EM-futis: Onko Pepe oman maineensa uhri?

Real Madridin ja Portugalin maajoukkueen Pepe on pelaaja, joka ei jätä ketään kylmäksi. Oikeastaan jokaisella tuntuu olevan jonkinlainen mielipide hulluuden ja nerouden rajamailla tasapainottelevasta mestaripuolustajasta. Pepe kerää otsikoita lähinnä negatiivisista tempauksistaan, mutta moni tuntuu usein unohtavan sen, miten hyvä pelaaja kyseessä onkaan.

Pepe siirtyi nuorena poikana Brasiliasta Portugaliin

Vuonna 1983 syntynyt Pepe aloitti oman jalkapallouransa synnyinkaupunkinsa Marceion Corinthians nimisessä jalkapalloseurassa. Kuten sadat muut brasilialaiset pelaajaat, siirtyi Pepe nuorena poikana Portugaliin Madeidan saarelle paikallisen huippuseuran Madeiran riveihin. Brasilia on Portugalin entinen siirtomaa ja Portugalin jalkapallosarjojen tiukahkot ulkomaalaissäännöt eivät koske brasilialaispelaajia. Tästä johtuen Portugalin Primeiera Liga on täynnä eritasoisia brassivahvistuksia ja Pepen ja jo uransa lopettaneen Decon kaltaiset huippupelaajat ovat myös nousseet kansalaisuuden saatuaan Portugalin maajoukkueen avainpelaajiksi.

Pepen nousi läpimurto Martimon riveissä tuntui sujuvan nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Pepeä ei pidetty missään vaiheessa nuoruusuraansa aivan kovimpana lahjakkuutena, mutta miehen harjoitusmotivaatiota ja ammattimaisuutta on kehuttu läpi hänen ammattilaisvuosiensa. 188-senttinen kokonimeä Kepler Laveran Lima Ferreira tunteva Pepe oli ammattilaisuransa alkuaikoina pitkä ja nopea, mutta miehen fyysiset ominaisuudet jättivät paljon toivomisen sijaa. Madeira ja Martimo oli kuitenkin loistava paikka kehittyä, sillä koko seura tunnetaan erinomaisena nuorten lahjakkuuksien kehittäjänä. Lopulta Pepe vietti Madeiralla kolme vuotta ennen siirtoaan puolustavan Mestareiden Liigan voittajan Porton riveihin.

Ensimmäinen kausi Portossa oli kaikkea muuta kuin helppo. The Chosen One Jose Mourinho oli jättänyt seuran sensaatiomaisen UCL-voiton jälkeen ja myös pelaajisto koki monenlaisia uudistuksia. Pepen Portoon hankkinut Luigi Delneri sai potkut heti elokuussa ja Pepen vastuu uuden päävalmentajan Victor Fernandezin alaisuudessa jäi pieneksi. Pepen onneksi myös Fernandez sai monoa heikohkojen otteiden johdosta ja kauden kolmannen päävalmentajan Jose Couceiron alaisuudessa Pepe kiitti saamastaan vastuusta pelaamalla erinomaisesti. Paikka avauskokoonpanossa vakiintui ja Pepe pelasikin käytännössä kaikki mahdolliset ottelut kunnossa ollessaan.

Jättisiirtosummalla Real Madridiin

Sergio Ramos ja jälleen yksi rikkeeseen päättynyt tilanne. (Getty)

Sergio Ramos ja jälleen yksi rikkeeseen päättynyt tilanne. (Getty)

Kun Real Madrid tiedoitti heinäkuussa 2007 hankkineensa Pepe nimisen puolustajan Portosta reippaalla 30 miljoonalla eurolla, pyöritteli moni jalkapallon ystävä kotonaan silmiään. 30 miljoonaa oli vielä tuollon valtavan kova siirtosumma, varsinkin urallaan vain Portugalin pääsarjaa pelanneesta puolustajasta. Pepe ei ollut suurelle yleisölle tuttu pelaaja eikä Real Madridin kannattajatkaan oikein tienneet miten suhtautua uuteen galactico-siirtosummalla siirtyneeseen hankintaansa. Pepe nousi kuitenkin kovien paineiden keskellä Real Madridin avainpelaajien joukkoon. Real Madridin tuonaikainen puolustusosasto oli paperilla kovaa kamaa, sillä Pepen pahimpia kilpailijoita olivat Sergio Ramosin, Fabio Cannavaron ja Gabrien Heinzen tapaiset meritoituneet huippupuolustajat. Real Madrid juhli Pepen debyyttikaudella heti Espanjan mestaruutta. Mestaruus ei suinkaan jäänyt Pepen ainoaksi, sillä tulevien kausien aikana Real Madrid on voittanut käytännössä kaiken mahdollisen Pepen ollessa tärkeimpiä yksittäisiä pelaajia mm. kahden Mestareiden liigan voiton takana.

Jalkapalloa seuraavat tietävät Pepen hyvyyden, mutta miehestä keskusteltaessa pääaiheeksi nousee usein hänen pelityylinsä. Pepen rikosrekisteri Real Madridissa on kieltämättä aivan liian pitkä. Kuuluisin pimahdus nähtiin kaudella 2008-2009 ottelussa Getafea vastaan. Pepe rikkoi vierasjoukkueen Javier Casqueroa omalla rangaistusalueellaan punaisen kortin arvoisesti. Pepe kuitenkin sekosi tilanteen jälkeen täysin potkien maassa makaavaa Casqueroa useampaan otteeseen päähän. Muiden pelaajien tultua rauhoittelemaan Pepeä, löi hän vielä toista Getafen pelaajaa kasvoihin ennen poistumistaan pukukopin puolelle. Pepe sai hölmöilystään kymmenen ottelun pelikiellon, mitä pidettiin jopa yllättävän lyhyenä rangaistuksena Pepen sekoilun vakavuuteen nähden. Getafe-ottelun hölmöilyn lisäksi Pepeltä ollaan nähty useita kyseenalaisia suorituksia pelien aikana. Hän on mm. tallonnut ilmeisen tahallaan Barcelonan tähtipelaaja Lionel Messin kättä ja huudellut erinäköisiä rivouksia tuomareille hänen koettuaan kokeneensä vääryyttä erinäisissä tilanteissa. Viime vuosina Pepe on kuitenkin aikuistunut ja suurimmat hölmöilyt ovat selkeästi vähentyneet.

Tilastot eivät valehtele?

Moni väittää Pepen olevan oman maineensa uhri. Puhtaasti tilastojen pohdalta tämän väitteen voisi uskoa pitävän paikkansa, sillä Pepen varoitus- ja pelikieltomäärät ovat poikkeuksellisen pieniä hänen pelityylillään pelaavalle puolustuspään pelaajalle. Pepe on pelannut urallaan liigapelejä hieman alle 300 kappaletta ja seurajoukkueurallaan hän on saanut punaisen kortin kolme kertaa. Europelejä hänellä on vyöllään satakuntakappaletta, joissa aikainen suihkukomennus on kutsunut kahteen otteeseen. Maajoukkueessa 72 ottelussa Pepe on lentänyt pihalle vain kertaalleen. Jalkapallon suurimmaksi saatanaksi nimitetty Pepe on siis koko urallaan saanut vain kuusi punaista korttia, mikä ei ole puolustajalle mikään ihmeellinen lukumäärä. Esimerkiksi Sergio Ramos on saanut pelkästään Real Madridin riveissä 22 punaista korttia suurin piirtein samassa ajassa kuin Pepe, mutta hänen maineensa jalkapallon ystävien keskuudessa ei ole läheskään yhtä väkivaltainen kuin Pepellä

33-vuotiaana Pepe kuuluu tällä hetkellä maailman johtavien topparien joukkoon. Pepe on likimain täydellinen moderni puolustuspään pelaaja. Hän on iskokokoinen ja vahva kaksinkamppailija. Samaan aikaan hän on kuitenkin ketterä, nopea ja mainio pelinlukija. Jose Mourinhon aikakaudella Pepe pelasi paljon myös keskikentän pohjalla, mikä kertoo paljon miehen pallollisesta kyvykkyydestä. Yksi Pepen suurimpia vahvuuksia kierolla tavalla on kuitenkin se, miten hän on tehnyt omasta pelityylistään taidetta. Karu fakta on se, että Pepen punaisten korttien määrän pitäisi olla reilusti nähtyä suurempi, mutta mies on mestari pelaamaan sääntöjen rajamailla tuomarin huomaamattomissa. Pepe on klassinen ”vastustajat vihaavat, omat rakastavat” pelaajatyyppi, joka ei epäröi satuttaa tarpeen vaatiessa vastustajaa. Vastaavasti mies ei myöskään pysy ehdoin tahdoin pystyssä, jos tilanne vaatii rikkeen korostamista. Pepen maine sikamaisena pelaajana on täysin ansaittu, mutta miksi miehen pitäisi muuttaa pelitapaansa, kun se tuntuu toimivan näin hyvin? Pepe on ulosmitannut omasta potentiaalistaan kaiken mahdollisen irti ja yksi suurimmista osatekijöistä hänen menestykselleen on juuri miehen pelityyli. Pepe ei olisi yhtä hyvä jalkapalloilija ilman jatkuvaa filmaamistaan ja pikkusikailujaan. Ja niin hullulta kuin asia kuullostaakin, niin ainakin itse olen vuosien varrella oppinut jopa tietyllä perverssillä tavalla arvostamaan Pepen pelityyliä ja sitä, miten hän kaikkien temppujensa jälkeen onnistuu pysymään kentän puolella valtaosassa pelaamistaan otteluista.

Tuttu tilanne jokaiselle jalkapalloa seuraavalle. (Getty)

Tuttu tilanne jokaiselle jalkapalloa seuraavalle. (Getty)

Pepen pelikunto ennen välierää iso kysymysmerkki

Ranskasta on viime päivinä kuulunut Portugalin kannalta erittäin ikäviä uutisia, sillä Pepe on joutunut jättämään välistä Portugalin harjoituksia orastavan reisivamman vuoksi. Pepen poissaolo olisi Portugalille jopa Cristano Ronaldon poissaoloa suurempi katastrofi, sillä mies on joukkueen ehdoton johtohahmo ja puolustuksen yhdessä pitävä tukipilari. Pepen kisat eivät alkaneet parhaalla mahdollisella tavalla ja esimerkiksi Unkaria vastaan mies oli täysin pois tolaltaan tehden paljon ei-pepemäisiä virheitä. Kokeneet pelaajat kuitenkin usein kokoavat itsensä ja erityisesti Puolaa vastaan Pepe dominoi tavalla, jota näissä kisoissa ei vielä yksittäisen pelaajan kohdalla ole nähty. Ricardo Carvalho ja Bruno Alves ovat kokeneita huippupelaajia, mutta heidän parhaat vuotensa ovat jo kaukana takana päin eikä heistä ole Pepen korvaajiksi. Ilman Aaron Ramseyta pelaavan Walesin Portugali voi vielä hoitaa varatopparienkin pelatessa, mutta mahdollisessa finaalissa Pepen on oltava avauskokoonpanossa, mikäli Portugali haluaa lähteä kisoista kotimatkalle voittajana. Ja jos Portugali juhlii mestaruutta, tulisi Pepe valita koko kisojen parhaaksi pelaajaksi.

Kansikuva: Getty