Pekka Hyysalo
Fanius

Pekka Hyysalo avautuu arjestaan

Toimitus

Entisen freestylehiihtäjän Pekka Hyysalon nimi yhdistyy monella suomalaiseen sisukkuuteen ja kykyyn rakentaa elämää uudelleen isojen käänteiden jälkeen. Nyt 35-vuotias Hyysalo puhuu avoimesti uuden elämänvaiheen arjesta – ja tällä kertaa kyse ei ole treenisuunnitelmista tai kuntoutusohjelmista, vaan parisuhteesta.

Hyysalo on viime kuukausina esiintynyt julkisuudessa yhdessä yrittäjä Miina Varjosen kanssa. Miss Plus Size Finland -tittelin vuonna 2019 voittanut Varjonen ja Hyysalo tapasivat viime kesänä, ja suhde eteni nopeasti kihloihin.

Urheilumedian näkökulmasta kiinnostavaa on se, miten Hyysalo kuvaa omaa arkeaan nyt, kun huippu-urheilijan arki on vaihtunut uudenlaiseen tavoitteellisuuteen.

Nopeasti syttynyt rakkaus, nopeasti löydetty arki

Hyysalo ja Varjonen ovat kertoneet tarinastaan avoimesti. He tapasivat alun perin somealustoilla, ja yhteinen sävel löytyi nopeasti. Elokuun lopussa pari jo vaihtoi kihloja, ja Hyysalo kuvasi tuolloin sosiaalisessa mediassa päivää elämänsä parhaaksi.

Tuoreessa päivityksessään entinen huippu-urheilija kuitenkin osoittaa, että alkuhuuman jälkeen kuvaan on astunut myös jotain jokaiselle urheilijalle tuttua: arki. Hän kirjoittaa heidän saavuttaneen suhteessaan “arkin” vaiheen ja kuvaa, miten alkuvaiheen euforia on vaihtunut yhteisiin rutiineihin, keskusteluihin ja myös erimielisyyksien käsittelyyn.

Urheilun kannalta tämä kieli kuulostaa tutulta. Huippusuoritukset syntyvät usein pienten, toistuvien valintojen kautta – samoin tekee toimiva parisuhde.

Urheilijan ajattelutapa siirtyy parisuhteeseen

Hyysalo vertaa nykyistä tilannettaan aiempiin parisuhteisiinsa ja kertoo, että ensimmäistä kertaa hän kokee voivansa olla suhteessa täysin oma itsensä. Samalla hän puhuu avoimesti siitä, miten erimielisyyksiä on jo mahtunut mukaan, eikä piilota sitä, että uuden elämänvaiheen opettelu on yhä kesken.

Urheilijan näkökulmasta tämä kuulostaa harjoittelulta. Hyysalo kirjoittaa hypänneensä parisuhteen “huoltopuheen peruskurssille” ja viittaa suoraan siihen, että vuorovaikutusta ja toisen huomioimista pitää opetella samalla tavalla kuin lajitekniikkaa tai taktiikkaa.

Ajatus on sama, joka pyörii monessa pukukopissa ja valmennuspalaverissa: pelkkä lahjakkuus ei riitä, jos arjen työntekoa ei ole. Hyysalon kohdalla tämä filosofia näyttäisi siirtyneen myös siviilielämään.

Urheilijalle tuttua: tavoitteet selkeänä

Hyysalo ei tyydy kuvailemaan arkea ympäripyöreästi, vaan asettaa myös suhteelle ja omalle toiminnalleen tavoitteita. Hän muistuttaa, että kukaan ei tiedä tarkalleen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta linjaa suoraan, että haluaa kehittyä omassa roolissaan.

Tavoite on asetettu urheilijalle tyypilliseen tapaan korkealle: hän kertoo haluavansa tulla “parisuhteen huollon maisteriksi”.

Urheilumaailmassa tämä kuulostaa suorastaan tutulta: ensin opetellaan perusasiat, sitten hiotaan toistolla ja haetaan seuraavaa tasoa. Erotuksena on vain se, että tällä kertaa kehityskaari ei tähtää kilpailukauteen tai tulostauluun, vaan arjen toimivuuteen ja läheisen hyvinvointiin.

Uusi rooli, sama perusluonne

Hyysalon tarinaa seuranneet tietävät, että kyse ei ole ihmisestä, joka tyytyisi sivustakatsojaksi. Nyt, kun urheilukilpailut ovat vaihtuneet siviilielämän haasteisiin, sama perusluonne paistaa silti tekstin läpi: asioihin tartutaan, niistä puhutaan ääneen ja niihin myös reagoidaan.

Se, että entinen freestylehiihtäjä puhuu julkisesti parisuhteen “huoltamisesta”, on hyvin urheilumainen tapa lähestyä aihetta. Joukkueen, kehon tai mielen kunto ei pysy kohdallaan ilman jatkuvaa työtä – sama logiikka pätee myös läheisiin ihmissuhteisiin.

Urheilumedian näkökulmasta Hyysalon avoimuus kertoo siitä, että urheilijan identiteetti voi rakentua uudelleen myös kilpauran jälkeen. Tavoitteellisuus, itseanalyysi ja halu oppia eivät jää ladulle, vaan ne voivat kantaa myös aivan toiselle elämän alueelle.