Iivo Niskanen
Hiihto

IL: Erikoislääkäri arvioi: Suomen hiihtomaajoukkue teki ison virheen

Toimitus

Suomen maastohiihtomaajoukkueen olympiakisat saivat karun käänteen, kun useampi urheilija joutui keskeyttämään sairastumisen vuoksi. Liikuntalääketieteen erikoislääkäri ja professori Jari Parkkari näkee tilanteessa selkeän kehityskohteen. Ainakin neljä suomalaishiihtäjää joutui jättämään kisat kesken terveysongelmien takia. Muun muassa Iivo Niskanensairastui olympialaisten viimeisellä viikolla ja keskeytti 50 kilometrin perinteisen kilpailun hengitysoireiden vuoksi.

Ylisuojautuminen voi kääntyä itseään vastaan

Parkkarin mukaan yksi keskeinen ongelma on ympärivuotinen ylisuojautuminen infektioilta. Hänen arvionsa mukaan osa yksilöurheilijoista pyrkii välttämään mikrobeja liiankin tarkasti myös harjoituskaudella. Ravintoloita ja kauppoja vältellään ja kasvomaskeja käytetään jatkuvasti.

Tällainen toimintatapa voi kuitenkin heikentää elimistön luonnollista puolustuskykyä. Kun tavallisille viruksille ei altistuta lainkaan, vasta-aineita ei pääse muodostumaan. Se voi kostautua kilpailuissa, joissa altistuminen väistämättä lisääntyy.

Parkkari muistuttaa, että joukkuelajeissa vastaavaa ilmiötä ei juuri nähdä, koska arki on rennompaa eikä infektioiden pelko ohjaa toimintaa samalla tavalla.

Käsihygieniassa parannettavaa

Kilpailutapahtumissa suojautuminen on Parkkarin mukaan edelleen tärkeää, mutta siinäkin on kehittämisen varaa. Hänen mielestään suomalaiset osaavat käyttää maskeja hyvin, mutta käsihygieniassa jäädään jälkeen monista muista maista.

Pitkissä arvokisoissa infektioriski kasvaa erityisesti kovien suoritusten jälkeen. Rankan rasituksen jälkeen elimistöön muodostuu muutaman päivän ajaksi niin sanottu avoin ikkuna, jolloin sairastumisen riski on suurempi. Siksi erityinen tarkkuus kilpailujen jälkeisinä päivinä olisi tärkeää.

Ylidiagnosointi lisää stressiä

Parkkari nostaa esiin myös toisen ongelman: ylidiagnosoinnin. Arvokisoissa urheilijoita testataan herkästi kymmenien mikrobien varalta jo lievien oireiden ilmaantuessa.

Hänen mukaansa runsas testaaminen voi aiheuttaa turhaa stressiä. Jo vaarattoman viruksen löytyminen saattaa herättää urheilijassa pelon kilpailujen päättymisestä. Stressireaktio puolestaan nostaa kortisolitasoja, heikentää unenlaatua ja vaikuttaa elimistön puolustusjärjestelmään.

Parkkari muistuttaa, että vain harvat virukset, kuten covid, influenssa, noro- ja rs-virus, heikentävät suorituskykyä merkittävästi. Lievä ja kuumeeton nuha ei useimmiten estä kilpailemista, vaan muutaman päivän lepo riittää.

Happi ei kulje – taustalla voi olla astma

Monet suomalaisurheilijat ovat kisojen aikana valittaneet, ettei happi kulje. Parkkarin mukaan oireiden taustalla voi usein olla huonosti tasapainossa oleva urheilijan astma.

Kyse ei yleensä ole allergisesta astmasta, vaan kylmän ilman aiheuttamasta hengitysteiden ärsytyksestä. Limakalvot turpoavat ja kuivuvat, jolloin hapen kulku heikkenee.

Parkkari on kiinnittänyt huomiota myös hengitystekniikkaan. Hänen mukaansa norjalaiset ja ruotsalaiset hiihtävät usein nenähengityksellä, kun taas monet suomalaiset hengittävät suun kautta. Se voi kertoa hengitysteiden toiminnan haasteista.

Iivo Niskanen sairastui olympialaisten lopussa metapneumovirukseen, joka aiheuttaa hengitystieoireita. Parkkarin mukaan suurin osa toipuu kyseisestä viruksesta alle viikossa, joten pelkkä infektio ei välttämättä selitä pitkittyneitä hengitysoireita.

Mallia Norjasta

Parkkari arvioi, että Norjan menestyksen taustalla voi olla hengitysteiden systemaattinen hoito. Hänen mukaansa esimerkiksi suolahuonehoidot ja keittosuolahengittely nebulisaattorilla ovat Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa käytössä jo nuoresta iästä lähtien kylmien lajien urheilijoilla.

Hänen mielestään Suomen maastohiihtomaajoukkueen kannattaisi tarkastella toimintatapojaan ja käydä vuoropuhelua esimerkiksi ampumahiihtomaajoukkueen kanssa, joka selvisi kisoista vähäisemmillä sairastumisilla.

Parkkarin viesti on selvä: infektioiden torjunta on tärkeää, mutta kokonaisuus ratkaisee. Hengitysteiden pitkäjänteinen hoito, järkevä suojautuminen ja turhan stressin välttäminen voivat olla avain siihen, ettei seuraavissa arvokisoissa nähdä vastaavaa sairastumiskierrettä.

Lähde: IL

Liittyvät artikkelit