Hiihtolatu
Hiihto

Laturaivo ei aina lähde hiihtäjistä – Susannan kokema uhkailu järkyttää

Toimitus

Laturaivo ei aina lähde hiihtäjistä. Helsinkiläinen aktiivihiihtäjä Susanna Kärki kertoo kokeneensa Espoon Oittaalla tilanteen, joka jäi voimakkaasti mieleen – eikä syynä ollut sauvan piikki vaan koiranulkoiluttajan käytös.

Ystävällinen pyyntö, väkivallalla uhkailu

Kärki hiihtää hyvänä talvena jopa 2 000 kilometriä. Hän sanoo suurimman ongelman laduilla olevan kävelijät, koiranulkoiluttajat ja pyöräilijät – ei niinkään kanssahiihtäjät.

Viime talvena Oittaan järven jäälle oli vedetty latu. Sitä pitkin käveli pariskunta koirineen. Kärki kertoo lähestyneensä heitä rauhallisesti.

– Pyysin heitä ystävällisesti siirtymään sivuun. Mies oli kuitenkin käydä kimppuuni, Kärki kertoo.

Tilanne eskaloitui nopeasti.

– Hän uhkaili ihan väkivallalla. En nyt viitsi toistaa, mitä hän sauvalla ajatteli minulle tehdä. Vaimo ei kommentoinut mitään.

Kärjen mukaan vastaavia kohtaamisia sattuu pääkaupunkiseudun laduilla valitettavan usein.

Tönimistä ja päälle ajamista

Kaikki kohtaamiset eivät jää pelkkään suunsoittoon. Kärki kertoo, että häntä on myös tönitty ja päälle on ajettu pyörällä.

– On tönäisty, ja pyörällä on ajettu päälle, hän tiivistää.

Hänen mukaansa osa ladulle eksyvistä ihmisistä toimii tahallaan sääntöjä rikkoen, mutta joukossa on myös niitä, jotka eivät yksinkertaisesti tiedä, miten ladulla kuuluu liikkua.

Esimerkiksi perinteisen tyylin latu-urien välissä kulkeva tasainen alue ei ole kävelykaista, vaan vapaan hiihtotavan reitti. Sen käyttö jalkaisin tai koiran kanssa rikkoo ladun kunnon ja voi vaarantaa molemmat osapuolet.

Koirat laduilla voivat olla vaarallinen yhdistelmä

Kärki muistuttaa, että ladulla kävely on pahimmillaan hengenvaarallista sekä hiihtäjälle että eläimelle.

Muutama talvi sitten hän törmäsi isoon koiraan, joka oli päässyt irti.

– Se juoksi suoraan jalkoihini. Ei onneksi mennyt paikkoja rikki, eikä koirallekaan sattunut mitään.

Tällä kertaa omistaja myönsi virheensä.

– Omistaja oli todella pahoillaan. Hän ei ollut ymmärtänyt, että hiihtoladulle ei koiran kanssa kannata tulla.

Kärjen mielestä kyse ei ole pelkästään “laturaivosta”, vaan siitä, että osa ihmisistä ei tunne reittien käyttöä koskevia pelisääntöjä – tai ei välitä niistä.

Suomen Latu: ongelma ei ole yksittäinen

Suomen Ladun väliaikainen toiminnanjohtaja Panu Könönen vahvistaa, että Kärjen kokemukset eivät ole poikkeus.

Järjestö teetti vuonna 2021 kyselyn jäsenilleen laduilla koetusta “laturaivosta”. Kyselyyn vastasi 1 352 ihmistä, joista noin kolmannes kertoi todistaneensa laduilla riitoja, huutoa tai muuta häiriökäyttäytymistä.

Könösen omat kokemukset tukevat samaa kuvaa.

Hänen mukaansa erityisesti silloin, kun luonnonlunta on runsaasti ja latuverkosto vedetään kauemmas keskuksista, reiteille ilmestyy helposti kävelijöitä, jotka eivät hahmota, että kyseessä on hiihtoväylä, ei talvinen ulkoilutie kaikille.

Könönen sanoo joutuneensa itsekin useamman kerran kävelijöiden kiukun kohteeksi, kun on yrittänyt selittää latusääntöjä. Suoraa väkivallan uhkaa hän ei ole kokenut, mutta suunsoittoa kyllä.

Miten ongelmaa voisi vähentää?

Kysymys siitä, miten laturaivo ja vääränlainen liikkuminen saataisiin kuriin, nousee esiin joka talvi. Könösen mielestä ratkaisu ei ole yksinkertainen, mutta suunta on selvä.

Hänen mukaansa tarvitaan sekä parempaa tiedotusta että parempaa reittisuunnittelua.

Yksi idea olisi selkeät kyltit, joissa kerrotaan, että tietty väylä on talvikaudella tarkoitettu vain hiihtäjille. Samalla olisi hyvä tarjota vaihtoehtoisia monikäyttöreittejä, joissa voi liikkua kävellen, koiran kanssa tai pyörällä.

Lopulta kyse on kuitenkin myös asenteista.

– Tämä on tavallaan ihmistyyppijuttu. On ihmisiä, jotka eivät pysty huomioimaan muita ihmisiä ja sääntöjä, Könönen tiivistää.

Hiihtokausi on vasta aluillaan, mutta kokemusten perusteella yhteenottoja on odotettavissa lisää. Susanna Kärjen tarina muistuttaa, että laturaivo ei ole pelkästään hiihtäjien kiukuttelua – joskus se kohdistuu myös niihin, jotka yrittävät pitää ladut turvallisina ja kunnossa kaikille, joille ne on tarkoitettu.

Lähde: IS

Liittyvät artikkelit