Jääkiekon Mestarien liiga – jättipotti vai pannukakku?

Historian ensimmäinen jääkiekon Mestarien liiga kausi on jo ovella. Ensimmäiset ottelut tahkotaan 21. elokuuta ja sarja huipentuu helmikuussa 2015 finaaliotteluun. Sarjan edeltäjä European Trophy kuopattiin viime kaudella ja sen tilalle syntyi CHL, joka tunnetaan jääkiekon Mestarien liigana.

Sarja on saavuttanut jo tässä vaiheessa suuren suosion joukkueiden keskuudessa. Mestarien liigaan ottaa osaa peräti 44 joukkuetta ympäri Eurooppaa, ja Suomestakin sarjaan osallistuu kahdeksan joukkuetta: KalPa, SaiPa, HIFK, TPS, Tappara, Kärpät, Lukko ja JYP.

44 joukkuetta muodostavat 11 alkulohkoa, siten että jokaisessa lohkossa pelaa neljä joukkuetta. Joukkueet pelaavat kaksinkertaisen sarjan, jonka viimeinen pelipäivä on 8. lokakuuta. Eli joukkueet pelaavat alkulohkon otteluita, vaikka kansalliset sarjat ovat pyörähtäneet jo käyntiin.

Alkulohkojen jälkeen alkaa neljännesvälierät, joihin yltää yhteensä 16 joukkuetta. Lopullinen huipentuma käydään 3. helmikuuta 2015, milloin ratkotaan historian ensimmäinen jääkiekon Mestarien liigan voittaja. Palkintopotissa on tarjolla tänä vuonna jopa 1,5 miljoonaa euroa.

Millaiseen valoon CHL yltää?

CHL:n mediahuomio on ollut toistaiseksi melko vähäistä. Sarjaa ei arvosteta sen enempää kuin edeltäjäänsä European Trophya. Käytännössä Mestarien Liiga toimii vain harjoitusjaksona joukkueille, joiden päämäärä oman maan pääsarjassa.

Villeimmät fanaatikot uskovat jääkiekon Mestarien liigan yltävän samanlaiseksi spektaakkeliksi kuin jalkapallon Mestarien liiga. Näin ei tule tietenkään käymään, sillä NHL- ja KHL-joukkueet eivät osallistu kyseiseen sarjaan.

CHL:ssä on toistaiseksi suuria kysymysmerkkejä, kuten kiinnostavuus. Esimerkiksi kuinka moni katsoja löytää itsensä HIFK-Sønderjyske Vojens-otteluun 6. syyskuuta, kun Liiga-kausi on jo ovella? CHL-joukkueiden matkakulut ovat isot, minkä vuoksi joukkueiden markkinapuolten täytyy onnistua, jotta hallit täyttyvät. Kyteekö CHL:ssä iso taloudellinen riski? Se tuskin ajaa ketään konkurssin partaalle, mutta miksi osallistua, jos rahallista hyötyä ei tule? CHL-ottelut valmistavat kauteen paremmin kuin tavalliset harjoitusottelut, mutta seurajohdon on aina mietittävä talouspuolta.

Mestarien liigan parhaimmat seurat saavat kivan rahapotin, mutta sen hinta voi olla kova. Kesken kansallisten sarjojen pelattavat ottelut kuluttavat pelaajia, joilla on muutenkin kova rytmi sarjapeliensä kanssa. Pahimmassa tapauksessa joukkueet menettävät avainpelaajiaan lasaretin puolelle CHL-otteluiden vuoksi.

Onko jääkiekkomaailmassa tilaa CHL:lle? Mestarien liigan edeltäjät eivät pystyneet nousemaan isoon rooliin. Onkin hankala kuvitella, että CHL nousisi isoksi eurooppalaisjoukkueiden sarjaksi, jonka mestaruutta kaikki janoavat.

Ihmeitäkin on toki nähty. Jalkapallon Mestarien liiga ei ollut alkutaipaleellaan läheskään yhtä iso juttu kuin tänä päivänä. Jääkiekossakin sarjan kehittyminen on mahdollista, mutta eri mittakaavoissa. Ennen CHL:ää olleet sarjat olivat vain valmistautumista tuleviin sarjakausiin. Monikaan tuskin muistaa JYPin voittaneen viime kaudella European Trophyn tai Kärppien menestyneen Euroopan mestarien cupissa muutamia vuosia sitten.

Suurin kysymys kuuluukin, kuinka tehdä CHL:stä tuote, jonka motiviina eivät ole harjoittelu ja raha. Esimerkiksi jalkapallon Mestarien liigan haluaa jokainen voittaa, eikä päällimmäisenä syynä ole raha. Suurin syy on sarjan arvostus pelaajien, seurapomojen ja fanien keskuudessa. Tähän suuntaan on myös jääkiekon saralla päästävä. Muuten historia toistaa itseään ja CHL kuopataan muutaman vuoden sisällä.

CHL:n ensimmäinen kierros pelataan 21.-22.8.2014. MTV omistaa Suomen televisiointioikeudet.