MM-kisojen B-lohkossa on luvassa tasaisia vääntöjä, eikä yksikään joukkue erotu joukosta huonoudellaan. Lohkovoitosta kamppailevat tiiviimmin Suomi, Yhdysvallat ja Venäjä.
Norja
Norja on ottanut muita pohjoismaita kiinni jääkiekossa, vaikkakin ero Suomeen ja Ruotsiin onkin edelleen iso. Maa on kuitenkin vakiinnuttanut paikkansa miesten A-sarjassa ja joukkueesta löytyy jo erittäin vahvoja yksilöitä joka vuosi. Norja pystyy taatusti kiusaamaan isompia maita ja sitä se on viime vuosina tehnytkin.
Viime MM-kisoissa norjalaiset joutuivat pettymään, kun viimeinen pudotuspelipaikka lipui käsistä Ranskalle ja puolivälieripaikka jäikin lopulta hyvin kaukaiseksi haaveeksi. Tänä vuonna joukkueelta voidaan odottaa selvää tasonnostoa ja Norja hamuaa varmasti jälleen lohkon nelossijaa, vaikka ennakkoasetelmat eivät olekaan heidän puolellaan.
Norjan toisena päämääränä on välttää karsintapaikka, joten Slovenia- ja Valko-Venäjä-ottelut tulevat olemaan todennäköisesti heidän tärkeimmät ottelunsa. B-lohkossa riittää kuitenkin yllätyspotentiaalia ja pudotuspeleihin voi yltää mikä joukkue tahansa.
Joukkueen alakerta näyttää olevan mallillaan, sillä maalinsuulla seisoo KHL-veskari Lars Haugen, johon vou taatusti luottaa. Lisäksi pakistossa on ex-NHL-pelaajat Jonas Holös sekä Ole-Kristian Tollefsen, jotka muodostavat Norjalle hyvän kärkiparin. Kysymys kuuluukin, kuinka Norjan hyökkäys onnistuu? Mathis Olimb ja Patrick Thoresen ovat joukkueen suurimmat tähdet ja heiltä odotetaan isoja tekoja, mutta he tarvitsevat myös muilta tulitukea.
Seuraa häntä: Mats Trygg on 38-vuotias puolustaja, joka on nähty MM-jäillä jo 15 kertaa. Kokenut kehäkettu jaksaa edelleen painaa maajoukkueessa, vaikka meno on hidastunut vuosien saatossa. Johtaa kokemuksellaan ja rauhallisuudellaan ja on edelleen tärkeä palanen Norjan pakistossa.
Suomi
Leijonat lähtee hakemaan luonnollisesti lohkovoittoa, mutta siihen on vielä pitkä matka. Päävastustajat Yhdysvallat ja Venäjä ovat Leijonien kanssa vahvimmilla tässä lohkossa, mutta pienempiäkään maita ei voi unohtaa.
Esimerkiksi Slovakialle nämä ovat kuin kotikisat ja joukkueessa on kovia NHL-pelaajia. Eikä Norja, Tanska, Slovenia tai Valko-Venäjäkään ole enää heittopussistatuksella liikenteessä, joten Suomi saa pistää jokaisessa ottelussaan parasta pöytään.
Suomen joukkue aiheuttaa toistaiseksi hyvin kaksijakoisia tunnelmia: rosteristä löytyy NHL-pelaajia ja kovatasoisia KHL-pelaajia, mutta ero muihin kärkimaihin on iso. Suomi ei koskaan ole nimekkäin joukkue, mutta menestykseen on vaadittu Petri Kontiolan ja Juhamatti Aaltosen kaltaisten pelaajien loistoa. Tänäkin vuonna tältä kaksikolta odotetaan paljon, mutta heidän pelitasonsa on vielä toistaiseksi mysteeri.
Entä mikä on Aleksander Barkovin ja Jussi Jokisen rooli? Se on iso, mutta pystyykö tämä kaksikko rakentamaan Leijonien ykköskentän tai edes tehokkaan kakkoskentän? Jokinen-Barkov-kaksikolla on suuret saappaat täytettävänään ja heidänkin panostaan Leijonat tarvitsee erittäin paljon.
Donskoi voi vaikka puskea kiekon maaliin (AOP)
Jos hyökkäys aiheuttaa huolenaiheita, samaa ei voi sanoa joukkueen alakerrasta: Leijonilla on jälleen laadukas pakisto, joka hoitaa oman pään pelaamisen moitteettomasti. Kaiken lisäksi maalilla seisoo Pekka Rinne, joka pitänee varmasti Leijonia pystyssä pelistä toiseen. Ainoa alakerran miinus on kiekollinen peli – joka ei ole heikkoa – muttei se ole myöskään parasta mahdollista. Yksi viivatykki tekisi suuren parannuksen, mutta sellaista Leijoniin ei ole tyrkyllä.
Seuraa häntä: Joonas Donskoi pelasi ilmiömäisen vuoden vieden Kärpät Suomen mestaruuteen. Nuorelle taitohyökkääjälle on heti luvassa isoa tonttia, sillä Joonas harjoitteli Barkovin ja Jokisen kanssa samassa kentässä. Donskoin itseluottamus ja taitotaso ovat loistavat, joten häneltä voidaan odottaa isojakin tekoja MM-jäillä. Hänellä on myös elämänsä tilaisuus antaa näyttöjä Pohjois-Amerikan suuntaan, missä varmasti ollaan tietoisia hänen unelmakaudestaan.
Slovakia
Slovakialle nämä ovat kuin kotikisat, sillä B-lohko pelataan Ostravassa, josa sijaitsee lähes Slovakian rajalla. Tämä näkyykin Slovakian joukkueen rosterissa, sillä kisoihin on tullut kovia pelimiehiä edustamaan slaavijoukkuetta.
Maalla ei ole enää NHL:ssä yhtä paljon isoja tähtiä kuin aikoinaan ja tämä on koitunut myös maajoukkueelle ongelmaksi. Maan ainut maailmanmestaruus tuli 13 vuotta sitten, milloin NHL:ssä oli useampikin slovakialainen tähtipelaaja. Slovakian vähimmäistavoite on aina puolivälierissä, eikä joukkue yltänyt viime vuonna siihen, joten niin sanottu kasvojenpesu on tänä keväänä paikallaan.
Tällä joukkueella siihe onkin mahdollisuudet: Slovakialla on kokenut, meritoitunut ja vaarallinen joukkue matkassa, mikä tekeekin joukkueesta kovemman kuin moneen vuoteen. Maalla on kaksi hyvää maalivahtia ja kokenut puolustus, mikä tekee joukkueesta hankalan voitettavan. Alakerrasta löytyy muun muassa Ottawa Senatorsin Andrej Meszaros sekä Euroopassa tahkoavat Dominik Granak, Milan Jurcina ja Ivan Baranka. Ei ehkä kisojen nimekkäin pakisto, mutta vähintäänkin kelvollinen.
Slovakia sai kisoihin tänä vuonna myös tärkeitä NHL-hyökkääjiä, jotka tekevät joukkueesta jo yksinään vaarallisen. Marian Gaborik, Marko Dano, Tomas Kopecky ja Richard Panik muodostavat hyvän kärkinelikon ja heiltä odotetaan isoja pistesaaliita näissä kisoissa. Lisäksi Slovakialla on paljon hyviä Euroopassa pelaavia nimiä, kuten KHL-jyrät Michel Miklik ja Milan Bartovic sekä Tshekin pääsarjassa tuhoisaa jälkeä tehnyt suurlupaus Martin Reway.
Slovakia on parempi kuin moneen vuoteen ja se tulee varmasti olemaan ”kotiyleisönsä” edessä hankala voitettava. Joukkueessa on jopa aineksia olla kisojen suurin yllättäjä.
Seuraa häntä: Marko Dano on Slovakian suurimpia lupauksia tällä hetkellä ja tänä keväänä hänelle on aseteltu erittäin suurta viittaa MM-jäillä, vaikka ikää on plakkarissa vasta 20 vuotta. Dano pelasi tällä kaudella NHL:ssä Columbus Blue Jacketsissa 35 ottelua tehoin 8+13=21 eli 0.6 pistettä per peli -tahtia. Tällaiseen tahtiin ei pystynyt yksikään suomalaispelaaja tänä vuonna NHL:ssä.
Slovenia
Kopitar on Slovenian herra ja hidalgo (AOP)
Slovenia saattaa olla B-lohkon heikoin lenkki, mutta joukkueen potentiaali on tiedossa. Slovenia on monena vuotena pystynyt haastamaan muita maita todenteolla ja pystynee siihen varmasti tänäkin vuonna. Maa haki viime vuonna vauhtia porrasta alempaa ja tänä keväänä joukkueen suurin tavoite onkin säilyttää paikkansa A-sarjassa.
Joukkueella lienee siihen hyvät mahdollisuudet, sillä se sai kokoonpanoonsa Anze Kopitarin ja Jan Mursakin – maan ylivoimaiset tähtipelaat. Tältä kaksikolta odotetaan urotekoja, jotta Slovenia pystyisi voittamaan muita pienempiä maita ja näin välttääkseen karsintapelit.
Slovenialla on mukana kisoissa monia tuttuja pelaajia, jotka ovat olleet näissä kekkereissä usein ja osoittaneet pärjäävänsä tällä tasolla. Kopitarin ja Mursakin lisäksi kannattaa pitää silmällä Tomas Razingaria, Marcel Rodmania, Mitja Robaria sekä tietenkin maalivahti Robert Kristania. Maan terävin kärki pystyy iskemään isojakin maita vastaan tulosta, joten mistään heittopussista ei ole kyse.
On kuitenkin fakta, että maan pakisto ja alemmat kentät ovat liian huonoja pudotuspeleihin yltääkseen, mutta Slovenialta voidaan odottaa pirteää ja taistelevaa kiekkoa, mikä tulee joissain peleissä tuottamaan tulosta.
Seuraa häntä: Mitja Robar on maan ykköspakki, joka on tehnyt kovaa tulosta Tshekin pääsarjassa. Robar on kokenut MM-pelaaja ja häntä kannattaa ehdottomasti pitää silmällä näissä kisoissa.
Tanska
Tanska on pystynyt jo kiusaamaan isompiaan (AOP)
Juutit ovat vuosien saatossa olleet hankala vastustaja isoille maille, sillä voittihan Tanska muutama vuosi sitten esimeriksi Suomen. Tänä vuonna joukkueesta puuttuu kuitenkin NHL-pelaajat, mikä on erittäin paha takaisku joukkueelle. Tanska ei ole B-lohkon surkein joukkue, mutta pudotuspelipaikka on kiven takana.
Tanskallakin on terävimmässä kärjessä hyvin potentiaalisia pelaajia, mutta kuilu parhaimman ja huonoimman pelaajan välillä on erittäin suuri. Esimerkiksi joukkueen maalivahtiosasto ei vakuuta, mikä olisi erittäin tärkeää juuteille, mikäli he haluavat taistella pudotuspelipaikasta. Simon Nielsen lienee joukkueen ykkösvahti, mutta hänkin pelaa Norjan pääsarjassa, mikä kertoo kaiken oleellisen.
Joukkueen pakistossa on kuitenkin nimiä, jotka tienaavat leipänsä hyvissä sarjoissa, kuten AHL:ssä tai SHL:ssä. Joukkueen kahdeksasta pakista kuitenkin viisi pelaa joko Tanskan pääsarjassa tai Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, missä tuleekin tämä iso kuilu esiin.
Kun Tanskan NHL-pelaajat eivät ole joukkueen vahvuudessa, näyttää maan hyökkäysosastokin ohkaiselta: vain kaksi hyökkääjä pelaa Euroopan kärkisarjoissa. SHL:ssä pelaava Nichlas Hardt sekä Liigassa pelannut Patrick Bjorkstrandt saavat ison roolin näissä kisoissa ja heiltä odotetaankin hyökkäyspäässä eniten. Heitäkään ei voi varsinaisesti kutsua sateentekijöiksi, joten Tanskalla saattaa olla edessään hankala turnaus, ellei joukkue satu yllättämään totaalisesti.
Seuraa häntä: Kim Staal on ollut miesten maajoukkuetoiminnassa jo lähes 20 vuotta. 37-vuotias konkari jaksaa edelleen painaa, vaikka vauhti onkin hidastunut, minkä myötä myös rooli on tippunut. Hän on kuitenkin edelleen kelpo pelimies ja hän pystyy naulaamaan kiekon maaliin paikan tullessa. Tällä kaudella Staal luisteli eksoottisesti Aasien liigassa.
Valko-Venäjä
Kostitsynin veljekset saavat tulla tällä kertaa toimeen ilman Grabovskia (AOP)
B-lohkon yksi suurimmista yllättäjistä saattaa hyvinkin olla Valko-Venäjä, joka oli viime vuonna lohkonsa kolmas ja haastoi Ruotsin puolivälierissä tiukkaan taistoon. Tuolloin Ruotsi oli parempi maalein 3-2, mutta Valko-Venäjä osoitti vaarallisuutensa ja samaa voidaan nähdä tänäkin vuonna.
Joukkueessa on paljon samoja pelaajia kuin vuosi sitten ja Valko-Venäjän joukkue huokuu perinteisesti paljon taitoa. Tänä vuonna joukkueesta kuitenkin puuttuu suurin tähti, Mikhail Grabovski, joka olikin viime vuonna yksi suurimmista syistä Valko-Venäjän menestykseen. Ehkä suurin syy oli kuitenkin maalivahti Kevin Lalande, joka on tänäkin vuonna mukana.
KHL:ssä loistavaa jälkeä tehnyt Lalande seisoo varmasti tänäkin vuonna muurina ja antaa joukkueelleen mahdollisuuden taistella pudotuspelipaikasta. Valko-Venäjä koostuu lähinnä KHL-pelaajista, joten kyseessä on hyvin laadukas joukkue, jonka terävin kärki on kovaa luokkaa. Veljekset Sergei ja Andrei Kostitsyn ovat alati vaarallisia eikä voi unohtaa Alexei Kalyuzhniakaan.
Valko-Venäjällä on loistavat mahdollisuudet yltää jälleen puolivälieriin eikä joukkue ole esimerkiksi juurikaan huonompi kuin Slovakia. Useat KHL-pelaajat takaavat laadukkaan materiaalin ja hyvällä maalivahdilla voi tehdä ihmeitä.
Seuraa häntä: Alexei Kalyuzhny on 37-vuotias Dinamo Minskin kapteeni, joka on tottunut tekemään näissä karkeloissa kovaa jälkeä. Huipputaitava valkovenäläinen on isossa roolissa ja hän pystyy tehoilemaan koviakin maita vastaan.
Venäjä
Venäjä sai taalajäiltä jälleen superluokan apua Malkinin muodossa (AOP)
Hallitseva maailmanmestari on B-lohkon suurin suosikki eikä Venäjälle kelpaa mikään muu kuin lohkovoitto. Joukkueen rosteri on jälleen kerran suorastaan loistava ja Venäjä saa kasaan neljä huippukovaa kentällistä. Tietenkin tähän maahan riittää aina vaaroja, kuten ailahtelevaisuus tai flegmaattisuus, mutta pudotuspeleissä joukkue on viimeistään liekeissä.
Venäjä koostuu tyypillisesti KHL-pelaajista, mutta joukkue sai myös NHL:stä isoja tähtiään mukaan, kuten Jevgeni Malkinin ja tulikuuman Vladimir Tarasenkon. Tämä kaksikko pystyy olemaan parhaimmillaan täysin pitelemätön ja tähän kun vielä lisätäään muutama muu NHL-pelaa sekä tukku KHL-staroja, niin puhutaan huikeasta joukkueesta.
KHL:stä ovat mukana muun muassa Ilya Kovalchuk, Sergey Plotnikov, Alexander Mozyakian, Artemin Panarin, Sergei Shirokov, Vadim Shipachyov ja niin edelleen. Neljä kovaa hyökkäyskentällistä ja kivikova puolustus tekee Venäjästä jälleen suuren mestarisuokin – ellei suurimman.
Joukkueen alakerrassakin riittää ihmeteltävää: kaksi NHL-vahtia ja yksi KHL:n parhaimmista veskareista muodostavat veskarikolmikon. Puolustuksessa ainut NHL-pelaaja on Dmitri Kulikov, mutta se ei tee Venäjän puolustuksesta vielä huonoa. Vaikka pakiston taso ei vedäkään vertoja esimerkiksi Kanadan omalle, on kyseessä yksi kisojen parhaimmista puolustuksista.
Venäjän suurin vahvuus on sen yhtenäisyys: monet pelaajat ovat pelanneet pitkään yhdessä eikä vaihtuvuutta ole tapahtunut paljoa. Tämän vuoksi Venäjä onkin ehkä kisojen kovin joukkue ennakkoon.
Seuraa häntä: Vladimir Tarasenko pelasi NHL:ssä uskomattoman kauden ja tykitti peräti 37 maalia runkosarjassa. Nopea ja huipputaitava hyökkääjä on taatusti näiden kisojen parhaimmistoa ja häneen kohdistuneet odotukset ovat erittäin suuret.
Yhdysvallat
Mosesin KHL-näytöt riittivät NHL-sopimukseen ja MM-kisoihin. Nyt mies palaa halusta näyttää uudelle työnantajalleen. (AOP)
Suurvalta, joka ei koskaan luo menestystä MM-kisoissa. Yhdysvallat alisuorittaa vuosi toisensa jälkeen ja pelaajisto tulee lähinnä lomailemana Eurooppaan raskaan NHL-kauden jälkeen. Tämä kuvaa USA:ta paremmin kuin hyvin, mutta olisiko tänä kyseessä poikkeus?
Poikkeuksen syynä on uudenlainen joukkue. Joukkue, josta puuttuu suurimmat NHL-tähdet ja mukana on paljon yliopistopelaajia sekä Euroopassa pelaavia nimiä. Tämän vuoksi Yhdysvallat voi olla kerrankin nälkäinen ja motivoitunut ryhmä, jossa on kuitenkin edelleen NHL-osaamista ja kokemusta. Vuonna 1980 USA voitti olympiahopeaa ja joukkue koostui yliopistopelaajista. Nähdäänkö tänä keväänä Miracle On Ice 2.0?
Viime keväänä Jenkit esitti hyviä otteita nappaamalla lohkon kakkossijan ja joukkue voitti muun muassa Suomen maalein 3-1. Meno kuitenkin katkesi hyvin tyypillisesti puolivälierissä, kun Tshekki lähetti joukkueen takaisin rapakon taakse.
Tänä vuonna joukkueeseen ei löydy uskoa, mutta juuri sen vuoksi Jenkit saattaakin yllättää. Puolustukseensa joukkue sai tärkeitä NHL-pelaajia, kuten Torey Krugin, Seth Jonesin ja Justin Faulkin. Nuoria, nälkäisiä ja jo hyvän tason NHL-pelaajia. Maalivahtipuolella riittänee huolenaiheita, sillä rosterissa on tällä hetkellä yksi yliopistoveskari sekä yksi AHL-veskari.
Hyökkäyspäähän Yhdysvallat ei sen sijaan saanut yhtäkään todellista huippunimeä, mutta huono se ei tietenkään ole. Joukkueessa on lukuisia nuoria lahjakkuuksia, kuten tällä kaudella yliopistossa tuhoisaa jälkeä tehneet Jack Eichel ja Dylan Larkin. NHL-osaamista edustavat muun muassa Nick Bonino sekä Mark Arcobello, joilla on varmasti iso tontti tarjolla hyvin kokemattomassa joukkueessa.
Yhdysvaltain joukkueen keski-ikä on noin 23 vuotta, minkä vuoksi tänä keväänä saatetaan nähdä aivan uudenlainen USA.
Seuraa häntä: Steve Moses latoi KHL:ssä hurjia maalimääriä ja hän sai paikan tämän vuoden MM-kisoista. Jenkit ei yleensä ota pelaajia Euroopasta, mutta tällä kertaa joukkueenjohto oli pakotettu lyömään katseensa KHL:ään. Moses on varmasti vaarallinen pelaaja MM-jäilläkin, jos vain saa tarpeeksi ison roolin.