Adrenaliini auttaa huippusuoritukseen – mutta miten se toimii?

Adrenaliini on hormooni, joka valmistaa ihmisen taisteluun. Keho erittää adrenaliinia, kun se menee pakene tai taistele -tilaan. Se on hormooni, jota keho erittää myös erilaisissa ponnistuksissa kuten esiintymistilanteissa tai kovissa fyysisissä koetuksissa. Adrenaliini valmistaa parempaan suoritukseen, ja jännittävissä ja pelottavissa tilanteissa siitä on apua.

Adrenaliinin vapautuessa kehossa tapahtuu monenlaisia muutoksia. Sydämen syke kiihtyy ja verisuonet laajenevat. Sydän pumppaa enemmän verta, jotta lihaksissa olisi paremmin happea. Adrenaliini auttaa myös aivoja reagoimaan paremmin tilanteeseen. Kuulo heikkenee, jotta näkökyky paranisi – pupillit usein laajenevatkin adrenaliinin vaikutuksesta. Keho tuntee itsensä voimakkaaksi ja ihmisen mieli rohkaistuu kamppailuun. Pieni annos adrenaliinia parantaa urheilusuoritusta, ja esimerkiksi kilpailutilanteessa huippusuorituksiin siitä on valtava apu.

Adrenaliini saa liikunnan tuntumaan hyvältä

Adrenaliini saa urheilun tuntumaan hyvältä, se antaa lisämotivaatiota ja energiaa sekä vaikuttaa suoraan kehomme aineenvaihduntaan. Vapautuessaan adrenaliini nostaa glukoositasoja ja hidastaa ruoansulatusta, jotta keho pystyy hyödyntämään maksimaalisesti kaiken energian. Adrenaliiniryöpsähdys on kokemus, missä adrenaliinia vapautuu  n. 3-5 minuutin ajan, joka on se aika, mitä ihminen tarvitsee reagoidakseen suoritukseen niin, että muut kehon toiminnot eivät vaarannu. Sillä on myös vaikutusta mielen hyvinvointiin ja voi esimerkiksi lievittää masennuksen oireita.

Muista palautuminen ja rentoutuminen – adrenaliinilla on haittansa

Adrenaliinilla on myös haittansa, kun sitä erittyy liikaa ja liian usein. Jos stressi jatkuu pitkän aikaa, silloin toinen hormoni, kortisoli, astuu kuvioon. Kortisoli edistää adrenaliinin eritystä ja adrenaliinia saattaa erittyä jopa päiviä tai viikkoja. Esimerkiksi liian vaativa ja toistuva treeniohjelma voi johtaa adrenaliinin liikaeritykseen, josta voi seurata kroonista stressiä ja ahdistusta. Yleensä myös kehossa ilmenee oireita kuten päänsärkyä, huimausta tai lihaskipuja. Myös uniongelmat ja väsymys voi johtua liiallisesta rasituksesta ja siksi yleensä suositellaan, että rankinta liikuntaa ei harrastettaisi iltaisin. Huonoimmassa tapauksessa myös riski sydänkohtaukseen kasvaa, mutta kaikki tämä on hallittavissa.

Huippu-urheilijat treenaavat kehoaan hallitsemaan adrenaliinitasoja ja sitä miten keho siihen tilanteessa reagoi. Itsetuntemus auttaa ymmärtämään omaa ainutlaatuisuutta ja lukemaan oman kehon viestejä: milloin se huutaa sykettä nostattavaa hikitreeniä, milloin leppoisaa venyttelyä ja rentoutusta. Nämä ovat asioita, joita voivat opetella myös muutkin kuin huippu-urheilijat. Täytyy vain käyttää aikaa ja omia resursseja itsetutkiskeluun – kun siihen kerran panostaa, on siitä apua loppuelämän verran.

kasipainot-pexels

Esimerkiksi extreme-lajien tuoma adrenaliinipiikki saa seikkailijat tuntemaan voimakkaita tunne-elämyksiä. He saavat flow-kokemuksia vauhdista ja vaarasta ja läheltä piti tilanteet saavat heidät tuntemaan olevansa vahvemmin elossa. Hurjapäät myös uskaltavat ottaa riskejä elämän muillakin osa-alueilla, kuten työelämässä. Joillekin on huomattavasti helpompaa heittäytyä erilaisiin tilanteisiin ja uusiin haasteisiin kuin se toisille on. Joillain on ylenpalttista itsevarmuutta, joka auttaa heittää näissä tilanteissa, kun taas toiset kokevat tarvetta valmistautua näihin erilaisiin työelämän haasteisiin sataprosenttisesti. Elämyksiä voi hakea myös hakea erilaisten pelien avulla. Monet virtuaalitodellisuuden pelit voivat viedä pelaajan sellaisiin maailmoihin ja kokemuksiin, joita ei oikeassa todellisuudessa edes voisi kokea. Elämyksiä voi saada myös vaikkapa pelaamalla erilaisia kasinopelejä onlinekasinoilla, joissa roulette on yksi klassisimmista vaihtoehdoista. Jos ei itse ole extreme-urheilulajien ystävä, voi niihin osallistua myös muillakin tavoin, kuten vetoa lyömällä. Jännitystä voi myös löytää erilaisista elokuvista, klassisesti esimerkiksi toiminta- tai kauhuelokuvista.

Taas sellaiset henkilöt, joiden leposyke on koholla jo elämän arkisissa kiemuroissa hakevat mieluummin liikunnalta palauttavaa ja terapeuttista vaikutusta. Tällaisia lajeja ovat  esimerkiksi kehoa ja mieltä rauhoittava Yin-jooga tai metsässä luonnon rauhassa patikoiminen tai kalastaminen. Lempeämmät lajit auttavat päästämään irti suorittamisesta ja tuovat vastapainoa arjen hektisyydelle ja parantavat terveyttä näin kokonaisvaltaisesti.

Balanssi

Balanssi on kaiken a ja o, mitä tulee adrenaliiniin ja elämään yleensä. Oikea määrä oikeassa paikassa voi antaa juuri sen extraboostin, mitä siinä hetkessä tarvitsee, mutta yhtä tärkeää on osata rentoutua syvällisesti niin, että keho ja mieli rauhoittuvat, jotta elimistö saa sen ansaitseman levon kovan suorituksen jälkeen. Jos elämä taas on liian rauhallista ja siitä puuttuu tarvittava tarmo ja jännitys, voi se myös negatiivisesti lamauttaa ihmisen. Toiminnan ja levon tarpeet ovat kuitenkin kullekin ihmisille henkilökohtaisia, joten riippuu täysin yksilöstä, kuinka paljon sitä lepoa ja menoa tarvitsee. Tasapainoinen elämä koostuu liikunnasta ja levosta sekä tasapainoisesta ruokavaliosta. Oikea määrä haasteita pitää sinut liikkeessä, mutta yhtä tärkeää on taito rauhoittua ja palautua, jotta arki sujuu sujuvasti ja saat riittävästi energiaa kaiken tarvittavan kantamiseen.