Tappara lähti finaaleihin suurin toivein, kun joukkue oli peitonnut kahden viime kevään peikkonsa Kärpät jopa eeppisiä piirteitä saaneessa välieräsarjassa. HIFK on kuitenkin osoittanut loppuotteluissa vahvuutensa ja helsinkiläiset ovat nollanneet Tapparan jo kaksi kertaa. Tämä on melkoinen yllätys varsinkin runkosarjaan nähden.
Tapparan pelaajista peräti viisi pelaajaa teki runkosarjassa vähintään 16 maalia, mikä oli Liigan eniten. Vähintään 11 maalia tehneitä pelaajia oli peräti yhdeksän, vaikkakin Juhani Jasu teki maalinsa HPK:n paidassa.
Erot ovat valtavia, kun vertaa muihin välieräjoukkueisiin. HIFK:n pelaajista vain viisi teki yli 10 maalia. JYPin pelaajista yli 13 maaliin ylti ainoastaan Markus Nenonen ja Sebastian Aho oli Kärppien ainoa yli 16 maalia viimeistellyt pelaaja.
Pudotuspeleissä meno on kuitenkin muuttunut. Maalintekijöiden laajuus piti olla Tapparan vahvuus, mutta viime aikoina ruuti on ollut märkää. Tamperelaisten paras maalintekijä pudotuspeleissä on ollut kahdeksan täysosumaa viimeistellyt Patrik Laine, joka on tosin nyt neljän ottelun maalittomassa putkessa. Se on kuitenkin vielä pientä.
11 maalia runkosarjassa viimeistellyt Jan-Mikael Järvinen on osunut tolppien väliin viimeksi reilut kaksi kuukautta sitten ja maalittomia pelejä on kertynyt jo 26. Arttu Ilomäki teki runkosarjassa 15 maalia, mutta edellisestä täysosumasta on aikaa 24 peliä. Jere Karjalainen oli 18 maalillaan joukkueensa toiseksi paras maalintekijä runkosarjassa, mutta nyt kuiva kausi on kestänyt kymmenen peliä. Jukka Peltola osui runkosarjassa 17 kertaa, mutta edellisestä täysosumasta on kahdeksan peliä.
Eikä kyse ole siitä, etteikö Tapparan pelaajille siunaantuisi paikkoja otteluissa. Esimerkiksi Ilomäellä on tiistain ottelussa tyhjä maali, mutta keskushyökkääjän laukaus suuntautui päätyverkkoihin.
Tilanteessa olikin monen tamperelaisten hyökkääjän tilanne pähkinänkuoressa. Epäonnistumiset ovat ruokkineet epäonnistumisia ja mailaa puristetaan liikaa maalipaikoissa. Tilanne on täysin päinvastainen kuin HIFK:lla, jonka hyökkääjät saavat onnistumisia laajalla rintamalla ja kaikki puolittaisetkin paikat käytetään hyödyksi.
Runkosarjassa Tapparan hyökkäyspään pelaaminen oli rentoa. Pelaajat saivat vapauksia ja varsinkin ylivoimalla peli oli ajoittain suorastaan taidetta. Paineiden ja takaiskujen myötä hyökkäyksestä on kadonnut rentous.
Tappara on yrittänyt hakea muutosta tilanteeseen pienillä taktisilla muutoksilla. Esimerkiksi Laineelle ja Karjalaiselle on pyritty pelaamaan ylivoimalla laukaisupaikkaa puolustusneliön keskelle, kun taas kaksikko on yleensä viihtynyt laidan vieressä. Kuvio onnistui toisessa finaalissa täydellisesti, mutta Laineen tulinen laukaus jäi muutaman sentin liian matalaksi ja Ville Husso sai patjansa väliin.
Jo kaksi kertaa Tapparan nollanneella Hussolla onkin henkinen yliote tamperelaisten hyökkääjistä. 21-vuotias maalivahti torjuu kylmänviileästi hyvällä itseluottamuksella ja on nollannut vastustajan yritykset kerta toisensa perään. Tämä on omiaan murentamaan Tapparan rakoilevaa itseluottamusta entisestään.
Tappara kaipaisi nyt eniten onnistumisia avainpelaajilleen, jotta joukkue heräisi taistelemaan mestaruudesta jälleen tosissaan. Neljäs finaali onkin valtavan tärkeässä asemassa. Mikäli HIFK hakee ryöstön Hakametsästä, niin Tapparan neljäs peräkkäinen hopea näyttää enemmän kuin todennäköiseltä. Tampereella toivotaankin kädet ristissä avainpelaajien heräämistä, ennen kuin se on liian myöhäistä.
Neljäs finaali pelataan Hakametsässä perjantaina kello 18.30. Voit seurata ottelua tuttuun tapaan Nelonen Prolta tai Ruutu -palvelusta.
Kansikuva: All Over Press