Gordie Howe-hattutemppu – Yksi jääkiekon kiehtovimpia myyttejä

Viaplay Logo Seuraa NHL-kiekkoa suorina lähetyksinä Viasatin kanavilla sekä Viaplay-palvelussa!

Ted Lindsay Trophysta James Norris Trophyyn. Art Ross Trophysta Jack Adams Trophyyn. Pohjoisamerikkalaisessa urheilussa on ollut tapana nimetä asioita ja ilmiöitä entisten suurpelaajien ja taustavaikuttajien mukaan. Legendaarisen Gordie Howen mukaan nimetty hattutemppu ei tee tähän poikkeusta.

Gordie Howe–hattutemppu…siis mikä?

Väännetään nyt vielä rautalangasta. Kuvio on simppeli. Gordie Howe–hattutemppuun vaaditaan kolme erilaista suoritusta. Maali, maaliin johtanut syöttö sekä tappelu. Kaikki samassa pelissä. Ainutlaatuinen temppu ei saanut nimeään siksi, että Howe olisi takonut moisia triploja liukuhihnalta peliurallaan, vaan siksi koska häntä pidettiin aikansa kokonaisvaltaisimpana pelaajana. 

Hän ei itseasiassa saalistanut pitkällä, lähes 1800:n ottelun NHL-urallaan kuin kaksi ”Gordieta”, mikä voi tulla yllätyksenä monille. Howen poika Marty Howe onkin aiemmin vitsaillut, että kuvaavampaa olisi ollut, että isänsä nimeä kantava temppu olisi ollut maali, syöttö ja poikittainen maila suoraan vastustajan kasvoihin.

Syy siihen, ettei Mr. Hockeyna tunnettu Howe tehnyt enempää Gordie Howe-hattutemppuja, on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen. Kyse ei ollut pisteiden vähyydestä. 801 maalia ja 1049 syöttöpistettä kertovat vastaansanomatonta kieltään tehokkuudesta ja siitä kuinka dominoiva pelaaja hän omana aikanaan oli. Sen sijaan Howen oli vaikea löytää tappelukavereita otteluissa. Hänet tunnettiin tulisieluisena ja kivenkovana soturina, joka ei koskaan ottanut taka-askelia eikä ikinä luikkinut karkuun kun intensiteetti nousi. Klassinen entisaikojen huippupelaaja: Kova ulkokuori, lempeä sisältä.

Kesäkuussa 2016, 88-vuoden kunnioitettavassa iässä menehtynyt Howe tunnettiin miehenä, joka puhui teoillaan sanojen sijaan. Hän oli rakentanut maineensa itse. Heti ensimmäisellä kaudellaan hän joutui tappeluun Montreal Canadiensin luunkovan Maurice ”Rocket” Richardsin kanssa. Howe tiputti Habs-tähden niin sanotusti ”ykkösellä” ja sana alkoi levitä.

Howe nuiji vastustajan kovia kavereita aina tarvittaessa jään rakoon niin vakuuttavasti, ettei hänen tarvinnut myöhemmin enää tiputtaa hanskoja kovinkaan usein. Pelkkä uhka siitä että jotain voisi tapahtua miehen ollessa jäällä, riitti usein rauhoittamaan vastustajan pelaajat. Konkretian tasolle ei tarvinnut mennä kuin silloin tällöin. Samat lainalaisuudet pätivät myös siviilielämän puolella. Howen auktoriteetti puri kotona lapsiinkiin, hänen vaimonsa Colleenin kontolle jäi kurinpalautukset.

Arvostettu myytti ilman virallista statusta

Nykypäivänä ”Gordien” merkkauttaminen on edelleen ylpeyden aihe jokaiselle itseään kunnioittavalle kiekkoilijalle. 1980- ja 90-luvuilla liki 800 NHL-ottelua suurella sydämellä tahkonnut, kovan taistelun perikuva Wendel Clark arvosti sitä korkealle:

– Kasvaessani Saskatchewanissa nuorempana, arvostimme aina Gordie Howe- hattutempun tavallista kolmea maalia paljon korkeammalle, Clark paljasti Sportsnetin Hockey Central@Noon –podcastissa.

Official Guide to the Players of Hockey Hall of Fame –kirjan mukaan ensimmäinen tilastoitu Gordie Howe –hattutemppu merkittiin Toronto St. Patsia edustaneelle Harry Cameronille, joulukuun 22. päivä vuonna 1920. Tuo oli kahdeksan vuotta ennen kuin Mr. Hockey itse syntyi.

Howe itse kirjautti ensimmäisen ”GHHT:nsä” 11. päivä lokakuuta vuonna 1953, kun hän tappeli Toronto Maple Leafsin Fernie Flamania vastaan, syötti joukkuekaveri Red Kellyn maalin ja iski kiekon verkkoon kertaalleen myös itse. Toinen, ja viimeinen tripla syntyi myöhemmin samalla kaudella.

Mainitsemisen arvoista on, että myös Wayne Gretzkyllä on vyöllään yksi Gordie Howe -hattutemppu. Eric Lindros ehti kerätä niitä urallaan kuusi, ja Bobby Orr jopa kahdeksan.

Tämän hetken taitavimmista kiekkoilijoista Sidney Crosby, Brent Burns ja Claude Giroux voivat myös ylpeillä tehneensä tempun. Connor McDavidilla on myös tilillään Gordie Howe-hattutemppu. Nuorukainen saavutti merkkipaalun viimeisenä juniorivuotenaan, ennen kuin Edmonton Oilers ehti varata taitavaa kanadalaista. McDavid mursi tappelussa kätensä, joka kirvoitti viikkojen verbaalisen kädenväännön, onko taitopelaajien tarvetta ylipäätään pudottaa hanskoja nykykiekossa.

Connor McDavid sai tehtyä Gordie Howe-hatun jo ennen NHL-varaustaan. (Kuva: Getty Images)

Hiljattain uransa päättänyt Ottawa Senators legenda Chris Neil juhlisti 900:tta NHL-otteluaan Gordie Howe-hattutempulla. NHL-liiga ei ole ikinä huomioinut Gordie Howe-hattutemppua virallisissa tilastoissaan, mutta siitä huolimatta se on kasvanut jopa myyttiseksi osaksi pohjoisamerikkalaista kiekkoperintöä. Entinen Detroit Red Wingsin suurpelaaja Brendan Shanahan kommentoi asiaa seuraavasti:

– Alkuun en ollut edes tietoinen siitä, kuinka monta Gordie Howe-hattutemppua minulla oli. Sitten yhtä äkkiä, listoja alettiin julkistaa aina Gordien syntymäpäivien yhteydessä. Nykypelaajat lienevät jo paremmin kartalla asiasta. Jos ajautuu pelissä tappeluun ja tienaa syötön, tulee helposti ajatelleeksi että enää maali puuttuu, Shanahan kertoi NHL:n omilla nettisivuilla.
 
Kaikkien aikojen eniten Gordie Howe-hattutemppuja on Rich Tocchetilla. Nykyään valmentajana toimiva entinen voimahyökkääjä keräsi niitä peräti 18 kappaletta pitkän uransa aikana. Liigan värikkäästä historiasta huolimatta NHL:ssä on tehty vain kerran niin sanottu ”tripla-Gordie”. Vuoden 1992 marraskuusa Buffalo Sabresin ja New York Islandersin välisessä ottelussa Tom Fitzegerald, Wayne Presley ja Benoit Hogue merkkauttivat jokainen heistä maalin ja syötön. Ja tappelun.
Kolmelle pelaajalle kolme samanlaista tilastomerkintää. Kerrottuna se tekee yhdeksän. Mikä mainio kunnianosoitus lajin suurimalle yhdeksikölle, Mr. Hockeylle.

Lyö vetoa Grand Slam -turnauksesta ja nappaa 10 euron riskitön veto sekä 20 ilmaiskierrosta!

Lähteet: Hockeydb.com, Sportsnet, NHL.com
Artikkelikuva: Dave Sandford/Getty Images