Salibandyliiga siirtyy tauolle, kun Göteborgissa pelattavat lajin MM-kisat alkavat ensi viikolla 5.12.. Salibandyliigalle tämä tietää noin kuukauden mittaista taukoa, jolloin joukkueille tarjoutuu mahdollisuus harjoitella laadukkaasti kevättä silmällä pitäen. Keräsimme alkukauden topit ja flopit.
Mielenkiintoinen alkukausi
Katsastelen Salibandyliigan alkukautta lähinnnä tulosten perusteella, koska otteluita on tullut nähtyä vain noin 10 netin välityksellä, joten tarkempaa analyysiä joukkueiden pelikirjoista on hankala tehdä.
TOPIT
Salibandyliigan nettilähetykset
Salibandyliiga lähettää todella paljon otteluita netin kautta ja tässä asiassa laji on aikaansa jopa edellä, jos lätkä-liigaa ei lasketa mukaan – ajatus ja toteutus on erilainen. Suoria otteluita Watsonin, ISTV:n, VeikkausTV:n ja YLEn kautta on pystynyt seuraamaan alkukaudesta jo 42, kun mukaan lasketaan maajoukkuepelit. Suurin osa laadukkaita lähetyksiä todella laadukkailla selostuksilla. Miinuksena mainittakoon, että kaikki maksulliset lähetykset eivät ole toimineet täydellisesti ja kaikki lähetykset eivät ole katsottavissa ulkomailla, vaikka moni ulkomaalainen salibandyihminen olisi kiinnostunut seuraamaan suomalaista Salibandyliigaa.
OLS
Oululaiset pelasivat surkean viime kauden ja odotukset tälle kaudelle eivät olleet suuret. Jami Herralan otettua ohjat joukkue harjoitteli huhujen mukaan kesän todella laadukkaasti ja pelityyli on rukattu joukkueen näköiseksi. Uusi fysiikkakoutsi Ville Vuotso ansaitsee myös kunnian oululaisten menestyksestä. Hän on on saanut pelaajien töppöset liikkeelle ja pojista alkaa kuoriutua urheilijoita. Laadukas fyysinen harjoittelu ei ole jäänyt vaan kesälle, vaan tälläkin hetkellä OLS harjoittelee lajinomaisesti todella fiksusti. Nuoret ovat ottaneet suuren harppauksen urallaan ja joukkue tulee menemään heittämällä pleijareihin. Iso plussa rightin hyökkääjä Tatu Kiipelille.
Lauri Tiira ja OLS ovat ottaneet askeleen oikeaan suuntaan. Kuva: Anssi Koskinen
Tapanilan Erän markkinointiosasto
Erä teki ainoan oikean ratkaisun täksi kaudeksi ja lähti pois Mosahallilta. Suuren riskin saattelemana uusi koti löytyi Vantaan Energia Areenalta. Moni olisi voivotellut asiaa, mutta Erän taustajoukot näkivät mahdollisuuden tulleen. Valitettavasti itse en ole päässyt nauttimaan Erän ottelutapahtumasta, mutta monien kautta olen kuullut, että se vetää vertoja jopa Classicin ja Hirviteatterin meiningille. Yleisökeskiarvo 823 kertoo siitä, että myös pääkaupunkiseudulla voidaan saada yleisöä salibandypeleihin, jos tapahtumasta tehdään mielenkiintoinen koko perheen tapahtuma.
SSV
Valmentaja Amu Ahosen viime kaudella uudistettu pelikirja toimii kuin se kuuluisan Pasilasta lähtevän junan vessa. Moni ennusti helsinkiläisille vaikeaa kautta, mutta mitä vielä. Maalissa Santtu Strandberg on yllättäen täyttänyt Henri Toivoniemen saappaat. Miko Kailiala iskee palloa reppuun ja vanhat konnat Pasi Laitila ja Jani Helenius nauttivat pelaamisestaan avoimessa ympäristössä. Puolustus pelaa, joten tätä menoa SSV pystyy taistelemaan jopa mestaruudesta.
Koovee
Hannu Santanen on saanut pojat pelaamaan. Maalissa Arvid Vonk liimaa palloja Joni Järviön malliin. Hyökkäyksessä Miro Lehtinen on liigan parhaimpia ja vaarallisimpia pelureita, ja Mikko Immonen pelaa jälleen kaikkien onneksi loistavaa salibandyä. Unohtaa ei voi myöskään liigan yhtä ylivoimaisinta pelaajaa Eemeli Salinia. Yksilötaito yhdistettynä toimivaan pelitapaan vie joukkueen parin vuoden tauon jälkeen kirkkaasti pleijareihin.
Papukaijamerkit
Happee, johtaa sarjaa, vaikka rasitus syksyllä on ollut suuri. NST, taas ne on menossa pleijareihin. TPS, koiramaisella taktiikalla taistelee vielä pleijaripaikasta. Pauno Kajoksinen, rehellinen ulostulo omasta tekemisestään. Pitää Josbaa pinnalla yhdessä Perttu Puskan kanssa ilman reenaamista. Pääkallo, todalla kovaa työtä suomalaisen salibandyn eteen. Seurojen viestintäosastot tekevät loistavaa työtä sosiaalisessa mediassa! Lisäksi pelaajat ovat aktiivisia somettajia ja tämä lisää toivottavasti lajin kiinnostavuutta. Jatkakaa samaan malliin.
Flopit
Indians
Perinteinen toisen kauden kirous. Nuori joukkue harjasi viime kaudella itsensä sensaatiomaisesti pleijareihin. Tällä kaudella Inkkarit otetaan vakavammin ja enää ei tulla puskista. Tätä vauhtia pudotuspelit jäävät haaveeksi. Maalivahdit Öige ja Kirvesniemi ovat tällä hetkellä todella heikkoja, eivätkä tarjoa joukkueelleen mahdollisuutta taistella tiukoissa kamppailuissa voitosta. Indansin yleisömäärä on myös valitettava, kun sen peleissä käy SSV:n jälkeen toiseksi vähiten katsojia.
Josba
Alkukaudesta kahdeksan ensimmäistä peliä ilman voittoa kertoo karua kieltä. Joukkueen valmennus ei ole kuuleman mukaan lähelläkään liigatasoa. Joukkueesta löytyy kahteen kenttään pelimiehiä, mutta puolustus ja maalivahtipeli ontuu. Joukkue voi keskittyä jo playoutteihin vai mitkä ne ovat nykyään nimeltään.
Tulospalvelu
Tarvitseeko tästä enää jauhaa? Parhaiten tulokset löytää yhdellä klikkauksella pojot.fi:stä, joka on Fredrik Hollstenin yksityishenkilönä tekemä mahtava sivusto.
Muut pyyhkeet
Lisäksi pyyhkeitä liigan/liiton viestintäosasto, jotka eivät osaa reagoida kriisitilanteissa. Jos hommat ei pelitä, tulisi kriisitilanteissa viestiä mahdollisimman nopeasti, jotta epätietoiset ihmiset saataisiin rauhoitettua. Viestinnän kulmakiviä nro 1.
Lisäksi yksi lampaannahka joukkueista Erälle, joka on alisuorittanut pahasti syksyllä. Pleijareihin pääsy on vielä mahdollista ja sieltä ulosjääminen olisi tällä nipulla pommi. Joukkueelta puuttuu laadukkaat sentterit ja se näkyy valitettavan paljon pelissä.
Kuvat: Anssi Koskinen