Kaiken piti olla valmiina. Espanja, hallitseva Euroopan mestari, hallitseva maailmanmestari; maa josta tulee sekä hallitseva Mestarien liigan sekä Eurooppa-liigan voittaja, lähti kaatamaan Hollantia turnauksen avausottelussaan. Alkuvihellyksen jälkeen kävi kuitenkin nopeasti selväksi, että alkamassa oli 90 minuutin mittainen tuskien taival.
Valmentajan tappio
Vicente del Bosque hävisi ottelun 100-0 tulevalle Manchester Unitedin valmentajalle Louis van Gaalille. Miten voi olla mahdollista, että yksi maailman parhaista, ellei paras, boksin sisällä operoiva target-pelaaja Robin van Persie ja liukasjalkainen Arjen Robben pääsivät kerta toisensa jälkeen vapaaksi topparien väliin toimitetuilla, oikea-aikaisilla pystypalloilla? Taktiikkataululle pitäisi olla Hollantia vastaan piirretty isoimmalla mahdollisella tussilla, miten puukenkämaa todennäköisesti tulee pelaamaan la Rojan hallitessa palloa. Ottelun jälkeen del Bosque korosti sitä, että Hollanti oli parempi joukkue ja että tappio oli koko joukkueen tappio, eikä vain Iker Casillaksen. Taisipa mies myöntää itsekin voineensa tehdä asioita paremmin.
Puyolia ikävä
Kun ottelua seurasi, konkretisoitui karulla tavalla Espanjan toppareiden heikko taso. Seurajoukkueissaan välillä pahasti tuuliajolla olleet Sergio Ramos ja Gerard Pique jäivät hitautensa takia kerta toisensa jälkeen kakkoseksi sekä Robbenille että Persielle. Vielä pahempaa oli nähdä, miten huonosti kaksikko kommunikoi ja pelasi yhteen. Kumpikaan ei oikein tuntunut tietävän, missä toinen menee ja mitä toinen aikoo tehdä. Lopputulos? Sen näkivät kaikki. Voi vain odottaa ja toivoa, että Espanja laittaa Piquen penkille tulevassa matsissa. Ainakin Raúl Albiol voisi olla varteenotettava vaihtoehto Piquen korvaajaksi. Tuskin pelit ainakaan huonommin voivat sujua? Carles Puyolia on totisesti ikävä.
Chilestä otettava voitto
Pelin jälkeen Espanjan pelaajat olivat yhtä mieltä siitä, että heidän pitää parantaa joukkueena.
Poco se puede decir después de este inicio. Reflexionar y ganar los dos próximos partidos. Todos juntos, ahora más que nunca. Eipä voi paljoa sanoa tällaisen alun jälkeen. Täytyy käydä peli läpi ja voittaa kaksi seuraavaa ottelua. On oltava yhtenäisiä, kaikkien yhdessä. Nyt, enemmän kuin koskaan. – Andrés Iniesta, Espanja.
Mikäli Espanja häviää Chilelle, tai pelaa tasan, voi huoletta sanoa heidän kisojen olevan ohitse. Voitto Australiasta ei pelastaisi enää mitään, sillä Espanja jäisi tällöin kolmeen tai neljään pisteeseen. Ja silloin neljän osuman verran pakkasella oleva maalisaldo ei ole vahvaa valuuttaa.
Riittääkö usko?
Espanja lukeutui ennen kisoja mestarisuosikkien joukkoon, vaikka joukkueen runko onkin aavistuksen verran ikääntynyt. Joukkueen ylpeys otti ison kolauksen tappiossa Hollannille. Tuloskaan ei ole niin satuttava kuin se tapa, jolla tappio tuli. Hollanti oli läpi ottelun huomattavasti parempi joukkue. Miten Espanja onnistuu kasaamaan rivinsä tuollaisen pelillisen selkäsaunan jälkeen? Onko se edes mahdollista? Varmaa on, että Chile Alexis Sanchezin johdolla haistaa veren, ja tulee olemaan äärimmäisen vaikea vastustaja la Rojalle.