Kommentti: Liiga on nuorten tähtien valtakunta

Ruutu LogoVoit seurata nuorten tähtien otteita Ruutu+ -palvelun kautta.

Viime kausien aikana kotimaisesta Liigasta on kehittynyt nuorten pelaajien hallitsema sarja. Osin pakon sanelemana, osin positiivisen kehityksen ansiosta. Kauteen 2017-18 lähdetään tilanteesta missä useampi liigajoukkue pistää menestyksensä tai ainakin osan siitä parikymppisten ”junnujen” varaan.

Junnutähtiä joka kylään

Ei ole salaisuus että viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet raskasta aikaa kotimaiselle seurajääkiekkoilulle. Kilpailijat kuten Ruotsi, Sveitsi ja Venäjä vievät talouspuolella niin ankarasti, ettei aikanaan maailman toiseksi kovimmaksi sarjaksi tituleerattu Liiga ole enää edes lähellä sitä. Yli vuosikymmenen kipuilun jälkeen liigaseurat ovat viimein löytämässä oman tiensä. Viimeistään Jokereiden pako KHL:ään pakotti liigan hyväksymään, ettei se ole enää mitään muuta kuin kasvattajasarja.

Tosiasioiden tunnustaminen oli talouspuolellakin viisauden alku. EHT tähtien perään haikailu loppui ja alettiin panostamaan muuhun toimintaan. Tänä kesänä on kuultu usealta paikkakunnalta positiivisia taloustuloksia. Osan selittää toki menestys, mutta suurin osa on tullut oikeanlaisen työn tuloksena. Investoinnit markkinointiin ja palveluihin sekä fokus pelaajien kehittämiseen on tuonut monta liigaseuraa pois sarjan pohjamudista. Viimeisimpänä Kalpa ja Saipa julistivat lähtevänsä kauteen nuorella, mutta lahjakkaalla joukkueella. Kumpikaan joukkue ei ole aivan kärkipään suosikki, mutta Kuopiossa odotetaan esimerkiksi Alexandre Texieriltä ja Joni Ikoselta nousua liiga huipulle tällä kaudella. Lappeenrannassa odotetaan Urho Vaakanaiselta nousua liigatähdeksi ja Jonathan Tanukselta johtavaksi hyökkääjäksi.

Harvoin on yhdellä kaudella niin monta liigaseuraa pannut näin paljon vastuuta näin nuorille pelaajille kollektiivisesti. Helsingissä odotetaan sormet ristissä palaako 18-vuotias Miro Heiskanen NHL-leiriltä johtamaan punapaitojen puolustusta. Vaasassa on turha puhua edes pudotuspelipaikasta elleivät Joel Kiviranta, Antti Kalapudas, Joni Tuulola ja Robin Salo ala lunastaa niitä valtavia odotuksia mitä näihin lahjakkuuksiin on ladattu.

Hämeenlinnassa maalia vartioi illasta toiseen parikymppinen Emil Larmi ja Jyväskylässä nuoret Antti Suomela, Micke Saari ja Jerry Turkulainen kantavat suuren vastuun hurrikaanipaitojen hyökkäyspelistä. Onneksi Keski-Suomessa on osattu pitää kiinni myös vanhoista nestoreista kuten Jukka-Pekka Hytönen. Sillä kun marraskuun pimeät ja kosteat illat väsyttävät nuoria, kokemus nousee esiin. Tässä piileekin yllättävän monen liigajoukkueen kompastuskivi tällä kaudella. Kenen nuoret selviävät kaamoksesta parhaiten.

Urho Vaakanainen hakee Lappeenrannasta viimeistä ponnahdulautaa kohti NHL:ää. Viime kaudella JYPin paidassa syntyi 41 ottelussa tehot 2+4. Kuva: AOP

Realiasmia ja tuuria

On totta, että viime vuodet ovat olleet liigaseurojen kannalta toiveita herättäviä. Ilves pelastettiin viime hetkellä. Porissa on uusittu halli hienoine palveluineen ja usealla liigaseuralla on kansainväliset mitat täyttävä lahjakkuus omassa junioriputkessaan. Samalla on todettava osan tästä olleen tuurin sanelemaa. Aika moni liigaseura saa kiittää Espoolaisten tunarointia talouspuolella siitä, että maakunnissa pelaa huippulahjakkuuksia. Nimet kuten Suomela, Tiivola, Ikonen, Vaakanainen, Almari ja Kähkönen ovat suoraa seurausta Bluesin tyhjennysmyynnistä. Nuoret saivat mahdollisuuden, kun muita ei ollut ja muut keräsivät voitot.

Toinen liigaseuroja auttanut tilanne on kotimaisen pelaajakehityksen kiihtyminen viime vuosina. Kysymys olisiko Hakametsän katossa yksi viiri vähemmän ilman Patrik Lainetta on relevantti, mutta laajemmassakin kuvassa moni liigaseura on hyötynyt tekemättä junioripolulleen juuri mitään.

Jääkiekkoliitosta lähtenyt toimintakulttuurin muutos loi sukupolven jonka varassa maajoukkue ja jopa liigajoukkueet voivat elää vielä pitkään. 1990-luvun puolivälin jälkeen syntyneet ikäluokat ovat niin paljon laajempia ja taitavampia kuin edeltäjänsä, että nuoret vievät peliaikaa jopa uransa huipulla olevilta 80-luvun lopulla syntyneiltä. Liigaseurat ovat saaneet kassansa kuntoon lähes ilmaiseksi. NHL-talenttien lisäksi lahjakkuuksia on riittänyt myös kotimaan kaukaloihin. Yhden B-juniorikoutsin tai A-juniorijoukkueen rahoittaminen ei millään selitä huippuikäluokkia koko maassa.

Pienellä investoinnilla on siis saatu ylivoimaisen kovaa vastinetta. Tällä hetkellä rahaa riittää siis muihin investointeihin ja talouden elvyttämiseen, kun nuorille ei tarvitsee maksaa samaa kuin kokeneille liigajyrille tai EHT-tähdille. Liiga pysyneekin seuraavat kymmenen vuotta eurooppalaisen seurajääkiekkoilun huipulla huippuikäluokkien ansiosta. Kysymys kuuluukin mitä tehdään seuraava vuosikymmen. Lihotetaan kassoja vai investoidaan tulevaisuuteen aidosti?

Kansikuva: AOP