Kääntyykö HIFK:n kurssi? Siihen saat vastauksia Ruutu+ -palvelusta, joka näyttää jokaisen Veikkausliigaottelun suorana.Karsijan paikalle tukevasti juuttunut Helsingin IFK kohtasi Kuopion Palloseuran Telia 5G Areenan tekonurmella maanantaina. Vieraiden 4–1-voittoon päättyneen ottelun paremmasta joukkueesta ei jäänyt pienintäkään epäselvyyttä, mikä ei varsinaisesti ollut yllätys. Kuten ei ollut sekään, että HIFK pelasi jälleen kerran kamalan huonoa jalkapalloa.
Veikkausliiga on armoton sarja, jossa ottelutahti on kova. Näin ollen heikoilta jaksoilta on vaikea välttyä. Helsingin IFK:n ongelma tällä kaudella on kuitenkin ollut se, että joukkueen heikko jakso on kestänyt koko alkukauden. 13 pistettä 17 ottelusta keränneet punapaidat ovat voittaneet kaksi peliä: kotona RoPS:a ja vieraissa JJK:ta vastaan.
Helsinkiläisten kannalta huolestuttavaa on etenkin se, ettei joukkueen peli ole kehittynyt kauden aikana mihinkään suuntaan. Antti Muurinen on tehnyt ryhmitykseensä lähinnä kosmeettisia muutoksia, kun 4–4–2-ryhmityksen toinen hyökkääjä on vaihtunut toisinaan kymppipaikan pelaajaan. HIFK:n pelistä on taktisessakin mielessä vaikea löytää mitään järkeviä aihioita.
Matalammassa tempossa punapaidat pystyvät hyvään puolustuspeliin, kuten maalittomana päättynyt kauden ensimmäinen Stadin derby toukokuussa osoitti. Kolme selkeää linjaa muodostavat selkeän ja tiiviin rakenteen, jonka sisään on vaikea murtautua.
Maanantaisessa ottelussa KuPS:n tarjoilema prässi oli kuitenkin helsinkiläisille myrkkyä. Etäisyydet venyivät, eikä HIFK:lla tuntunut olevan minkäänlaisia keinoja päästä vieraiden väkevän prässin alta pois. KuPS rankoikin HIFK:ta juuri pallonmenetysten jälkeen. HIFK:n heikko valmius tilanteiden vaihdossa oli erittäin silmiinpistävää.
HIFK:n aseettomuus vaikutti jopa siltä, että ex-HIFK luotsi Jani Honkavaaran KuPS:lle iskostama pelitapa olisi tullut helsinkiläisille yllätyksenä. HIFK oli jatkuvasti askeleen tai kaksi jäljessä, ilman että joukkueella olisi ollut edes minkäänlaista ajatusta siitä, miten KuPS:n prässi puretaan.
Yleisesti ottaen HIFK:n ja KuPS:n välinen tasoero oli todella suuri. KuPS vyörytti hyökkäyksiä jokaiselta kaistalta, kun taas isäntien pelaaminen muistutti lähinnä hätäistä roiskimista.
Ensimmäisen puoliajan lopussa KuPS:lle siunaantunut maalipaikka olikin hyvin HIFK:n heikkoa valmiutta kuvaavaa. Toppari Nosh A Lody syötti pallon vastaan tulleelle Matias Hänniselle, jolla oli mies selässä, joten ainoa mahdollinen jatkumo oli palauttaa pallo Lodylle. Kuopiolaiset pääsivät iskemään välittömästä HIFK-toppariin, jonka hätäinen palautus jäi heppoiseksi ja Ats Purje pääsi väliin rakentaen huipputontin, joka jäi hyödyntämättä vain HIFK-puolustuksen ilmiömäisen hyvän blokin seurauksena.
HIFK:n hyökkäyspelaaminen taas oli surullisen tuttua. Joukkue loi vaarallisimmat paikat kulmapotkuista, joiden lisäksi punapaidat roiskivat keskityksiä rankkarialueelle. Joukkueen ainoa maali syntyi Mika Väyrysen hyvän nousun myötä, jossa keskeltä nostanut kippari jatkoi pallon boxin reunalla odotelleelle Mikael Forssellille, jonka tarkka laukaus painui etualakulmaan.
Miklu Forssell on ollut HIFK:n harvoja onnistujia. (Harri Bragge/AOP)
Neljässä perättäisessä ottelussa osunut Forssell onkin HIFK:n harvoja valopilkkuja. Kokenut kärki on osoittanut olevansa edelleen Veikkausliigan parhaita viimeistelijöitä, mutta viisi maalia iskeneen hyökkääjän epäonneksi tarjoilu jää harmillisen vähäiseksi.
Lähes ylivoimaiselta tuntuva tehtävä rakentaa maalipaikkoja ei sinällään ole yllätys, kun katsoo HIFK:n materiaalia. Jani Bäckmanin, Jukka Halmeen tai Pauli Kuusijärven kaltaiset pelurit ovat Veikkausliiga-tasolle huomattavasti parempia potkimaan vastustajaa jaloille, kuin tekemään pallollisesti joukkueen peliä edistäviä ratkaisuja.
Ja maanantaina Töölössä HIFK keskittyikin lähinnä jaloille potkimiseen. Joukkueen pelinrakentelu näytti jälleen kerran siltä, ettei Muurisen suojateilla ole minkäänlaista punaista lankaa pelin edistämiseksi. Toisinaan HIFK saa liikutettua palloa hyvin laidoille, mutta yleensä syöttösuunnat ovat vähissä ja pallolliselle pelaajalle jää lähinnä vaikeita ratkaisuja.
Ketä HIFK:n surkeudesta sitten pitäisi syyttää? Osansa saa tietysti joukkuetta luotsaava Antti Muurinen, joka ei ole pystynyt ratkomaan pelillisiä ongelmia. HIFK:n pelaajalista kertoo kuitenkin karulla tavalla siitä, ettei heikko menestys ole pelkästään Muurisen vika. HIFK koostuu lähinnä taistelevista raastajista, joiden pallollinen osaaminen on osoittautunut todella rajalliseksi. Kun ei riitä, niin ei riitä.
Pelillisesti HIFK on ollut koko kauden niin kamala joukkue, ettei sitä tulisi Veikkausliigassa ikävä. Loistavat fanit omaavan seuran ja samalla Stadin derbyjen menettäminen olisi kuitenkin iso isku suomalaiselle futiskulttuurille.
HIFK:n onneksi sarjassa on umpisurkea JJK, joten suoraa putoamista helsinkiläisten ei tarvinne jännittää. Ilmaiset kaljat ja/tai pitsat seura voisi uskollisille kannattajilleen kuitenkin tarjota. Järkyttävän huonosta futiksesta huolimatta HIFK ei ole jäänyt vielä kertaakaan alle 2000 katsojan.
Kansikuva: Matti Raivio / All Over Press