Jättiseurojen kaavailema Superliiga mullistaisi eurooppalaista futista – ”Kyse ei ole pelillisesti parhaista joukkueista”

C-More LogoVoit katsoa Mestarien liigaa kattavasti C-More -palvelun kautta

Eurooppalaisen futiksen ympärillä on kuohunut viime aikoina. Suurseurojen mahdollisesta omasta Superliigasta on pyörinyt huhuja jo pitkään, mutta Der Spiegelin haltuunsa saamien asiakirjojen mukaan jättien siirtyminen omaan sarjaan on lähempänä kuin koskaan. Faneille.comin toimittajat Jaakko Tiira, Eemeli Kosonen ja Kalle Tamminen puivat läpi Superliigan mahdollisia seuraamuksia.

Eurooppalaisten jättiseurojen suunnitelmissa oleva Superliiga on ollut paljon otsikoissa viime päivinä. Mitkä ovat päällimmäiset mietteesi siitä, että suurseurat pistäisivät oman sarjan pystyyn?

JT: Pelonsekaiset! Jalkapallon sykkivä sydän on perinteikkäät ja pitkän ajan saatossa kehittyneet kansalliset sarjat, joita oltaisiin tämän uudistuksen myötä romuttamassa. Toki on hyvä muistaa, ettei tämä katastrofaaliselta kuulostava idea puun takaa tullut. Muun muassa Mestarien liigan täksi vuodeksi uudistunut formaatti oli seurausta isojen liigojen ukaasista perustaa oma turnaus. Katastrofaalisena pidän uudistusta etenkin siksi, että merkittävä osa jalkapallon mahdista liittyy juuri kulttuuriin, joka on omanlaisensa jokaisessa maassa ja nojaa vahvasti paikallisuuteen. Pöhöttyneiden suurseurojen ylikansallinen superliiga mitä todennäköisemmin halvaannuttaisi jo nyt kaupallistumisen myötä murroksessa olevaa jalkapallokulttuuria.

EK: Ei sytytä kyllä yhtään. Daavid vastaan goljat -asetelma kuuluu mielestäni erittäin olennaisesti urheiluun ja uusi liiga tekisi hallaa tälle. Toki suurseurojen kohtaamiset ovat aina hienoja tapahtumia, mutta uskoisin niiden kärsivän hieman inflaatiota, mikäli se olisi jatkuvaa. Mestarien liiga on erinomainen formaatti ja tarjoaa sopivasti kansainvälisiä kamppailuja, joten katsojan näkökulmasta uusi liiga ei kyllä sytytä tippaakaan.

KT: Idea on mielestäni huono enkä pidä sen toteutumista millään tavalla realistisena. Olen antanut ymmärtää, että kyse on lähinnä Euroopan isojen joukkueiden tavasta kiristää UEFA:a, jotta kattojärjestö jatkossa uudistaisi esim. UCL-pelejä entistä enemmän isojen joukkueiden ehdoilla. Lukemieni artikkelien mukaan Superliigan synty haittaisi myös maajoukkuepelejä, sillä uudessa formaatissa ei kunnioitettaisi UEFA:n kansainvälisiä maajoukkuepelipäiviä. Seurojen silmään maajoukkueotteluiden vähentyminen olisi varmasti hyvä asia, mutta oman maan edustaminen on pelaajille yhä niin iso juttu, etten usko kovin monen huippupelaajan haluavan luopua kokonaan maajoukkueotteluista.

Der Spiegelin mukaan sarjaa olisi perustamassa 11 joukkuetta, jotka ovat alkuperäisjäseniä eivätkä voi pudota sarjasta ensimmäiseen 20 vuoteen. Nämä joukkueet ovat:

  • Chelsea
  • Arsenal
  • Liverpool
  • Manchester United
  • Manchester City
  • Real Madrid
  • Barcelona
  • Bayern München
  • Juventus
  • PSG
  • AC Milan

Perustajajäsenien lisäksi mukana olisi viisi kutsuttua joukkuetta:

  • Atletico Madrid
  • Borussia Dortmund
  • Marseille
  • Internazionale
  • AS Roma

Mitä mieltä olet näistä joukkueista? Puuttuuko joku merkittävä seura joukosta?

JT: Muilta osin 11 joukkueen lista on looginen, mutta AC Milanin mukanaolo hämmentää. Milanon punamustat toki ovat perinteikäs ja menestynyt seura, mutta kaukana Euroopan huipusta, eivätkä he edes mahtuneet uusimmassa Deloitte Money League -raportissa 20 liikevaihdolla mitattuna rikkaimman seuran joukkoon. Muuten listalla on maailman kymmenen varakkainta seuraa. Kakkoskategorian joukkueiden lista on siinä mielessä omituinen, että mukana on esimerkiksi Marseille, mutta Tottenham ja Napoli puuttuvat.

EK: Onhan varsinkin Marseillen osallistuminen hieman erikoista: seura on ollut esimerkiksi Mestarien liigassa vain kertaalleen viimeisen viiden vuoden aikana ja edellinen sarjamestaruus on kaudelta 2009-10, joten kyseessä ei ole menestyjä kansainvälisillä tai kotimaisilla kentillä. Jaakon mainitsemat Tottenham ja Napoli olisivat mielenkiintoinen lisä joukkoon, kuten myös esimerkiksi Sevilla. Muuten kasassa on aikalailla eurooppalaisen futiksen kerma.

KT: Lista vain alleviivaa sitä, että kyse ei ole pelillisesti parhaista joukkueista, vaan mukaan pääsee taloudellisesti ison muskelin seuroja. En tiedä, miksi esimerkiksi AC Milan ja Arsenal olisivat automaattisesti mukaan pääsevien joukkueiden joukossa, kun kyseisten seurojen omissa sarjoissa on viime vuosina ollut tukku parempia joukkueita.

Kolme kertaa putkeen Mestarien liigan voittanut Real Madrid olisi luonnollisesti mukana Superliigassa. Kuva: David Ramos/Getty Images

Miksi suurseurat haluavat oman sarjansa? Uskotko sen toteutumiseen?

JT: Syy lienee ilmiselvä: raha! Suurseurat haluavat pudottaa välistä rahaa kahmivan UEFA:n pois ja lisätä tv-tulojaan. Juuri tästä syystä myös Valioliiga perustettiin aikanaan, jotta seurat pystyisivät helpommin neuvottelemaan omat sponsorisopimukset. Fakta on kuitenkin se, että suurseurat ovat jalkapallon talouskasvun vetureita ja haluavat entistä isomman siivun kakusta, jonka ne pitkälti leipovat. Mitä tulee sarjan perustamiseen, niin muun muassa The Guardianin Barry Glendenning piti sarjan perustamista väistämättömänä. Itse en uskalla sen tarkemmin vielä spekuloida, koska kyse voi edelleen olla suurseurojen halusta painostaa UEFA:a tai kansallisia sarjoja tekemään myönnytyksiä. Jos nykyinen seurojen välisiä tuloeroja kasvattava kehitys kuitenkin jatkuu, lienee superliiga jossain vaiheessa välttämättömyys.

EK: Rahahan kaiken määrittelee nykyään ja tässäkin on varmasti kyse vain ja ainoastaan siitä. En keksi ainuttakaan syytä, miksi muuten historiallinen Mestarien liiga ei kelpaisi mittelöksi kansainvälisissä otteluissa. En haluaisi uskoa liigan toteutumiseen, mutta puhetta ja otsikoita uudesta sarjasta on ollut niin paljon, että jotain mullistavia muutoksia kansainväliseen futikseen on varmasti tulossa.

KT: Meille jalkapalloromantikoille jalkapallo on elämää suurempi asia, mutta seurat ovat entistä enemmän erilaisten liikemiesten omistuksessa ja kyseisille herrasmiehille kyse on vain ja ainoastaan bisneksestä. Rahaa pitäisi tehdä niin paljon kuin mahdollista eikä isossa kuvassa suurseurojen ottelut oman maansa pikkuseuroja vastaan kerää kansainvälisesti riittävän suurta huomioita. En usko tai toivo, että sarja lähitulevaisuudessa toteutuu, mutta onhan jalkapallo väistämättä menossa kohti jenkkityyliä, joten jotain tämän kaltaisia uudistuksia varmasti tulevaisuudessa tullaan näkemään.

Mikäli sarja perustetaan, niin uskotko sen menestykseen?

JT: Valitettavasti kyllä. Jalkapallo on ollut aina globaali peli, mutta sen kovimmat sarjat ovat globalisoituneet hurjaa vauhtia tällä vuosikymmenellä. Suurseurojen fokus tuntuu siirtyvän koko ajan enemmän ja enemmän paikallisista pitkän linjan kannattajista futisturisteihin, jotka kuluttavat kausikorttilaisia huomattavasti enemmän. Esimerkiksi 76 000 -paikkaisella Old Traffordilla tunnelma on usein lattea, koska lehtereillä on niin paljon turisteja. Seurojen ydinkannattajat varmasti raivostuisivat, mutta tuotetta ollaankin kauppaamassa muualle. Esimerkiksi aasialaisfaneja superliigan perustaminen tuskin haittaa – päinvastoin, ja sitä kautta superliigalla olisi mahdollista neuvotella huimia tv-sopimuksia ympäri planeettaa. Kaiken järjen mukaan myös yksittäisiä pelejä vietäisiin juuri Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan.

EK: Vaikea kuvitella, että eurooppalaisten jättiseurojen fuusiosarja voisi epäonnistua. He saisivat varmasti kasaan valtavat tv- ja sponsorisopimukset, mitkä toisivat jo itsessään valtavasti rahaa ja kasvattaisi eroa kansallisiin sarjoihin. Vaikea sanoa, minkälainen sarjaformaatti tulisi lopulta olemaan, mutta en usko sillä olevan isossa kuvassa kovinkaan paljoa merkitystä. Katsojia ja maksajia riittäisi varmasti joka tapauksessa.

KT: Kyllä ja en usko. Kansainvälisesti sarja olisi varmasti valtava hitti, sillä rapakon takana tai Aasiassa seurataan ja ”kannustetaan” lähinnä näitä Euroopan isoja joukkueita. Katsomossa siis varmasti riittää populaa, mutta uskoisin paikallisväestön suhtautuvan asioihin erittäin nuivasti ja suuria massaprotesteja tullaan varmasti näkemään. Onneksi ainakin Italiassa kannattajilla on aidosti paljon sanavaltaa seuran asioihin ja itselleni on hyvin vaikea kuvitella, miten esim. Juventus voisi joskus irtautua kokonaan Serie A:sta ilman massiivisia mellakoita.

Olisiko se kuolinisku kansallisille sarjoille, mikäli suurseurat poistuisivat omaan sarjaansa?

JT: En usko, että se olisi kuolinisku, mutta on tietysti selvää, että kansalliset sarjat menettäisivät hohtoaan. Kilpailu tietysti kiristyisi ja monessa maassa saatettaisiin nähdä aitoja mestaruustaistoja, mutta kyllähän kansalliset sarjat silti näivettyisivät. Suurseurat ovat kuitenkin sarjojen suurin vetovoima-tekijä ja esimerkiksi La Ligassa Realin tai Barcan kohtaaminen on pienemmille seuroille erityistapahtuma, joka myydään poikkeuksetta loppuun. Isojen poistumisen myötä rahavirrat ehtyisivät huomattavasti ja etenkin monet Valioliigaseurat joutuisivat kovalle kulukuurille. Katastrofaalisin asia olisi luultavasti monen kovan derbyn häviäminen. Esimerkiksi Pohjois-Lontoon derby (Arsenal-Tottenham), Merseysiden derby (Liverpool-Everton), Derby della Capitale (Roma-Lazio) ja Revierderby (Dortmund-Schalke) jäisivät mahdollisesti historiaan.

EK: Kansalliset sarjat jatkaisivat varmasti normaalia toimintaansa, mutta valtava takaisku se olisi, kun jättiseurojen sarja söisi paljon tv- ja sponsorituloja kansallisilta sarjoilta. Tämä kasvattaisi entisestään kuilua pienten ja suurten välillä, joten en tiedä olisiko paluu entiseensä enää mahdollista. Suuret olisivat entistä suurempia ja pienet entistä pienempiä. Vaikka esimerkiksi Bayernin, Juventuksen ja PSG:n poistumiset omista sarjoistaan olisi iso takapakki, niin samalla se voisi olla myös pienoinen piristysruiske: mestaruustaistelut heräisivät täysin uudella tavalla eloon.

KT: Jalkapalloseurojen asema omissa kaupungeissaan on niin valtava, ettei Euroopan isot sarjat mihinkään kuole, vaikka muutama raha-ahne suurseura muualle lähtisikin leikkimään. Toki uudella sarjalla olisi kauaskantoisia seurauksia, sillä astetta pienempien seurojen rahamäärä pienenisi samaan aikaan kun näiden muutaman jätin tulot kasvavat. Tämä taas aiheuttaa sen, että jatkossa maailman parhaat pelaajat pelaavat muutamassa hassussa seurassa, mikä omasta mielestäni vähentää huomattavasti kansainvälisen jalkapallon kiinnostavuutta. Vaikka isojen joukkueiden väliset kohtaamiset idean tasolla kiinnostavat, niin veikkaan kyllä, että uudistuksen myötä monelle kannattajalle tulee ikävä näitä Jaakon yllä luettelemia perinteisiä paikalliskamppailuja ja muita historiallisesti isoja otteluita.

Mitä hyvää tästä sarjasta voisi seurata?

JT: Vaikka olen itse suuri jalkapalloromantikko, niin nykyinen kehitys sarjojen sisällä on huolestuttava. Taloudellinen kuilu absoluuttisten huippujen ja muiden välillä kasvaa vuosi vuodelta. Valioliigassa tilanne on siedettävä kuuden kärkiseuran myötä, mutta esimerkiksi Italiassa, Saksassa ja Ranskassa upporikkaan ykkösseuran peittoaminen pitkässä sarjassa käy vuosi vuodelta vaikeammaksi tehtäväksi. Nythän voi jo huomata, kuinka monet suurseurat priorisoivat juuri Mestarien liigaa, eikä liigamestaruus tee kaudesta onnistunutta, jos eurokentillä ei tule menestystä. Suurseurojen poistuminen veisi kansallisilta liigoilta hohtoa, mutta niistä tulisi huomattavasti tasaisempia, kun taas suurseurat saisivat temmeltää keskenään ja huippuotteluita nähtäisiin jatkuvasti. Näin ollen superliiga tarjoaisi kansallisia liigoja laadukkaampaa jalkapalloa. Voi tosin olla, että huippupelit kokisivat inflaation. ydinkannattajat etääntyisivät suurseuroista ja jäljelle jäisi muovinen kulutustuote.

Loppuviimein tämä on siis suurseuroille arvovalinta. Priorisoivatko he seuran selkärankana toimivaa paikallista ydinkannattajakuntaa vai lähdetäänkö valuutan perässä kalastamaan lisää tuloja muilta mailta – kaikki merkit viime vuosilta viittaavat jälkimmäiseen.

EK: Kyllähän kansa saisi sirkushuveja, kun jättiseurat kamppailisivat keskenään, mikä on luonnollisesti aina erittäin mielenkiintoista. Ja pelaajabudjettien kasvaessa entisestään joukkueet olisivat vielä aiempaa laadukkaampia, mikä vaikuttaisi väistämättä pelin tasoon positiivisesti. Viheriöillä voisi olettaa nähtävän äärimmäisen laadukasta futista, vaikka se muovilta maistuisikin.

KT: Kai tämä teoriassa voisi nostaa Euroopan absoluuttisen huippufutiksen tasoa, kun tähän uuteen Superliigaan kuuluvat joukkueet omistaisivat valtaosan Euroopan parhaista pelaajista. Tämä on kuitenkin vain pieni plussa, sillä ainakin itse katson mieluummin huonoa kuin sielutonta futista.

Kansikuva: Gonzalo Arroyo Moreno/Getty Images