Päänavaus: Stadilaisten jääkiekkojoukkueiden pitkistä kesälomista

Niillä on isommat palkat kuin kansanedustajilla ja pidemmät kesälomat kuin opettajilla. Ei siis ihme, että kadehdin avoimesti helsinkiläisseuroissa pelaavia jääkiekkoilijoita. Heillä kun on sekä aikaa, että rahaa viettää täydellisiä kesälomia vuodesta toiseen. Jokereille kävi kylmät Moskovan TsSKA:ta vastaan, jälleen kerran, eikä HIFK tule luultavasti kampeamaan jyväskyläläisiä vastustajiaan pois välieristä, vaikka sitä kuinka toivonkin.

Jokereiden kausi oli oikeastaan menestys. Kauteen mahtui käsittämätön 15 ottelun voittoputki ja otteet kaukalossa olivat muutenkin kehuttavia. Siis jopa kaltaiseni aatteenpunaisen jullin mielestä. Jokereille kannoksi kaskessa on muodostunut jo aiemmin Moskovan TsSKA, jonka inhorealistinen pelitapa tiiviine viisikoineen on ollut narrilaumalle myrkkyä. Neljän Siperian radalla vietetyn kauden jälkeen moskovalaisnippu on pudottanut Jokerit kolme kertaa jatkosta. Osansa tähän on toki, sillä tosiasialla, että joskus tuntuu, että KHL:n tuomarointi ei olisi aivan tasapuolista.

Esimerkiksi tämän vuoden sarjassa TsSKA:ta vastaan tuli muutama räikeääkin räikeämpi tuomarivirhe. Mielestäni esimerkiksi molemmat kolmannen osaottelun ulosajot olivat vähintäänkin tulkinnanvaraisia. Jesper B. Jensenin pommissa toki päähän kohdistuneen taklauksen tunnusmerkit täyttyivät, vaikka taklauksen kohteena ollut Sergei Shumakov laskikin päätään juuri ennen osumaa. Tommi Kivistön huitomisulosajolle taas sopii nauraa makeasti, niin kotiinpäin tuomittua tilannetta harvemmin näkee.

Toisaalta kaikkeen tähän tulisi jokerifanin suhtautua tyyneydellä. Niin voimakkaan kotiinpäin tunnutaan KHL:ssä vetävän enkä oikein usko, että poliittisesti johdettua liigaa tulee koskaan voittamaan Venäjän ulkopuolinen joukkue. Tämä ei tosin tarkoita sitä, etteikö Jokerit olisi pitkässä sarjassa ollut muutenkin heikompi joukkue kuin TsSKA. Tasapuolinen tuomarointi vain nostaisi KHL:n arvostuksen ja hienouden aivan uudelle tasolle. Toivon todella, että asiaan kiinnitettäisiin huomiota tulevaisuudessa KHL:n puolelta.

Kaikki kunnia siis Jokereille hyvästä ja hienosta kaudesta, joka jäi MM-kultavalmentaja Jukka Jalosen viimeiseksi. Entisessä paikallisvastustajassa muutokset tehtiin kauden aikana, kun monesti tälläkin palstalla kritisoitu Tom Nybondas siirtyi tai siirrettiin syrjään HIFK:n urheilutoimenjohtajan paikalta nuoren Tobias Salmelaisen tieltä. Tobbe laittoikin toimeksi ja jos kaikki huhutut uudet pelaajat Antti Suomelaa myöten saapuvat Stadin kirkkaisiin valoihin, niin joukkue näyttää paremmalta kuin aikoihin. Tämä on kuitenkin vain ensi kauden tilanne.

Aiemmalle kalifille, Nybondakselle, tutulla kaavalla myös tämän vuotiseen HIFK:hon on käytetty aivan liikaa rahaa tasoon nähden. Ainoa oikeasti toimiva osuus löytyy maalinsuulta, jossa pelaavan tandemin oikea paikka ei mielestäni olisi kotoisessa liigassa. Odotankin Kevin Lankisen lähtevän hakemaan paikkaa pelaavasta kokoonpanosta valtameren takaa ja Atte Engrenin siirtyvän ruplajäille. Muuten pelaajistossa on kiekollisen pakin ja kädellisen sentterin mentäviä aukkoja. Vahva pelitapa toki auttaa joukkuetta, mutta kaksi peräkkäistä jatkoaikatappiota tuntuu pahalta.

Jos kausi päättyy puolivälieriin, niin sitä ei voi käytettyihin resursseihin nähden pitää millään muotoa hyvänä saavutuksena. Pelejä on toki jäljellä ja uskoa riittää, mutta toisin kuin toverihelsinkiläisillä, niin HIFK ei voi eikä saa olla tyytyväinen muuta kuin mestaruuteen. Niin paljon punaisten takana on aina ollut rahaa, että vähintään finaalipaikan tulisi olla ehdoton vaatimus. Tarkoitan jokaisella kaudella, ja tästä ei saa tinkiä tuumaakaan.

Toivottavasti HIFK:n kausi jatkuisi ja Helsingissä nähtäisiin jääkiekkoa kauemmin keväällä. Yhtä lailla olisi toivottavaa, että helsinkiläinen jääkiekkoskene saisi ansaitsemansa piristysruiskeen ja Jokerit palaisivat tuomaan sähköä liigaan. Saahan sitä kaikkea tietenkin toivoa.

 

Kansikuva: Petteri Paalasmaa / All Over Press