Syynissä Liigan syyskausi – kuka yksittäinen pelaaja on ollut joukkueelleen tärkein?

Liiga on saavuttanut puolivälinsä ja on aika tarkastella syyskautta pelaajien osalta. Jääkiekkotoimittajamme Toni Rajamäki ja Eemeli Kosonen perkaavat läpi syksyn kuumimpia aiheita.

Kuka on mielestäsi joukkueelleen tärkein yksittäinen pelaaja?

TR: Ehdottomasti KalPan Eero Kilpeläinen. Hän on Liigan parhaimpia maalivahteja ja hän on suurin syy siihen, miksi kuopiolaiset ovat sarjataulokossa viidentenä vain kymmenen pistettä sarjajohtajan perässä. Kilpeläinen pelaa keskinkertaisen joukkueen edessä ja hän joutuu venymään joka ilta urotekoihin. Ilman Kilpeläistä KalPan saldo olisi huomattavasti heikompi.

EK: Eric Perrinin merkitys TPS:lle on valtaisa. Perrin johtaa turkulaisten hyökkäystä ja hänen poissaolonsa olisi valtaisa takaisku. Esimerkiksi eilen HIFK:ta vastaan TPS:n kolme muuta sentteriä olivat Tadas Kumeliauskas, Ville-Vesa Vainiola ja Jonne Virtanen. Yksi sentterihankinta ei olisi pahitteeksi TPS:lle.

Kuka on ollut alkukauden paras puolustaja?

TR: Vaihtoehtoja on monia ja erot ovat pieniä. Offensiivisesti Janne Niskala ja Sam Lofquist ovat säväyttäneet eniten ja he kuuluvat Liigan parhaimpien joukkoon. Puolustuspään taitureista on vakuuttanut Henrik Tallinder sekä Joonas Järvinen, jotka ovat myös kiekollisesti kelpo pelaajia. Nostan kuitenkin edellä mainitun nelikon edelle Pelicansin Juha Leimun. Leimu on aina ollut mahtava kiekollinen puolustaja ja hän on onnistunut iskemään tänäkin vuonna järkyttävät tehot. Tämän kaiken lisäksi Leimu pelaa parempaa oman pään peliä kuin koskaan aiemmin. Hän pelaa keskinkertaisessa joukkueessa, hän johtaa joukkueensa maali- sekä pistepörssiä ja hänen tehotilastonsa (+10) on lahtelaisten paras. Leimu on jopa koko Liigan puolustajien tehotilaston toisena – edellään vain HIFK:n Järvinen. Leimu ei ole edelleenkään fyysinen pelote omassa päässä, mutta hänen pelinlukunsa ja rauhallisuutensa tekevät hänestä tänä päivänä loistavan monipuolisen puolustajan.

EK: Tonilta tulikin jo varsin kattava vastaus. Niskalan,Lofquistin ja Leimun arvot joukkueilleen korostuu erityisesti ylivoimapelissä. Esimerkiksi Leimu on saalistanut ylivoimalla tehot 6+6, mikä on Liigan toiseksi eniten Perrinin jälkeen. Oman pään luudista eniten on säväyttänyt Järvinen. Puolustajien +/- -tilastoakin johtava Järvinen tuo HIFK:n puolustukseen juuri sopivasti miehekkyyttä. Helsinkiläisten maalille ei todellakaan ole mukava mennä, kun Järvinen on kentällä. Isäntä sanan varsinaisessa merkityksessä.

Kuka on ollut kauden positiivisin yllättäjä? Entä pahin pettymys?

TR: Yllättäjätittelistä kamppailevat Lukon Toni Koivisto ja Sportin Tuomas Vänttinen. Koiviston juna näytti jo menneen, mutta hän palasi korpivaelluksen jälkeen omalle tasolleen ja nyt hän on Liigan parhaimpia hyökkääjiä. Vänttinen on puolestaan aina ollut vahva roolipelaaja, joka pystyy iskemään reilut 20 tehopistettä kaudessa. Nyt hän kuitenkin iskee tehoja kovaan tahtiin ja oma henkilökohtainen maaliennätyskin on mennyt jo ajat sitten uusiksi. On harvinaista, että 32-vuotias pelimies pystyy ottamaan vielä tällaisen stepin urallaan, mutta kun rooli ja olosuhteet ovat täydelliset, ihmeitä sattuu. Koiviston ja Vänttisen väliltä valitsen Vänttisen alkukauden positiivisimmaksi yllättäjäksi.

Pettymyksiä on monia, mutta valitsen taas kaksi ylitse muiden: Lukon Sami Lähteenmäki sekä HIFK:n Lauri Taipalus. Etenkin Lähteenmäeltä odotin paljon, mutta alkukausi on mennyt täysin pipariksi. 29 ottelua tehoin 2+7 on heikko suoritus, mutta Lähteenmäen vahvuus on aina ollut juurikin monipuolisessa pelissä. Mielestäni tuo monipuolisuuskaan ei ole tullut esiin Lukossa. Hän esitti Porin Ässissä mahtavia otteita, minkä vuoksi odotin nyt olevan viimeisen kehitysaskeleen paikka, mutta Sami ottikin pari askelta alaspäin. Taipalus on pettänyt myös pahemman kerran. Viime kaudella Liigan tehokkaimpia pakkeja, mutta nyt totaalinen rivimies. Ei ole koskaan ollut paras pelaaja alakerrassa, mutta hasardit tuntuvat lisääntyneen ja tehot tyystin kadonneet.

EK: Sebastian Aho on ollut todella positiivinen yllätys. Toki potentiaali oli tiedossa ja viime kausi meni mainiosti, mutta nuorukainen on noussut syksyn aikana Kärppien tärkeimpien pelaajien joukkoon. Oululaisten ykkösketjun taso tippui välittömästi, kun Aho oli sivussa aivotärähdyksen myötä. Johtaa myös ylivoimaisesti Liigan +/- -tilastoa. Myös Markku Flinck on ollut positiivinen yllätys. On rikkonut jo maaliennätyksensä ja piste-ennätys on vain neljän pisteen päässä, kun kausi on puolessa välissä. Flinck on saanut siirrettyä Mestiksessä nähdyn kiekollisen osaamisen vihdoin Liigaankin. Myös Andreas Bernardin erinomaiset otteet Ässien maalilla ansaitsee maininnan.

Eero Somervuori on rutinoitunut maalintekijä ja viime kaudella syntyi HPK:n paidassa 14 osumaa. Tällä kaudella täysosumia on tullut vain kaksi, mikä on iso pettymys.  Maisemanvaihto Espoosta Hämeenlinnaan tekee varmasti hyvää. Riku Hahl palasi suurin odotuksin kotiin Hämeenlinnaan, mutta toistaiseksi saldona on vain yksi maali ja tehotilasto -8. Ei ole päässyt parhaaseen vireeseen osittain loukkaantumisten johdosta. Lappeenrantaan palannut Jani Nieminen on ollut myös lievä pettymys. 28-vuotiaan Niemisen taso on ailahdellut paljon ja usein otteluissa lipsahtaa selän taakse vähintään yksi maali varsin helposti.

Moni nuori pelaaja on pelannut erinomaisen syksyn. Ketkä nuorista pelaajista ovat tehneet suurimman vaikutuksen?

TR: Nuorten pelaajien osalta kausi on ollut mahtava, sillä monet nimet ovat nousseet joukkueissaan isoon rooliin ja onnistunee tekemään kovia pistemääriä. Mieleeni nousevat ensimmäisenä Sebastian Aho, Jarno Kärki sekä Sebastian Repo. Kärppien Aho – tuo tulevaisuuden ”villepeltonen” – on jo nyt Liigan parhaimpia kahden suunnan hyökkääjiä ja hän johtaakin koko sarjan tehotilastoa. Kaiken lisäksi Aho iskee tehoja huimaan tahtiin, ja aina välillä unohtaa, että kyseessä on vasta 18-vuotias pelaaja.

Ässien Kärki on taas tullut täysin puskista Liigan tähdistöön. Herätti lupauksia viime kaudella, mutta kuka olisi uskonut, että hän murtautuisi jo nyt Ässien kärkipelaajaksi? 21-vuotias isokokoinen hyökkääjä, jolle on suotu maalinteon jalo taito. Tuollaisella paketilla ja tuollaisella menolla pelataan ensi vuonna Pohjois-Amerikassa.

Kolmantena voisi mainita esimerkiksi HIFK:n Mika Partasen, HPK:n Sakari Mannisen tai Tapparan Henrik Haapalan, mutta haluan tuoda esiin 19-vuotiaan Pelicans-lupaus Sebastian Revon. Iso, nopea ja taitava Repo nousi yllättäen Pelicansin kärkikenttiin ja on tehnyt kovaa tulosta tulokaskaudellaan. Hän on noussut nopeasti NHL Draft -spekulaatioihin mukaan.

EK: Kokonaisuutena nuorten syksy on ollut loistava ja Toni nostikin hyvin pelaajia esille. Mika Partaselta odotettiin läpimurtoa jo viime kaudella, mutta 23-vuotias laituri on lyönyt tällä kaudella itsensä kunnolla läpi. Isokokoisen laiturin laukaus lähtee terävästi eikä kutsu Venäjän EHT-peleihin olisi missään nimessä ollut vääryys. Partasen aika Leijonapaidassa koittaa kuitenkin vielä varmasti.

Maalivahtiosastolla nuoret Veini Vehviläinen ja Kaapo Kähkönen ovat pelanneet myös erinomaisesti. Vehviläinen haastaa jo nyt tosissaan Tarkin taistelussa ykkösvahdin paikasta ja Kähkönen on torjunut välillä täysin yksin pisteitä Bluesille.

Syyskauden All star kentällisesi

TR:

Hyökkääjät: Kristian Kuusela, Eric Perrin ja Tomi Kallio. Tämä kolmikko pelaa illasta toiseen loistavalla tasolla ja heidät voi heittää tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Puolustajat: Sam Lofquist ja Juha Leimu. Offensiivisesti upea kaksikko, joka hoitaa myös oman pään pelin mallikkaasti.

Maalivahti: Eero Kilpeläinen. Ei ehkä tilastojen kärjessä, mutta Kilpeläinen suoritukset hakevat vertaistaan.

EK: Hyökkääjät: Toni Koivisto, Teemu Ramstedt ja Sebastian Aho. Puolustuksessa Joonas Järvinen sekä Janne Niskala. Maalissa Ryan Zapolski.

Voit seurata Liigaa Nelonen Pro -kanavilla tai Ruutu -palvelussa

Kansikuva: All Over Press