Valioliigaraati: Wilsonin loukkaantuminen, Spursin uudet miehet ja West Ham

Faneille.comin Valioliigaraati kokoontui jälleen puimaan kuumimpia puheenaiheita jalkapallon synnyinmaassa. Tällä kertaa raadin syynissä oli muun muassa Bournemouthin ykköstähden loukkaantuminen, ManU:n uusi ihmepoika sekä englantilaisten tahmea alku Mestarien liigassa.

Bournemouthin Callum Wilson on ollut alkukaudella mainiossa vireessä, mutta Stoke vastaan tullut ikävä polvivamma pitää miehen sivussa kentiltä ainakin puoli vuotta. Onko Cherries tuomittu putoamaan ilman Wilsonia?

Jaakko Tiira: Wilsonin paha polvivamma on menetys koko Valioliigalle. Wilsonin voi väittää olleen liekeissä ja tuolla menolla maajoukkuekutsu olisi ollut vain ajan kysymys. Symppaan vahvasti Bournemouthia ja Eddie Howea jo ihan sen takia, että joukkue on pyrkinyt toteuttamaan samaa filosofiaa kuin aiemmilla kausilla – niin kentällä kuin toimistollakin, eikä Watfordin kaltaista ostosumaa ole nähty. Wilsonin menetys kirpaisee kuitenkin todella pahasti, koska englantilainen on Cherriesin tärkein yksittäinen pelaaja. Kun ottaa vielä huomioon aiemmin sattuneet Max Gradelin ja Tyrone Mingsin pahat polvivammat, on Bournemouthilla edessään vaikeat ajat ja valitettavasti joukkue tulee putoamaan.

Roope Liimatainen: Pienelle ja sympaattiselle Bournemouthille on valitettavasti liian kohtalokasta menettää kolme avainpelaajaansa. Leveyttä joukkueessa ei ole ja materiaali on muutenkin melko heppoista, joten vaikea ei ole ennustaa jyrkän alamäen olevan edessä. Pienen budjetin joukkueille säilyminen on pieneistä asoista kiinni ja kaiken mennessä putkeen voivat he siinä onnistua. Wilsonin loukkaantuminen on liian iso pala Cherriesille ja myös täällä uskotaan heidän vaihtavan sarjatasoa kauden päätteeksi. Valitettavan huonoa tuuria, mutta Valioliigassa tarvitsee laajan materiaalin pärjätäkseen pitkässä juoksussa.

Janne Kainulainen: Eipä tähän ole paljoa lisättävää. Ihmeitä saa tapahtua, jos Cherries säilyy ilman näitä kärkimiehiä.

Anthony Martialin hintalapulle naureskeltiin, mutta 19-vuotias on hiljentänyt kriitikot. Onko Martialista tulossa Valioliigan paras hyökkääjä?

MANCHESTER, ENGLAND - SEPTEMBER 26: Anthony Martial of Manchester United in action during the Barclays Premier League match between Manchester United and Sunderland at Old Trafford on September 26, 2015 in Manchester, United Kingdom. (Photo by Ian Walton/Getty Images)

Ihmepoika Martial on hiljentänyt suuren epäilijäjoukon. Kuva: Getty

RL: Vielä on turhan aikaista arvioida mille tasolle Martial voi yltää, mutta onhan nuorukaisen meno ollut hurjaa. Alkukauden peliesitykset ja 19 vuoden ikä huomioiden voidaan hyvällä syyllä epäillä Manchester Unitedin osuneen kultasuoneen. Hilpeyttä herättänyt hintalappu oli todella muhkea, mutta viime aikaisten näyttöjen perusteella moni manageri olisi varmasti valmis palaamaan ajassa taaksepäin ja ostamaan nuoren ranskalaisen ManU:n maksamalla siirtosummalla riveihinsä. Martialilla on edellytykset nousta Valioliigan parhaaksi hyökkääjäksi.

JT: Teinisensaatio Martial on lyönyt itseni täysin ällikällä. Tiesin kyllä parin edellisen FIFAn perusteella, että potentiaalia löytyy – pidin muhkeaa hintalappua kuitenkin törkeänä ylihintana, joksi se voi tosin vielä osoittautua. Mitä tulee ranskalaisen potentiaaliin, niin Martialilta löytyy kaikki eväät nousta maailman eliittiin. Mies on nopea, taitava ja mikä tärkeintä viimeistelee tehokkaasti.

JK: Onhan tuo jopa Arsenalin miehelle hienoa katsottavaa, miten nuori ranskalainen puijjaa vastustajia. Selvästi Louis van Gaal ja kumppanit tiesivät mitä odottaa ja miksi maksaa miehestä noin suuri summa tuohta. Mies tulee nousemaan ehdottomaan Valioliiga-eliitiin, mutta se tuskin tapahtuu vielä tänä vuonna, vaikka selvästi nuorukainen on ostettu jo nyt Unitedin ykköskärjeksi.

West Hamin esitykset herättävät ihmetystä, kun joukkue kaataa suurseuroja vieraissa, mutta konttaa kotonaan. Mistä tämä epätasaisuus johtuu?

JK: Hyvä kysymys. Ehkä ruoho on Lontoossa ruskeampaa? Ei vaineskaan. Itse en tähän löydä selkeitä syitä. Se täytyy tosin mainita, että joukkue pelaa niin vieraissa kuin kotona todella hyvää jalkapalloa, kun Hammersista löytyy muun muassa Dimitri Payetin kaltaisia virtuooseja. Unohtaa ei voi myöskään Victor Mosesia, joka on todella hyvä jalkapalloilija ja tuo uuden ulottuvuuden Hammersin laitapelaamiseen.

RL: Vaikea arvioida mistä Hammersin epätasaisuus johtuu. Joukkue ei ole täysin valmis ja siksi kotona tulee ennalta heikkommilta vastustajilta tappioita ja tasapelejä. Suurseurojen kaataminen vieraissa kielii kuitenkin suuresta potentiaalista ja etenkin rohkeudesta mitä joukkueesta löytyy. Ennakkoluuloton asenne ja suurille kumartamatta jättäminen voi johtaa yllättäviin tuloksiin, kuten West Ham on alkukaudesta osoittanut. Hurja alku ei ole West Hamilta täydellinen yllätys, sillä viime kaudella heidät nähtiin pitkälle talveen saakka kärjen tuntumassa. Hammers oli 15 pelatun kierroksen jälkeen sijalla 3, mutta sen jälkeen alkoi tasainen lasku ja lopulta joukkue päätyi vasta sijalle 12. Saa nähdä selviääkö Slaven Bilicin valmennettavat tällä kertaa hyvän alun jälkeen kunniakkaammille sijoituksille.

JT: Itsellänikään ei löydy kristallipalloa, joka selittäisi Hammersin epätasaisuuden. Ehkäpä kyse on juuri siitä miestä Roopekin mainitsi, eli joukkue ei ole vielä valmis. Isoja vastaan vieraissa West Ham on puolustanut tiiviisti ja organisoidusti, eikä ole ollut juurikaan pallossa, mikä on tuonut tulokset. Kotikentällä heikompia joukkueita vastaan joukkue haluaa varmasti näyttää faneilleen, että West Ham pystyy pelaamaan muutakin kuin puolustusvoittoista peliä, mikä sitten tekee siitä omaan päähän haavoittuvaisemman. Toisaalta Bilicin miehistö on hyvissä asemissa juuri loistavan vierassaldonsa ansiosta, joten aikaa myös hyökkäävämmän pelityylin kuntoon laittamiseen on.

Tottenhamin uudet hankinnat ovat esiintyneet lupaavasti. Onko Spurs onnistunut vihdoin tekemään huippukiinnityksiä?

JK: Toby Alderweireldin kohdalla tiedettiin jo viime kauden perusteella, että mies pärjää hyvin Valioliigassa, joten hänen hyvät otteensa ei ole tullut yllätyksenä. Joukkueen ongelma on ollut viime vuosina laadukkaiden hyökkäyspään yksilöiden löytäminen. Esimerkiksi Soldado ja Adebayor eivät olleet sitä mitä haluttiin. Oikeastaan ainoa laadukkaaksi osoittautunut hyökkäyspään hankinta on ollut Christian Eriksen. Nyt eteläkorealainen Son Heung-Min on osoittautunut loistavaksi ja juonikkaaksi pelaajaksi hyökkäyspäässä. Jos Erik Lamela löytää kaksi vuotta kateissa olleen teränsä, tulee Son-Kane-Eriksen-Lamela olemaan jopa yksi sarjan kovimmista hyökkäyspään nelikoista. Toinen kysymys onkin, että kauan Spurs saa pidettyä nämä tähdet? Nykyjalkapallossa, kun raha merkitsee kaikkea, ja isompi tarjous isommasta seurasta tietää pelaajien nopeaa lähtöä.

LONDON, ENGLAND - SEPTEMBER 20: Son Heung-Min and Dele Alli of Tottenham Hotspur applaud the fans after victory in the Barclays Premier League match between Tottenham Hotspur and Crystal Palace at White Hart Lane on September 20, 2015 in London, United Kingdom. (Photo by Ian Walton/Getty Images)

Son Heung-Min ja Dele Alli ovat olleet Tottenhamilta loistokiinnityksiä. Kuva: Getty

JT: Komppaan Kainua täysin. Jos Son jatkaa pirteitä esityksiään ja Lamela jatkaa siitä mihin City-pelissä jäi, on Tottenhamilla kasassaan todella väkevä hyökkäystroikka. Seuran kannalta parasta kyseisissä herroissa on vielä se, että kaikki ovat syntyneet vuonna 1992 tai sen jälkeen. Myös Lyonista tullut Clinton N’Jie voi olla kova tekijä tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että Tottenham on viisastunut kesästä 2013, jolloin Gareth Balesta saadut rahat paloivat lähes täysin kankkulan kaivoon. Seurajohto on ottanut selvän strategian panostaa nuoriin pelaajiin ja kasvattaa heistä tekijämiehiä, mikä on Spursin tapauksessa erinomainen lähestysmistapa, kun rahaa palaa tulevaisuudessa uuteen stadioniin.

RL: Samoilla linjoilla. Ehkä aivan huippuhankinnoiksi en tässä kohtaa vielä uskaltaisi uusia hankintoja kehaista, mutta hyviä ovat uusien pelimannejen otteet olleet. Etenkin Son ja Alderweireld vaikuttavat todellisilta vahvistuksilta joukkueelle ja ovat selkeää avauskokoonpanon tavaraa. Viime kesä oli siirtojen osalta parasta Spurssia pitkään aikaan.

Englantilaiset ovat aloittaneet Mestarien liigan varsin nihkeästi. Onko tämä jälleen pettymysten vuosi brittiseuroille Euroopassa?

RL: Englantilaisten taso on tällä hetkellä melko kaukana Euroopan kirkkaimmasta huipusta. Valioliigaa johtaa Manchester United, vaikka sen peli ei ole missään vaiheessa alkukautta vakuuttanut. Tällä hetkellä yhdenkään englantilaisen suurseuran tekeminen ei ole huipputasolla. Manchester City vaikutti alkukaudesta todella vahvalta, mutta nyt hyvät otteet ovat olleet poissa jo usemman ottelun ajan. Epäilen kolmen tai jopa kaikkien neljän englantilaisen selviävän alkulohkosta jatkoon, mutta kärkinelikossa en osaa heitä tämän hetken otteilla nähdä. Paljon on tehtävää jotta Bayern Munchenin, Real Madridin ja Barcelonan tasoisia joukkueita voidaan tosisaan haastaa. En usko, että Valioliiga-joukkueiden alavireisyys jatkuu kauan, koska tuore tv-sopimus takaa heille joka siirtoikkunassa mahdollisuuden päivittää joukkuettaan isolla rahalla.

JK: Onhan tämä trendi nyt pinnalla vuodesta toiseen. Mikä tähän on syynä? Vaikea sanoa. Englantilaiset eivät ole lähteneet joka otteluun ykkösmiehistöillään, vaan suosineet enemmän kierrätystä verrattuna muihin huippuseuroihin. Onko syy englantilaisten heikommassa puolustuspelaamisessa? Neljä seuraa on päästänyt yhteensä 14 maalia kahdeksaan otteluun, vaikka vastustajina ovat olleet muun muassa Olympiakos, Dinamo Zagreb, Wolfsburg, Mönchengladbach ja PSV, jotka ovat lähtökohtaisesti selkeästä heikompia joukkueita materiaaleiltaan verrattuna Valioliigajoukkueisiin. Onko siis Englannissa enää niin laadukkaita puolustuspään pelaajia, joilla voitaisiin pärjätä Euroopassa?

JT: Englantilaisten alavire jo tässä vaiheessa on ollut yllättävää, sillä yleensä brittijoukkueet hyytyvät keväällä. Tähän tietysti vaikuttaa osaltaan se, ettei Englannissa vietetä talvitaukoa toisin kuin muissa sarjoissa. Pidän Valioliigaa kokonaisvaltaisesti tasokkaampana kuin muita Euroopan kärkisarjoja, eikä esimerkiksi Manchesterin joukkueet voi lähteä vieraspeliin Aston Villaa vastaan takki auki. Vertailun vuoksi – esimerkiksi Granada–Barcelona-pelissä jännitys kohdistuu lopputuloksen sijaan siihen, montako maalia Messi iskee. Niinpä kotimaan sarjan voi väittää olevan englantilaisille kuluttavampi, mikä selittää osaltaan englantilaisten käyttämää rotaatiota ja tahmeita otteita. Komppaan kyllä täysin Roopea siinä ettei Valioliigan kärkijengit ole tällä hetkellä lähelläkään maanosan kärjen tasoa, vaikka ennen sarjojen alkua pidin Chelseaa, jopa potentiaalisena voittajaehdokkaana, koska Mourinho osaa organisoida palettinsa vastustajalle epämieluisaksi. Englantilaisten olisi muutenkin syytä skarpata eurokentillä, sillä tätä menoa neljäs Mestarien liiga -paikka valuu Italiaan, koska Uefan sarjarankingiin vaikuttaa myös Eurooppa liigan -pelit, mitä en itse pidä perusteltuna.

Faneille.comin Valioliigaraati koostuu sivuston Valioliigatoimittajista ja ilmestyy noin 2-3 kertaa kuussa. Raadin syynissä on niin Englannin kentillä pinnalla olevat aiheet kuin toimittajien itse esiin nostamat asiat.

Kansikuva: Getty