Voidaanko mentaalivalmennuksella päästä päävammoista eroon?

Uusi lätkäkausi on pyörähtänyt käyntiin ja jälleen puidaan päävammoista, vastustajan kunnioittamisesta, betoniplekseistä ja niin edelleen…

Liiga on pakottanut jokaisen hallin hankkimaan turvapleksit, mikä on tietenkin askel oikeaan suuntaan. Lisäksi pelaajien loukkaantumisia yritetään minimoida sääntömuutoksilla – täksi kaudeksi Euroopassa otettiin käyttöön niin sanottu hybridipitkä.

Riittävätkö nämä toimenpiteet? Tuskin, sillä päävammoja nähdään edelleen paljon ja tullaan näkemään jatkossakin. Ongelma on aivan jossain muualla.

Aivotärähdyksessä tuhoutuu hermosoluja. Yleensä aivot korjautuvat itsestään, mutta joillakin jää pitkäaikaisia tai jopa ikuisia vammoja tärähdyksestä. Päävammat ovat kieltämättä jääkiekon pahin syöpä.

Pelaajiin täytyy vaikuttaa jo nuoresta iästä lähtien mentaalivalmennuksella. Urheilupsykologi Matti Jaakkolan mukaan tällä keinolla voitaisiin saada tuloksia päävammojen suhteen.

–  Toisen pelaajan kunnioitus lisää toisten pelaajien turvallisuutta. Urheilijan kanssa voi miettiä arvoja, esimerkiksi sitä, millä hinnalla voittoon ja menestykseen kannattaa pyrkiä. Jo tietoisuus ja pysähtyminen aiheen äärelle siitä, että toisen ura saattaa katketa epäurheilijamaisen taklauksen päätteeksi, voi ehkäistä kyseenomaista toimintaa.

Seurat voisivatkin lyödä rahojaan urheilypsykologien taskuun, sillä heidän vaikutuksensa olisi todella suuri: Loukkaantumisten vähenimisen lisäksi pelaajat voivat oppia ammattiurheilijalle tärkeitä elementtejä.

– Tarkkaavuuden ja tilannetietoisuuden lisääminen ei ainoastaan vähennä loukkaantumisia, vaan myös auttaa tekemään parempia ratkaisuja kentällä.

– Kun tarkkailet huippupelaajia, huomaat heidän katsovan jatkuvasti ympärilleen, ja kuinka he rekisteröivät, missä muut pelaajat ovat.

Mentaalivalmennuksen avulla voitaisiin saada yhä parempia pelaajia ja samalla minimoitua jääkiekossa sattuvat päävammat.

– En pysty sanomaan, kuinka paljon päävammat vähenisivät, mutta parempia pelaajia saataisiin kuitenkin.

Jaakkolan mukaan pelaajia voidaan alkaa kouluttamaan 13-vuotiaasta lähtien, milloin pelaajat omaksuvat pelin arvot ja toimintatavat. Pitkäjänteisellä työllä mentaalivalmennuksesta voidaan saada paljon irti, niin loukkaantumistilastoissa kuin pelillisissä asioissakin.

– Vanhempien ja valmentajien ohjaaminen on tärkeää. Pelaajat saavat arvot ja toimintatavat valmentajien, vanhempien ja muiden pelaajien kautta. Asenteita muuttamalla voidaan muuttaa päävammatilastojakin.

Kovat ja puhtaat taklaukset sekä spontaanit poikapainit kuuluvat kiekkoon, mutta järjettömät päähän kohdistuneet taklaukset ovat silkkaa idioottimaisuutta – tällaiset asiat pilaavat myös jääkiekon mainetta ja lisäävät kukkahattutätien määrää tässä kukkahattutätien luvatussa maassa.

Valmennus lapsenkengissä

Onko urheilupsykologin palkkaaminen siis ainut ratkaisu? Ei sentään – kyse on hyvinkin yksinkertaisista jutuista, kuten maalaisjärjen käytöstä. Suomalaisesta valmennuskulttuurissa osataan kyllä kehittää pelaajia kentällä, mutta miksi mentaalivalmennus on unohdettu lähes kokonaan? Kyse on loppupeleissä kasvatuksesta, joka kuuluu juniorivalmentajien hommiin.

Urheilupsykologeja tarvitaan monissa tilanteissa, mutta samat tiedot ja arvot pitäisi löytyä myös kaikilta valmentajilta. Kuten sanottua, kyse on kasvatustyöstä: kaikki tietävät, ettei toista saa vahingoittaa. Miksi tämä tieto katoaa pelaajilta jäällä ja valmentajilta vaihtoaitiossa?

Jokainen valmentaja osaisi takoa tämän tiedon junioripelaajien päähän, mutta ikävä kyllä näin ei ole.

Valmennuksessa pitäisi muutenkin paneutua enemmän yksilöihin, eikä jumittua harjoittamaan joukkueelleen pelikirjan saloja. Juniorityön päätyönä on loppujen lopuksi kehittää kovan tason yksilöitä eteenpäin urillaan. Tähän ollaan nyt puututtu ja jopa media on asiaa käsitellyt, kun HIFK:n jääkiekko palkkasi Ville Peltosen valmennuspäällikökseen. Peltonen on ilmoittanut keskittyvänsä juurikin yksilöllisen valmennuksen puutteisiin sekä yleisesti juniorivalmennuksen kehittämiseen.

”Lähtökohtana on yksilön kautta kehittää yksilöä.” -Ville Peltonen, Faneille.com 8.4.2014

Pedagokiset taidot ovat valmennuksessa vielä harvinaisia, mutta sen avulla voitaisiin saada kovia tuloksia aikaan. Yksikin päävamma vähemmän on voitto.