Matias Myttynen
Fanius

Matias Myttynen – kolmen puolen mies tulostaulun takana

Toimitus

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

 

Henkilön Matias Myttynen (@mmyttynen) jakama julkaisu

Urheilussa puhutaan usein voitoista, tappioista ja tilastoista. Mutta mitä niiden takana oikeasti on? Matias Myttynen kuvaa itseään tavalla, joka rikkoo perinteisen “kovan urheilijan” muotin. Hänen sisällään elää monta eri puolta – valoa, varjoa ja jotain niiden yläpuolella.

Luova, leikkisä ja korkealle kurkottava Matias

Yhdessä ääripäässä on Matias, joka on mielikuvituksellinen, pohdiskeleva, iloinen, empaattinen ja myötätuntoinen. Hän innostuu ja inspiroituu helposti, aistii herkästi ympäristöään ja suhtautuu elämään leikkinä ja pelinä, josta hän osaa myös nauttia.

Hänessä on puoli, joka liitelee kotkan lailla korkeuksissa – ideoiden, unelmien ja visioiden tasolla. Luovuus ja herkkyys kulkevat rinnakkain halun kanssa inspiroida myös muita.

Tämän rinnalla kulkee itsevarma, päättäväinen Matias: mies, joka osaa tarvittaessa yksinkertaistaa asiat, hallita tunteensa ja pitää jalat tiukasti maassa. Hän nojaa vahvasti omiin arvoihinsa, tunnistaa omat tarpeensa, halunsa, vahvuutensa ja heikkoutensa. Hän vaalii omaa seksuaalisuuttaan, tietää oman tehtävänsä ja tekee sitä määrätietoisesti – pilke silmäkulmassa ja huumorilla höystäen.

Varjot, joista harva uskaltaa puhua ääneen

Matias ei kuitenkaan yritä näyttää pelkkää kiiltokuvapuolta. Hän myöntää avoimesti, että hänessä elää myös tuomitseva, paskaa puhuva, helposti triggeröityvä puoli, joka reagoi tunnepurkausten vallassa ja menettää läsnäolon.

Välillä hän peittelee asioita, välttelee, uhriutuu, loukkaantuu ja jää itsesääliin. Toisinaan hänestä tulee vakavamielinen, ylitärkeä, rauhaton ja stressaantunut. Hän kuvaa itseään silloin pelokkaaksi, kylmäksi, etäiseksi ja tunteettomaksikin – ihmiseksi, joka ylenkatsoo itseään, ruoskii itseään loputtomasti, pelkää epäonnistumista ja välittää liikaa muiden mielipiteistä.

Niinä hetkinä Matias kokee olevansa ilman suuntaa seilaava, saamaton, muurien taakse vetäytyvä “ihmispatsas”, joka rakentaa maailman ja itsensä väliin näkymättömiä seiniä.

Se on rehellinen lista varjoista, joihin moni voi samaistua – mutta joista harva puhuu näin suoraan.

Kolmas taso: neutraali ydin, jota tulokset eivät määritä

Näiden kahden näkyvän puolen – valon ja varjon – lisäksi Matias kertoo kolmannesta ulottuvuudesta, johon hän on viime vuosien aikana tutustunut yhä syvemmin.

Hän kutsuu sitä neutraaliksi osaksi itseään. Osaksi, joka on kolikoiden ja niiden varjojen alla, päällä ja ympärillä. Puoleksi, jota hän kuvaa kuolemattomaksi ja ikuiseksi: rauhaksi, jota mikään tai kukaan ei voi järkyttää, ja onnellisuudeksi, joka ei ole riippuvainen yhdestäkään ulkoisesta asiasta.

Se on armollisuus ja ilo, joka hiipii yllättäen pimeimpinä hetkinä muistuttamaan, että hän riittää sellaisena kuin on. Kiitollisuus, joka tuo kyyneleet silmiin pelkästä olemassaolon kokemuksesta.

Matias kutsuu tätä puolta autenttiseksi minäkseen.

Viesti myös muille urheilijoille ja katsojille

Matias haluaa nostaa esiin tämän puolen siksi, että moni muukin on ehkä huomannut saman: sisimmästä etsitty rauha tai onni ei välttämättä löydy niistä paikoista, joihin meidät on opetettu sitä etsimään – tulostaululta, palkinnoista, rahasta, maineesta tai muiden hyväksynnästä.

Hänen viestinsä on lohdullinen: se, mitä etsit, saattaa olla sinulla jo nyt. Ehkä piilossa, ehkä kerrosten alla, mutta silti koko ajan läsnä.

Kuka on siis Matias Myttynen?

Hän on samaan aikaan luova, innostuva ja muita nostava. Hän on myös keskeneräinen, epävarma ja varjojensa kanssa painiva. Mutta ennen kaikkea hän on ihminen, joka uskaltaa katsoa itseään rehellisesti peiliin – ja juuri siksi hänen tarinansa puhuttelee myös urheilumaailman kovimpien tulosten ulkopuolella.