Kohti Tinamaljaa: Kausiennakko 2015

Suomessa jenkkifutiskausi potkaistaan käyntiin toukokuun lopulla ja siitä syystä myös Faneille.com tulee painottumaan seuraavat kuukaudet jenkkifutiksen osalta kotimaisiin sarjoihin. Kaikkiin sarjoihin ja otteluihin ei allekirjoittaneella aika riitä, mutta 1. divisioonan lisäksi allekirjoittanut yrittää paneutua ainakin 3. divisioonan tilanteisiin kesän aikana. Viime kaudella Faneille.com keskittyi ainoastaan 2. divisoonaan ja siitä saadun palautteen perusteella kysyntää voisi olla usemmallekin sarjalle. Tästä syystä yritämme lisätä tarjotamme mahdollisimman moneen kotimaiseen sarjatasoon.

Viime kaudella 3. divisioonan voiton ja ensimmäisen Tinamaljan voitti Mikkelin Bouncers, joka ei 2. divisioonaan nousunsa takia tule puolustamaan mestaruuttaan tulevana kesänä. On siis selvää jo ennen kauden alkua, että Tinamaljan tulee voittamaan uusi joukkue. Se ei kuitenkaan ole vielä selvää minnepäin Suomea pytty matkustaa, koska tulevan kesän 3. divisioonasta löytyy 3-4 sarjatasoonsa nähden kovaa joukkuetta. 3. divisioona vaikuttaa muutenkin mielenkiintoiselta sarjalta, koska sarjasta ei tule enää löytymään viime kauden tavoin todellisia pisteautomaatteja, vaan lähes jokaiselle joukkueella on onnistuessaan jonkinlaiset mahdollisuudet pudotuspelipaikkaan. Tietysti muutaman joukkueen iskukykyä pitää hieman epäillä, mutta joukkueista kantautuneiden huhujen mukaan myös näissä joukkueissa on tehty talven aikana kovaa työtä, ja se toivottavasti tulee näkymään myös ensi kesänä kentällä.

3. divisioonaan sarjasysteemi on mielenkiintoinen koska runkosarjan 1. ja 2. pääsevät suoraan välieriin saakka. 3. divisioonan pudotuspelien ulkopuolelle ei jää kun runkosarjan 3 viimeisintä joukkuetta.

Sijat 9. – 6.

Lohja Lions

Lohja Lions

Viime kaudella yhden voiton 3. divisioonassa saalistanut Lohja Lions lähtee tulevan kauden sarjaan selvänä altavastaajana. Lohjalta kuultujen huhujen mukaan joukkueessa on kuitenkin puhaltanut talven aikana positiiviset tuulet ja joukkueen pelaajamäärä on kasvanut huomattavasti viime kaudesta. Viime kaudella Lions kärsi  loukkaantumisista ja syynä siihen varmasti oli pelaajien suuri kuormitus, joka taas johtui todella kapeasta rosterista. Jos huhut noin 30 miehen rosterista pitää paikkansa on Lions viime vuotta vaarallisempi ryhmä.

Lohjalla valmennus on kunnosssa.

Lionsin viime kausi oli seuran ensimmäinen vuosien tauon jälkeen ja siihen nähden suoritus ei ollut lähellekkään niin huono kun olisi voinut olla. Siitä suurin kiitos varmasti kuului maajoukkueen valmennus ryhmäänkin kuuluville Marko Vartiaiselle ja Ville Tarvaiselle, jotka ovat toimineen joukkueen uudelleen kasaamisen jälkeen joukkueen valmentajina. Lionsin päävalmentajana toimiva Vartiainen linjasikin jo ennen viime kauden alkua Lionsin tavoitteeksi nousun 1. divisioonaan vielä tämän vuosikymmenen aikana. Tuo tavoite tuntui kyllä viime kauden perusteella hieman kaukaiselta, mutta jo yksi talvi on voinut muuttaa asioita huomattavasti. Lionsin valmennus repi jo viime kaudella joukkueestaan kaiken irti, ja jos uusia pelaajia on tullut, ovat hekin varmasti saaneet kunnollista valmennusta ja sitä kautta ovat valmiita antamaan kaikkensa joukkueelleen.

Löysikö Lions-hyökkäys viisasten kiven viime kauden lopulla?

Lionsin hyökkääminen oli viime kauden alussa todella sekavaa ja sen takia joukkue jäikin nollille kolmesti neljän ensimmäisen pelin aikana. Sekavuus kuitenkin katosi kauden aikana ja loppukaudesta Lions pääsikin tulostaululle jokaisessa ottelussaan. Lähtökohdat tulevaan kauteen pitäisi olla huomattavasti viime kevättä paremmat, onhan joukkue löytänyt tyylinsä pelata ja systeemiä on ollut helppo hioa paremmaksi. Huhujen mukaan Lionsin heittohyökkäys on saanut myös nimekkään vahvistuksen talven aikana, ja sitä kautta kapealla linjamiehityksellä pelaava joukkue ei joudu raatamaan jokaisella hyökkäyksen yrityksellä aivan niin paljon kuin pelkkää juoksua pelatessa. On myös helppo ennustaa, että Lions ei tule jäämään ensi kaudella monessakaan ottelussa nollille. Nollille jääminen tietysti vaikeuttaa voittamista, mutta vähintää yhtä paljon sitä vaikeuttaa puolustuksen suuri kuormitus. Kuormitus  yleensä näkyy viimeistään ottelun lopussa isoina virheinä, jotka yleensä ratkaisevat otteluita. Joten jos Lionsin hyökkäys jatkaa kehittymistään tulee myös Lionsin puolustus pääsemään viime kautta helpommalla.

Arvio: Laajempi rosteri nostaa joukkueen osakkeita viime kaudesta, mutta helppoa voittojen ottaminen ei kuitenkaan ole ensi kaudellakaan, sillä myös muut joukkueet ovat kehittyneet. Lions taistelee silti itselleen 1-3 voittoa ja ottaa sitä kautta askeleen eteenpäin viime kaudesta.
Päijät-häme Panthers

Päijät-Häme Panthers

Päijät-Häme Panthers oli viime kaudella toinen 3. divisioona joukkue, joka pystyi voittamaan ainoastaan yhden ottelun. Suoritukseen ei varmasti ollut yksikään seuraa edustanut pelaaja tai valmentaja tyytyväinen, ja siksi joukkueen sisällä onkin tehty isoja ja merkityksellisiä muutoksia talven aikana. Suurimpana muutoksena voidaan pitää varmasti  Anthony De Carvalhon vetäytymistä pois päävalmentajan paikalta. Carvalho oli ennen vetätymistään lähes yksin vastuussa Panthersin pelillisestä ilmeestä. Se onko uusittu valmennus päässyt toteuttamaan itseään ja suunitelmiaan selviää vasta kauden alettua, mutta ennakkoon ajateltuna uusiutuneella valmennuksella on edessään aikamoinen urakka. Olihan Carvalhon vetämä systeemi hieman erikoinen ja ilman hänen läsnäoloaan tuskin samaa systeemiä voidaan enään toteuttaa. Panthersia ennakoidessa suurimmaksi kysymysmerkiksi nouseekin se onko pelaajat pystyneet omaksumaan joukkueen uutta pelitapaa. Uusi pelitapa varmasti tarkoittaa myös hieman uusiutuneita tekniikoita joiden oppimiseen aika ei välttämättä ole riittänyt.

Toinen iso muutos jonka Panthers on tehnyt talvena aikana on farmisopimus Hämeenlinna Huskiesin kanssa. Farmisopimus voi parhaimmillaan tuoda Hämeenlinnassa hieman pienemmälle peliajalle jääneitä pelaajia Panthersin avuksi 3. divisioonaan. Lisäksi farmisopimus on mahdollistanut joukkueiden harjoittelemisen yhdessä ja se on varmasti kehittänyt Panthers pelaajia huomattavasti. Yleensä jenkkifutiksessa juuri parempiaan vastaan harjoitteleminen on se, joka kehittää ja antaa tietoa siitä mitä pitää tehdä, että tulee paremmaksi pelaajaksi.

Viime kaudella Panthersin turmioksi osottautui hyvin tehoton hyökkäys, joka sai kauden 8 ottelussa tehtyä ainoastaan 55 pistettä. Panthersin hyökkäyksen onkin pitänyt saada talven aikana puhtia itseensä tai muuten Panthersin kaudesta voi tulla aivan yhtä kivinen kuin se oli viime kaudella. Panthersin puolustus oli jo viime kaudella ihan kohtuullisen hyvä, ja ainoastaan sarjan kovimmat joukkueet pystyivät tekemään sitä vastaan yli 21 pistettä. Parannettavaa Panthersin puolustuksellakin silti on, koska tiukoissa otteluissa ei  saa päästää sitä ratkaisevaa maalia. Viime kaudella Panthers puolustuksen ongelmat ilmenivät juuri silloin kun niitä ei olisi saanut näkyä.

Panthersin menestymismahdollisuudet lepää nuorenmiehen harteilla

Viime kauden lopun ja talvella kuultujen juttujen perusteella Panthersin hyökkäyksen tärkein yksittäinen pelaaja on nuori pelinrakentaja Eemi Huhtinen. Huhtinen osoitti jo viime kaudella olevansa lupaava pelinrakentaja, mutta silloin pelaamista haittasi suhteellisen heikko heittokäsi, minkä vuoksi Panthes ei voinut esittää vaarallista heittohyökkäämistä. Jos Huhtinen on saanut käsivarteensa voimaa talvena aikana on hänestä voinut kasvaa yksi sarjan monipuolisimmista pelinrakentajista, koska jo viime kaudella Huhtinen oli yksi sarjan parhaista pallon kanssa juosseista pelinrakentajista. Se pystyykö Panthers esittelemään ensi kaudella vakavasti otettavaa heittohyökkäyymistä selviää vasta kesällä, mutta on jo ennakkoon selvää että Panthers tulee varmasti juoksemaan paljon, ja jos viime kauden jälkeen muutoksia kokenut hyökkäyksenlinja pystyy tekemään aukkoja tulee Panthersin hyökkäys rullaamaan viime kautta paremmin.

Arvio: Panthers voittaa 2-3 ottelua ja isompi menestys jää odottamaan edelleen itseään. Voittojen määrän tuplaaminen tai triplaaminen kuitenkin on osoitus siitä, että nuori joukkue on menossa pikkuhiljaa oikeaan suuntaan.
Sipoo Bulldogs

Sipoo Bulldogs

Sipoo Bulldogs on ollut viimeiset vuodet jonkinlaisessa syöksykierteessä ja voittoja joukkueelle ei olekaan kertynyt 3 vuoden aikana kuin kaksi. Jos aikajänteeksi olisi otettu viimeiset kaksi vuotta ei voittoja olisi kertynyt virallisista otteluista ainuttakaan. Joten vielä kaudella 2013 1. divisoonaa pelannut Bulldogs on ollut todella suurissa ongelmissa viimeiset kaudet eikä ole mitenkään liioiteltua sanoa joukkueen menettäneen hieman uskottavuuttaan miesten sarjoissa. Monelta silti unohtuu seuran junioritoiminta joka on porskuttanut miesten huonosta menestyksestä huolimatta todella hyvin. Tuleva kesä onkin vihdoin se jolloin myös miesten joukkue voi saada tekemiseensä uskottavuutta, koska seuran vanhimmat juniorit ovat kasvaneet miehiksi ja ottavat vihdoin vastuuta myös miesten joukkueen menestyksestä.

Onko pojista miehiksi?

Bulldogsin ensi kesän rosterista löytyy peräti 15 alle 20-vuotiasta pelaajaa, se on todella hyvä todiste siitä kuinka hyvin seuran junioritoiminta on toiminut jo useiden vuosien ajan. Ensi kesänä nuoret miehet ovat kuitenkin aivan uudenlaisessa tilanteessa, koska enään vastaan tulevat pelaajat eivät ole pelkkiä poikia vaan joukossa on jo todellisia sotaratsuja joiden voittaminen vaatii muutakin kun pelkkää atleettisuutta. Bulldogsin kannalta suurin kysymysmerkki onkin pystyvätkö pojat kasvamaan miehiksi, koska pojille 3. divisioonassa tulee kyllä kylmää kyytiä.

Rosteri on kasvanut myös paluumuuttajilla

Sipoolaisten ensi kauden rosteri on kasvanut myös paluumuuttajien ansiosta. Ehkä tärkeimpänä paluumuuttajana voidaan pitää pelinrakentaja Janne Laukkaa. Laukka tuo hyökkäyksen tärkeimmälle pelipaikalle kokemusta ja varmuutta, mikä ainakin viime vuonna puuttui täysin. Bulldogs pelasi viime kaudella osan otteluista ilman kunnon pelinrakentajaa ja silloinkin kun joukkueella oli ”kunnollinen” pelinrakentaja ei taso riittänyt 2. divisioonaan. Laukka on kärsinyt urallaan polvivammoista ja niiden takia hän ei ollutkaan viime kaudella Bulldogsin vahvuudessa vaan pelasi farmijoukkue Malmi Blazen miehistössä. Blaze pelaa 4. divisioonaa jossa pelinrakentajan loukkaantumisriski on huomattavasti pienempi, koska kentällä on vähemmän pelaajia ja yleensä pelinrakentajalla on enemmän tilaa liikkua pallon kanssa. Sipoolaisten ja Laukan takia pitääkin toivoa että paluu 11 vs. 11 kentille ei ollut väärä ratkaisu ja Laukka pystyy terveenä koko tulevan kesän. Toinen sipoolaisia selvästi vahvistava paluuta tekevä pelaaja on Janne Karvonen, joka piti viime vuonna välivuoden ja ilmeisesti onkiminen ei ollut tarpeeksi kivaa, koska Karvonen tekee paluun pelikentille vielä 39-vuotiaana. Karvonen ei varmasti ole enää parhaiden vuosiensa vedossa, mutta edelleen kokenut hyökkäyksen linjamies varmasti pystyy antamaan omalla panoksellaan sipoolaisille vähän paremmat mahdollisuudet voittamiseen.

Arvio: 2 vuoden varjoissa vaelluksen jälkeen Bulldogsin tilanne näyttää ensimmäistä kertaa valoisalta. Kun hyvästä joukkuehengestään tunnettu porukka saa tarvittavan määrän vaihtomiehiä, ei tulos voi olla kovinkaan huono. Joukkue voittaakin 2-4 ottelua ja taistelee jopa runkosarjan 6. paikasta.
Rovaniemi Nordmen

Rovaniemi Nordmen

Pohjoisesta kajahtaa jälleen vuosikymmenen tauon jälkeen, kun Rovaniemi Nordmen osallistuu ensimmäistä kertaa 11 vs. 11 pelattavaan sarjaan. Viime kaudella 4. divisioonaa pelannut joukkue on kasvattanut miehitystään huomattavasti viime kaudesta ja nyt joukkueen rinkiin kuuluu mukavat 35 pelaajaa, joista yksi on varmuudella ulkona koko ensi kesän loukkaantumisensa takia. Hieman epäselvyyttä joukkueen tilanteeseen tuo yhdeksän ”harjoitusrinkiin” kuulunutta pelaajaa, joiden pelaaminen ei ole ilmeisesti mitenkään varmaa, mutta ilmeisesti jonkinlainen mahdollisuus heidän pelaamiseensa kuitenkin on, ja se tuo joukkueen rosteriin tarvittavaa laajuutta.

Auttaako kotietu joukkuetta?

Moni varmasti ajattelee, että Nordmenillä on pitkä matka vieraspeleihin, mutta samalla useammat unohtavat kuinka paljon lappilaiset ovat tottuneet jo normaalissa elämässää välimatkoihin. Joten on helppo ennustaa Nordmenin enemmän hyötyvän kuin kärsivän pohjoisesta sijainnistaan. Onhan niillä joukkueilla, jotka joutuvat Rovaniemelle matkustamaan edessään todella pitkä ja puuduttava vieraspelimatka, jonka tuomaa rasitusta ei voi mitenkään arvioida oikein. Nordmen tuskin häviää montaakaan kotiotteluaan ja kotivoittojensa ansiosta joukkue voi yltää jopa yllättävän korkealle sarjataulukossa.

Mielenkiintoinen vahvistus Itävallasta

Nordmen sain kevään aikana myös todella mielenkiintoisen vahvistuksen kun Itävaltalainen David Kreuzhuber muutti Suomeen ja halusi tehdä paluun jenkkifutiskentille reilun vuoden tauon jälkeen. Kreuzhuber on pelannut aiemmin urallaan Itävallan kovamaineisessa liigassa Salzburg Bullsin joukkueessa joten Suomen 3. divisioonaan herra on varmasti vielä todellinen vahvistus. 36-vuotias Kreuzhuber tuokin rovaniemeläisten puolustukseen sen tarvitsemaa kokemusta ja kovuutta roppakaupalla lisää.

Arvio: Nordmen tulee voittamaan vähintään  3 kotiottelua ja tuskin joukkue jää ilman voittoa vierasmatkoiltaan, joten rovaniemeläiset voittaa vähintään 4 ottelua tulevana kesänä. Nordmen voikin yltää jopa pudotuspeleihin saakka.

Sijat 5.-2.

Nokia Ghosthunters

Nokia Ghosthunters

Nokia Ghosthunters jätti viime kauden väliin todella yllättäen 1. divisioonassa, kun joukkueelta yksinkertaisesti loppuivat rahat ja ilmeisesti myös pelaajat. Tästä syystä joukkue lähtee rakentamaan uutta nousua 3. divisioonan kautta, mutta se kuinka nopeasti joukkue nousee taas ylemmille sarjatasoille, on hieman epävarmaa. Joukkueen runko on nuorentunut huomattavasti toissakautiseen verrattuna ja tulevana kesänä joukkueen menestys tulee nojautumaan nuorempiin pelaajiin. Huonolta Ghosthuntersin tilanne ei kuitenkaan näytä, koska joukkueen nuoret pelaajat on suurimmaksi osakseen ikäluokkansa huippuja. Nuorten tasosta kertoo paljon se, että viime viikonloppuna U19 maajoukkueen mukana oli peräti 6 nokialaista pelaajaa taistelemassa EM-kisapaikasta.

Rosterista löytyy leveyttä

Moni 3. divisioona joukkue kärsii linjamiesten vähyydestä, mutta nokialla on todella leveä rosteri myös linjapelaamisen osalta. Linjapelaajia nokialaisten rosterista löytyykin mukavat 15 kappaletta, joten kahteen suuntaan pelaamista tuskin tarvitsee linjapelaajien miettiä ensi kauden aikana nokialla. Rosteria tutkiessa nokialaisten heikkoudeksi voi muodostua pelinrakentajien taso, jollei toinen hieman tuntemattomampi nimi tule yllättämään hienoilla suorituksillaan allekirjoittanutta. Suurempia ongelmia pelinrakentajien pelaaminen tuskin kuitenkaan tuottaa nokialaisille, koska joukkueen vahvuudesta löytyy peräti 5 keskushyökkää ja se takaa joukkueelle todella vahvan juoksuhyökkäämisen.

Arvio: Ghosthunters kuuluu niihin joukkueisiin jotka taistelevat suorista välieräpaikoista kynsin ja hampain. Onnistuessaan viime kesän 4. divisioonan voittaja voi yltää jopa Tinamaljaan saakka.

 

Vaasa VikingsVaasa Vikings

Vaasa Vikings on sarjan mustahevonen, jolta voidaan odottaa oikeastaan mitä tahansa. Siitä syystä on hyvin mielenkiintoista nähdä mihin joukkue pystyy kauden avauksessaan Pori Bearsia vastaan. Ennakkoon Vikings kuitenkin vaikuttaa vähän enemmän harrastelijaporukalta kuin seuran edustusjoukkue Wasa Royals, jossa pelaajat harjoittelevat lähes ammattimaisesti. Negatiivisena asiana sitä ei kuitenkaan pidä pitää, koska Vikingsin runkoon kuuluu monia hieman kokeneempia pelaajia, jotka haluavat jatkaa varmasti pelaamistaan enemmän hauskanpidon ja yhteisen tekemisen takia.

Sarjan paras hyökkäys?

Vaikka Royals on varmasti vienyt lähes jokaisen nuoremman vaasalaisen riveihinsä ei Vikings tule kuitenkaan kärsimään pelaajapulasta tai pelaajien tason puutteesta. Löytyyhän joukkueen rosterista esimerkiksi pelinrakentajan paikalta sellainen herra kuin Anssi Viiru, jonka varmasti tuntee jokainen kotimaista jenkkifutista vähän kauemmin seurannut henkilö. Viirun ansiosta Vikingsin heittohyökkääminen on varmasti tehokasta ja samalla hyökkäyksen ei tarvitse turvautua ainoastaan juoksemiseen, joka on todella yleistä 3. divisioonassa. Hyökkäyksen monipuolisuus on se ase, minkä avulla Vikings tulee varmasti jyräämään ensi kesän sarjoissa. Olisi jopa pieni ihme ellei Vikingsin hyökkäys olisi runkosarjan jälkeen tehnyt vähintään kolmanneksi eniten pisteitä.

Vaasassa myös 2. joukkueen valmennus on kunnossa

Wasa Royals on erottautunut jo parin vuoden ajan monesta muusta joukkueesta hyvän valmennuksensa ansiosta, mutta tulevana kesänä myös seuran 2. joukkueen valmennus on hyvissä kantimissa kun Vikingsin päävalmentajana toimii Pauli Anttila. Anttila on toiminut jenkkifutiksen parissa jo vuodesta 1983 joten kokemusta ja näkökulmia varmasti riittää tilanteeseen kun tilantees ja tästä syystä Vikings varmasti yksi sarjan parhaiten erinlaisiin tilanteisiin reagoiva joukkue. Eikä Anttilan takanakaan tilanne huonolta näytä koska pelinrakentajana toimiva Anssi Viiru on edustusjoukkue Wasa Royalsin hyökkäyksenkoordinaattori ja sitä kautta pystyy auttamaan myös Vikingsin hyökkäyksen suunittelussa. Moni 3. divisioona joukkue olisikin todella tyytyväinen jos saisi edes toisen näistä herroista valmennukseensa, joten tästä syystä on todella helppo todeta vaasalaisen valmennuksen olevan ehkä sarjan parasta tulevana kautena.

Arvio: Kauden avausottelu (15.5) kertoo paljon joukkueen iskukyvystä, mutta ennakkoon ajatellen Vikings on yksi sarjan kovimmista joukkueista. Suora välieräpaikka on täysin realistinen tavoite Vikingsille.

 

Wolverines

Helsinki Wolverines II

Sarjan toinen 2. joukkue, jonka iskukykyä on tavallaan vaikea arvioida. Wolverinesin tilanne riippuu siitä minkälaisen porukan he saavat kasaan tulevana kesänä 1. joukkueen rosterin muodostamisen jälkeen. Huhujen mukaan Wolverinesin yhteisharjoituksissa on kuitenkin nähty jopa 90 pelaajaa ja siitä syystä myös 2. joukkueen rosterista on tulossa todella laaja. Suomessa käytettyjen sääntöjen mukaan pelipäivän joukkueeseen ei saa nimetä kun 45 pelaajaa ja tästä syystä 1. joukkueen mukana ei voi olla enempää pelaajia kerrallaan.

Nostaaka sarjaportaan lasku joukkueen takaisin sarjan kärkisijoille

Viime kaudella ahmalauma pelasi 2. divisioonaa ja siellä menestys ei ollut ihan sitä edeltäneen kauden kaltaista, vaikka runkosarjan aikana joukkue voittikin 3 ottelua. On mielenkiintoista nähdä palaako joukkue jälleen pudotuspeleihin kun sarjatasoksi on vaihtunut 3. divisioona ja vastassa olevien joukkueiden ei pitäisi olla aivan niin kovia kun viime kaudella. Mielenkiintoista on myös nähdä saako wolvot toimimaan viime kaudella tökkineen hyökkäyksensä tai oikeastaan se onko joukkue muokkaamassa hyökkäystään enemmän 1. joukkueen tyyliseksi. On hyvin oletettavaa, että wolvot tulevat pomputtelemaan osaa pelaajistaan molempien joukkueiden välillä ja siitä syystä pelikirjan yhtenäisyydet tuntuisivat hyvinkin järkeviltä. Olisihan tuttua systeemiä helpompi pelata vaikka pelikaverit ympärillä vähän vaihtuisivatkin.

Alustava rosteri näyttää pelottavan hyvältä

Vaikka seuran edustusjoukkue ei ole ilmeisesti vielä valinnut pelaajiaan, on seurassa tehty jo talvena aikana jonkinlaista jakoa ja alustavaa rosteria molempien joukkueiden osalta. Siitä syystä myös seuran sivuilta löytyy 2. joukkueen alustava rosteri johon kuuluu 67 nimeä. Syvyyttä joukkueesta löytyy varmasti vaikka 1. joukkue veisi vielä omansa ennakkoon nimetystä porukasta. Rosteria tutkiessa on myös selvää, että wolvoilta tulee löytymään sarjan isokokoisimmat linjat, joiden merkitystä ei kannata todellakaan aliarvioida 3. divisioonassa, jossa pelkällä isolla koollaan pystyy paikkaamaan muita fyysisiä ominaisuuksiaan. Laajan rosterin etuna on myös se, että joukkue on päässyt treenaamaan läpi talven hyvin ja se tulee antamaan merkittävää etua kilpailioihin nähden ainakin alku kaudesta.

Arvio: Jos edustusjoukkue ei vie kaikkia 2. joukkueessa onnistuvia pelaajia miehistöönsä tulee wolvot 2 selviämään pudotuspeleihin 100% varmasti.
Kotka Eagles

Kotka Eagles

Viime kauden positiivisin yllättäjä 2. divisioonassa on saanut talven aikana merkittävän määrän vahvistuksia jo valmiiksi leveään rosteriinsa. Vahvistuksiensa ansiosta Eagles onkin noussut allekirjoittaneen papereissa yhdeksi sarjan kovimmista joukkueista. Kotkalaisten kohdalla ehkä isoin kysymysmerkki on valmennus, joka ei ainakaan vielä viime kaudella ollut ihan aina tilanteitten herrana ja kokemattomuus näkyi ajoittain pelivalinnoissa. Kotkalaisten kannalta onkin toivottavaa, että valmennus on saanut oppia viime kaudella ja joukkue ei lähde enää tulevan kesänä yrittämään väkisin jotain muuta jos yksinkertaisetkin asiat toimivat tarpeeksi hyvin.

Kouvolasta on ollut muuttoliikennettä Kotkaan

Siinä missä Kouvola Indiansin tilannetta on arvioitu heikoksi moninaisissa huhuissa on kotkassa tilanne täysin erinlainen. Kouvolasta onkin siirtynyt kahden viimeisen talvena aikana todella monta pelaajaa juuri Kotkaan, missä seuran taustaorganisaatio on huhujen mukaan kouvolaa paremmalla tasolla. Allekirjoittaneen mielestä on ollut hyvin mielenkiintoista nähdä kuinka 3. divisioona joukkueen hyvin hoidettu toiminta on ollut mielekkäämpää monelle pelaajalle kuin Indiansin, joka pelasi vielä viime kaudella Vaahteraliigaa. Eaglesin taustaryhmä voikin olla siis hyvin tyytyväinen tekemäänsä taustatyöhön, jonka päälle seuran on hyvä rakentaa tulevaisuuttaan.

Löytääkö kotkalaisten hyökkäys vihdoin identtiteenttinsä?

Viime kaudella Eaglesin hyökkäys toimi ajoittain todella mallikkaasti, mutta ongelmat yleensä alkoivat silloin, kun joukkue päätti alkaa heittämään. Siksi on mielenkiintoista nähdä onko Eagles muokannut pelikirjaansa talven aikana enemmän juoksu painotteiseksi vai jatkaako kotkalaiset edelleen heittämistään viime vuoden malliin. Pientä viitettä tulevasta pelikirjasta voi antaa joukkueen pelirakentaja valinta, joka kohdistui kouvolasta talvena aikana kotkaan siirtyneeseen Mikko Lautamattiin. Lautamatti kun ainakin aikaisempina vuosina ollut enemmän heittopainotteinen pelinrakentaja ja sen vuoksi voisi luulla, että myös Eagles yrittää hyödyntää Lautamatin heittokättä. Onko heittosirkuksen pyörittäminen siltikään kotkalaisten juttua kun alkaa miettimään viime vuoden joukkuetta? Eaglesin hyökkäyksenlinja kun oli ainakin viime vuonna täynnä isoja ja hieman kankeita linjamiehiä joiden selvä vahvuus oli juoksublokkaamisessa. Tästä syystä on aiheellista kysyä kannattaako joukkueen suurinta vahvuttaa lähteä peittelemään vai pitäisikö hyökkäyksen systeemi rakentaa juurikin sen varaan? Lautamattin heitot voisivat kyllä olla hyvä mauste juoksu painotteisiin hyökkäykseen, mutta pääosaa ei välttämättä kannattaisi silti hänellekkään antaa. Toisaalta voihan allekirjoittanut olla myös täysin väärässä, koska Lautamatti voi olla juuri se pelaaja, joka nostaa omalla tekemisellään Eaglesin hyökkäyksen aivan uudelle tasolle.

Arvio: Eaglesin menestys on kiinni siitä onko joukkueen valmennus ottanut opikseen viime vuoden virheistään ja uskaltaako joukkue pelata rohkeasti vahvuuksiensa mukaan. Rosterista kuitenkin löytyy taitoa ja kokemusta sopivissa määrin, joten suora välierapaikka ei olisi ihme jos homma lähtee toimimaan heti kauden alusta asti allekirjoittaneen odotuksien mukaan.

Sija 1.

Pori Bears

Pori Bears

Porilainen jenkkifutis herää jälleen kerran henkiin ensi kesänä, kun Pori Bears palaa takaisin miestensarjoihin vuoden tauon jälkeen. Porissa on ollut jo vuosikymmenen ajan ongelmia saada joukkue kasaan, mutta aina silloin kun joukkue on saatu kasaan on se ollut yksi sarjan parhaista. Niin tulee olemaan myös ensi kesänä, koska ennakkoon katsottuna joukkueella on ylivoimaisesti sarjan kovin rosteri. Pelkät paperilla olevat nimet eivät kuitenkaan kerro kaikkea ja Bearsin mestaruutta on turha lähteä kirkossa kuuluttelemaan, vaikka allekirjoittanut nostaa joukkueen sarjan selväksi ennakkosuosikiksi.

Sarjan kovin paluumuuttaja löytyy Porista

Bears pudotti jonkinlaisen uutispommin maalikuun lopulla kun se ilmoitti kiinnittäneensä ensi kauden pelinrakentajakseen Nicolas Sandhun. Sandhun pelaaminen Bearsissa ei ole mitenkään uusi asia, koska Sandhu on alunperin porilainen, mutta se, että neljän amerikassa vietetyn yliopistovuoden jälkeen Sandhu valitsi ensi kauden joukkueekseen Bearsin, on jonkinlainen yllätys. Sandhulla olisi ollut varmasti kysyntää myös suomen muissa sarjoissa. Toisaalta jonkinlaista seurauskollisuutta on hienoa nähdä myös suomalaisilla jenkkifutiskentillä, jossa sellaista harvemmin on nähty viime vuosina. Suomessa kun jenkkifutispelaajat eivät yleensä kamalasti tuota seurauskollisuutta harrasta, vaan enemmin juoksevat menestyksen ja kaikenlaisten muitten asioiden perässä seurasta toiseen. Sandhun tekemä päätös on juuri tästä syystä todella ihailtavaa. Mitä sitten jenkkifutis-fanit voivat odottaa Sandhulta tulevana kesänä? Sitä on oikeastaan todella vaikea arvioida ennen kauden ensimmäisiä otteluita, koska 4 vuotta amerikkalaisessa yliopistossa ei varmasti ole mennyt hukkaan, mutta se onko Sandhu sarjan ylivoimaisesti paras pelinrakentaja on vielä arvoitus. Pelinrakentajan pelaamiseen vaikuttaa todella paljon myös laitahyökkääjien ja linjamiesten taso, oletettavaa kuitenkin on se, että Sandhu tulee olemaan sarjan paras pelinrakentaja ja siitä syystä myös Bears on sarjan ennakkosuosikki.

Bears ei ole ainoastaan Sandhun varassa

Nicolas Sandhu on kyllä joukkueen selvästi kovin nimi, mutta siltikään hän ei ole joukkueen ainoa ”tähti”. Joukkueen rosterista löytyy muummuassa sellaisia nimiä kun britti Andre ”X” Xavier, Jukka Lunden ja Tommy Oksa. Ainakin Xavierin pitäisi olla tuttu nimi monelle suomijefua seuranneelle fanille, X kun on kerenny pelaamaan suomen kentillä jo usean vuoden ajan. Suomen lisäksi X on pelannut amerikkalaista jalkapalloa Yhdysvalloissa (New Yorkissa, Ohiossa, North Carolinassa), Tanskassa, Hollannissa, Skotlannissa, Italiassa, Espanjassa ja Lontoossa, joka on X alkuperäinen kotikaupunki. Joten jonkinlaista ”supervahvistuksesta” voidaan puhua X:stä puhuttaessa, ainakin kun otetaan huomioon Bearsin sarjataso. Bearsin rosteri ei näytä muutenkaan yhtään hullummalta ja jos vanhat viitteet pitävät paikkansa tulee Bears olemaan 3. divisioonassa se joukkue joka pelaa todella kovaa ja vastustajat eivät saa yhtäkään jaardia ilman, että joutuvat maksamaan siitä kovaa hintaa. Kovaa pelaaminen onkin Bearsille jonkinlainen tavaramerkki ja siitä syystä joukkueen otteita on mukava yleensä seurata, ja samasta syystä myös vähemmän lajia seuranneet katsojat voivat nauttia joukkueen otteluissa vaikka säännöt eivät olisikaan ihan hallussa vielä ensimmäisellä katselukerralla.

Arvio: Joukkueen runko ei näytä paperilla kaikkein laajimmalta, mutta kaikkein laadukkaimmalta se silti näyttää. Paperilla jos pelit ratkastaisiin olisi Vikings ja Bears allekirjoittaneen mielestä finaalissa, mutta kun pelit pitää pelata ja voittajat löytää niin on Bears allekirjoittaneen selvä suosikki. Bears tuleekin voittamaan Tinamaljan ellei joukkueen linjapelaajien vähäinen määrä koidu joukkueen turmioksi.