JÄRKYTTÄVÄÄ: Suomeen on tullut ”urheilulaji” Vapaaottelu. Siinä hakataan ja hakataan vastustajaa niin kauan että hän on henkihieverissä.
Näin alkaa näyttelijä Eija Ahvon Facebook-kirjoitus, joka on kerännyt lyhyessä ajassa toistasataa kommenttia. Ahvon mielestä urheiluruudun ei kuuluisi näyttää näin brutaalia lajia ja lapsia tulisi suojella tälläiseltä raakuudelta.
Ymmärrän kyllä Ahvon pointin, mutta missä menee raja? Osaako lapsi erottaa Salatut Elämät ja elokuvat todellisuudesta? Miksi siis urheilulajia ei osata erottaa väkivallasta? Lapsen tullessa kysymään vapaaottelusta urheiluruudun aikana, voi monella aikuisella mennä sormi suuhun. Onko se vapaaottelun vika vai sen, että eivät ne aikuisetkaan ilman taustatutkimusta kaikkea tiedä?
Vapaaottelu näyttää rajulta sen myönnän itsekin, mutta ei siellä sentään mielipuolisesti ketään hakata henkihieveriin. Lajista löytyy pitkä lista sääntöjä ja niitä päivitetään aika ajoin vielä parempaan suuntaan. Harjoituksissa mennään oman tason mukaan ja jos joskus löytyy kipinää ottelemiseen, niin Suomesta löytyy mahtavat ”matchmakerit”, jotka osaavat laittaa taidollisesti samantasoiset ottelijat vastakkain.
Aikoinaan junioritoimintaa sivusta seuranneena täytyy sanoa, ettei laji eronnut toimintansa puolesta mitenkään muista urheilulajeista. Kamppailusaleilla pienin askelin eteenpäin kehittyvät lapset tajusivat kyllä vastuunsa ja valmentajat sekä vanhemmat pitivät huolen, että painiliikkeet kuuluvat ainoastaan tatamille.
Toivon kuitenkin, että kaikki te kauhistelevät ihmiset ottaisitte lajista ihan vähän selvää. Osaisitte sitten ensi kerralla vastata lapsellenne ja kertoa urheilun ja väkivallan eron.
Kansikuva: Getty