Tuomas Sammelvuo löysi lentopallomaajoukkueesta voittajan mentaliteetin

10 vuotta sitten nykyinen päävalmentaja pelasi itse olympiakarsinnoissa.

10 vuotta sitten nykyinen päävalmentaja pelasi itse olympiakarsinnoissa.

Suomen miesten lentopallomaajoukkue on ollut vajaan viikon MM-statuksen omaava maajoukkue. Suomi selvisi viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa minkään palloilulajin MM-lopputurnaukseen karsintojen kautta. Saavutuksen arvoa lisää lentopallon valtava levinneisyys maailmanlaajuisesti ja se, että Euroopan lentopallohuippu on todella kovatasoinen. MM-turnaukseen kykeneviä maita on Euroopassa lisäksi paljon enemmän muihin maanosiin verrattuna.

Päävalmentaja Tuomas Sammelvuo jakoi ajatuksiaan faneille.comin erikoishaastattelussa.

Mitä ajatuksia mielessäsi on pyörinyt tämän vajaan viikon MM-paikan varmistumisen jälkeen?

Pari ensimmäistä päivää pyörin rehellisesti sanottuna ihan huuhaana. Ei oikein tiennyt, miten päin pitäisi olla. Oli vain mahtavaa olla kotona perheen kanssa ja muistella karsintaturnausta. Paine ja lataus alkaa nyt purkautua ja olo on aika väsynyt. Onnistumisen tunne, joka turnauksesta jäi, oli valtava.

Nyt kun on taas työn touhussa, niin on tämäkin kivaa. Päässä vilisee ideoita, mitä voitaisiin parantaa. Parannettavaa on varmasti pelillisesti, niin kuin on meidän toiminnassammekin yleisesti. Nyt vaan pitää kehittää asioita eteenpäin. Tunnen tietysti ääretöntä ylpeyttä pelaajien ja koko Suomen lentopallon puolesta.

Pitkäjänteistä työtä on tehty monta vuotta. Olemme olleet lähellä huippua monta kertaa, mutta emme koskaan näin lähellä. Euroopan taso on niin kova, kun paikka pitää ottaa ja siinä onnistuu, niin se on aina kova juttu. Pelit osoittivat tämän. Se kertoo jotain meidän joukkueestamme.

Olitteko henkisesti kovempia kuin syksyn EM-kisoissa?

Olimme! Muutamia juttuja tapahtui ja ne paistoivat omista otteistamme. Kaikkien vaikeuksien sivuun jättäminen kertoi siitä. Koska kukaan meistä ei ole koskaan ollut MM-kisoissa, on tässä kyse myös itsensä ylittämisestä. Tällaista voi sanoa voittajan mentaliteetiksi.

Millä tavalla karsintaotteluita on analysoitu, vai oletko katsonut enemmän eteenpäin?

Analyysit pitää tehdä. Numeroiden valossa sitä ei ole vielä tehty, mutta sen teen ensi viikolla. Tilastomiehemme Kamil (Soloducha) vetää turnauksen yhteen. Vertaan pelejä EM-turnaukseen ja katson, missä mennään milläkin puolella.

Syvempää analyysia en ole tehnyt, mutta sen verran olen pelejä katsonut, että peli-ilme ja tahto paistoivat otteista. Sitä ei voi korvata millään numeroilla.

Lentopallon voi odottaa saavan tästä hyvää nostetta. Miten MM-lopputurnauspaikka käytetään kotimaan lajitoiminnan hyväksi?

Tämä antaa hirveästi potkua kaikille lajin parissa toimiville. Tilanteeseen ei saa koskaan tyytyä, vaan nyt täytyy kaikkien kääriä hihat entistä tiukemmin ja tehtävä töitä, että saamme tämän hyödynnettyä. Mielenkiintoisten tarinoiden ja persoonien löytäminen ja esille nostaminen on aina hyväksi. Tarinathan kiinnostavat. ”Lelu” Ojansivun Lelu-keräys oli esimerkiksi aivan mahtava ja Urpo Sivula pelasi viimeisen karsintapelin selkä puudutettuna.

Lauantaina miesten Suomen cupin finaalissa pelaa viisi MM-karsintajoukkueen pelaajaa. Mitä se kertoo kotimaisen pelin tasosta?

Se kertoo paljon. Näille finaaliseuroille (VaLePa ja Kokkolan Tiikerit) haluankin välittää äärimmäiset kiitokset. Maajoukkuepelaajat tulivat leirille paremmassa kunnossa kuin koskaan ja seurat ovat antaneet meidän puuttua fysiikkavalmentaja Tuomas Sallisen johdolla maajoukkuemiestemme seuroissa tapahtuvaan fysiikkaharjoitteluun. On nähty yhteinen hyvä, eikä kumpikaan taho ole halunnut astua toistensa varpaille.

Juuri tätä pitää seurojen ja maajoukkueen välisen työn olla. Tulokset ovat nähtävissä. Liigankin taso on hyvä, vaikka aina sitäkin voidaan parantaa. Hyvä, jos pelaajat pääsevät ulkomaille huippuseuroihin, mutta kotimaassa pelaaminen ei ole este maajoukkueessa pelaamiselle.

Kuinka paljon olet valmis käyttämään omaa aikaasi lajin markkinointityöhön?

Järkevissä määrin. Päätän itse omat aikatauluni. Kaikissa asioissa laitan ilman muuta itseni likoon varpaankynsiä myöten lajin puolesta. Ajankäytön on toki oltava järkevää. Käytännön valmennustyötähän tässä ei paljoa ole, mutta itsenikin kehittämiseen on jäätävä aikaa.