän kuin vahvistaa vatsaa.

Siksi asiantuntijat muistuttavat, että mieluummin vähemmän, mutta puhtaammin, kuin väkisin väsyttämällä. Vatsalihastesti on parhaimmillaan osa säännöllistä liikkumista – ei kertaluonteinen rykäisy, jonka jälkeen palataan sohvalle.

Älä vertaa itseäsi muihin – seuraa omaa kehitystäsi

Moni alkaa vertailla tulostaan kavereihin, some-treenareihin tai urheilulegendoihin. Asiantuntijat toppuuttelevat: jokaisella on erilainen lähtötaso, terveystausta ja keho. Se, että joku itseä vanhempi jaksaa enemmän vatsalihasliikkeitä, ei tee omasta tuloksesta arvotonta.

Paljon tärkeämpää on se, miten oma kroppa kehittyy ajan myötä. Vatsalihastesti toimii kätevänä mittarina: kokeile montako liikettä jaksat nyt, treenaa keskivartaloa pari kertaa viikossa ja testaa uudelleen muutaman viikon tai kuukauden päästä.

Jo se, että huomaat jaksavasi muutaman toiston enemmän kuin aiemmin, kertoo, että keho vahvistuu – ja se näkyy usein myös arjessa: parempana ryhtinä, vähempänä särkyilynä ja kevyempänä olona portaissa.

Lopulta tärkeintä ei ole, montako vatsalihasliikettä saat yhdellä kertaa, vaan se, että pidät itsestäsi huolta ja liikut säännöllisesti.

Lähde: Unilad

Halloota.com

Liittyvät artikkelit