Suomalainen salibandyväki ja seisahtaa lauantaina, kun Hartwall Areenalla ratkotaan tämän kauden parhaat joukkueet. Toinen miesten mestarikandidaateista on helsinkiläinen fuusioseura EräViikingit, jonka päävalmentajana toimiva Jyri Korsman tarttui Faneille.comin haastatteluun. Analyyttisenä ja kovasti töitä tekevänä luotsina tunnettu Korsman jutteli tulevasta Superfinaalista, jonka lisäksi mies avasi sitä matkaa, jonka EräViikingit on kauden huipennukseen kulkenut.
Korsmania voi tietyllä tapaa pitää hieman mystisenä hahmona suomalaisella salibandykartalla. Toista kauttaan liigajoukkueen päävalmentajana toimiva luotsi ei juurikaan lehdistötilaisuuksissa esiinny, ja jos esiintyykin, ovat kommentit hyvin geneerisiä ja asiallisia. Korsman ei myöskään ulkoiselta olemukseltaan ole minkään sortin alfauros, mutta kun jyväskyläläislähtöisen luotsin kanssa juttelee, ymmärtää miksi häntä arvostetaan. Kausi EräViikinkien päävalmentajana on ollut miehelle raskas, mutta antoisa.
– Kyllähän tässä kovat paineet oli kauteen lähdettäessä. Näin tämän kuitenkin isona haasteena ja lähdin juttuun mukaan ajatuksella: Suomenmestaruus tai potkut. Kausi on ollut todella kuluttava, varsinkin kun itse on sellainen tyyppi, että kääntää aina kaikki kivet. Jos viime kausi Erässä oli valmentamisen korkeakoulua, niin kyllä tämä kausi on ollut valmentamisen tohtorintutkinto. Haastavampaa projektia tämän lajin parista ei varmasti löydy, Korsman summaa.
”Homma piti rakentaa sisältäpäin”
Kun puhe kääntyy tämän kauden EräViikinkeihin ja siihen prosessiin, minkä Superfinaaliin debyyttikaudellaan yltänyt fuusioseura on käynyt läpi, lähtee Korsman liikkeelle reilun vuoden takaisesta pommista, kun veriviholliset kertoivat yhdistävän voimansa.
– Jos lähdetään liikkeelle ihan alkusysäyksestä, niin tulihan se järkytyksenä. Kuitenkin kun muutama ihminen tämän muilta salassa päätti, niin suurimmalla osalla ensireaktio oli negatiivinen. Ensimmäinen iso haaste oli reaktion kääntäminen positiiviseksi ja jo se vaati paljon töitä. Kyllä siinä piti itekkin tehdä Lapin reissu ja heittää kaikki Tapanilan Erän kamat takkaan, että pääsi aloittamaan puhtaalta pöydältä.
Kahden menestyneen ja vahvan seura- ja toimintakulttuurin saattaminen yhteen on luonnollisesti työläs prosessi, jota salibandyväki on yllättävän vähän noteerannut puntaroidessaan paperilla nimekkään EräViikinkien menestystä tällä kaudella. Korsman itse näki fuusiossa mahdollisuuden tehdä jotain täysin ainutlaatuista.
– Nopeasti tunnisti ainutlaatuisen tilaisuuden tehdä hommia uudella tavalla. Aluksi mietittiin mitä on huippusalibandy 2010-luvulla ja pyrittiin löytämään parhaat puolet kummastakin toimintakulttuurista. Pelaajat täytyi saada mukaan heti alusta asti mukaan. Kuitenkin fuusiopäätös tuli ulkopuolelta, niin tiedettiin, että tämä homma täytyi rakentaa sisältä. Brossa Oy:n Kati Raution kanssa mietittiin paljon mitä fuusioprosessin läpivienti vaatii ja hän oli itselleni ihan korvaamaton apu.
– Paljon tässä tehtiin hommia, että saadaan homma toimimaan. Mutta kyllä siinä kun kesätreenit alkoi ja joka ukko laittoi itsensä heti alusta asti likoon ihan täysillä, huomasi että tässä on oikeasti mahdollisuus menestyä. Kesä oikeastaan osoitti, että halutaan pärjätä. Ja se Czech Openin voitto oli huikea. Siellä tämä joukkue ryhmäytyi todenteolla, vaikka ei edes tunnettu kunnolla toisiaan. Esimerkiksi (Janne) Hyvönen ja (Miko) Kailiala oli siellä ekaa kertaa joukkueen mukana. Siinä taustalla oli jokaisen halu onnistua ja itselleni Czech Open oli merkki, että tästä tulee kova juttu.
Läpi haastattelun Korsman puhuu joukkueen tarinasta ja yhteisestä matkasta. Kuten mies itse edellä totesi on toimintakulttuurin luominen ja prosessin saattaminen oikeille raiteille vaatinut paljon työtä. Vaikka EräViikinkien nippu on nimekäs, lähti joukkue rakentamaan tämän kauden tarinaa nollapisteestä ja Korsman kertoo joukkueen olevan selvästi suunniteltua aikataulua edellä.
– Alunperin ajattelin tätä kahden vuoden projektina, mutta kaikki on tapahtunut paljon nopeammin mitä olen uskaltanut toivoa. Mutta kyllä siinä painettiin niska limassa hommia, että saatiin rakennettua kivijalka, joka on mahdollistanut tämän prosessin onnistumisen.
– Meidän lähestymistapa on ollut se, että jokainen päivä merkkaa. Ollaan tunnistettu, että lähdetään takamatkalta ja läpi kauden ollaan ryhmän kanssa puitu, että muut on otettava kiinni ja se tapahtuu laadukkaalla tekemisellä arjessa. Ollaan uskottu jaettuun johtajuuteen ja siihen että tämä tarina pitää rakentaa sisältäpäin. Sitten kun kaikille on tullut se fiilis, että tämä on mun juttu, niin se on mahdollistanut onnistumisen pelikentälläkin.
Liikuntaa ja terveystietoa opettavan Korsmanin paukut ovat luonnollisesti menneet edustusjoukkueen toimintaan, jossa on riittänyt työmaata, kuten mies totesi. Kysyttäessä organisaation toimivuudesta myöntää Korsman sen olevan vielä rakennusvaiheessa, nopealla aikataululla tehdyn fuusion myötä.
– Jos miettii omaa tehtäväkenttää, niin ihan ensimmäisenä piti määrittää mitä tämä on ja luoda toimintakonsepti. Sen jälkeen ihmiset täytyi saada uskomaan tähän. Menestyspaine on koko ajan ollut kova, mutta toisaalta myös nuoria pitäisi viedä eteenpäin. Organisaation tasolla taas on mennyt paljon paukkuja arjen rakentamiseen ja pyörittämiseen, ja siinä on moni asia jäänyt väistämättä taka-alalle. Esimerkiksi markkinoinnit ja viestinnät ei ole tämän seuran ansaitsemalla tasolla.
”Vastassa on Suomen paras valmennus ja Suomen parhaat pelaajat”
Lauantaina pelattavassa Superfinaalissa kohtaavat Salibandyliigan kaksi selkeästi parasta joukkuetta. Classic on ollut pudotuspeleissä jopa murskaavan ylivoimainen, kun taas EräViikingeillä on ollut omat haasteensa, ja finaalipaikka varmistui vasta seitsemännen välieräpelin jatkoajalla. Korsman kuitenkin kokee haasteet ennemminkin hyvänä ja kasvattavana kokemuksena.
– Molemmissa sarjoissa yhdistävänä tekijänä on ollut ensimmäisen pelin hallinta, joissa ei olla saatu paikoista sisään. Nokiaa vastaan lauottiin 106 kertaa ja viisi saatiin sisään. Näkisin kuitenkin, että aina on helpompi rikkoa kuin rakentaa ja sen takia meillä on välillä ollut nihkeämpää. Esimerkiksi SPV otti hyvin pelistä temmon pois ja onhan siinä ryhmässä muutenkin kokemusta. Jos sitä sarjaa miettii tarkemmin, niin hävittiin ne areenapelit. Kyllä niissä peleissä voittamisen kulttuuri ja SPV:n historia areenalla näkyivät.
– Ilman näitä vaikeuksia en usko että tapeltaisiin lauantaina voitoista. Nämä pudotuspelit on kuitenkin ollut äärimmäisen tärkeää kasvutarinaa, koska ei meillä vaikeuksia juurikaan kauden aikana ole tullut. Seiskapeli varsinkin oli meidän tarinan kannalta kriittisiä hetkiä, jossa noustiin ryhmänä voittoon.
Itse Superfinaali on yhä edelleen mielipiteitä jakava tapahtuma, sillä osa on finaalisarjan kannalla. Myös Korsman lukeutuu jälkimmäiseen porukkaan, mutta näkee että nykyinen formaatti sopii EräViikingeille tällä hetkellä paremmin.
– Henkilökohtainen mielipide on ehdottomasti sarja. Tässä tapauksessa näen kuitenkin, että yksi yksittäinen peli sopii meille paremmin. Altavastaajana meillä on parempi mahdollisuus kaataa Classic tässä formaatissa. Classic oli selkeä ennakkosuosikki kauteen lähtiessä ja me ollaan tultu pitkältä takamatkalta. Näkisin, että todennäköisyydet meidän voitolle on suuremmat yksittäisessä finaalissa mitä ne olisi sarjassa.
– Yksittäinen finaali on kuitenkin tyly lopetus kauden aikana kuljetulle matkalla. Sarjoissa urheilullisuudella on isompi merkitys ja ne tarinat syvenee ihan eri tavalla sarjojen aikana.
Yhden erityisen ikävän takaiskun EräViikingit kuitenkin koki välierissä. Luottosentteri Tommi Rosendahl katseli seiskapelissä punaista korttia, joka kirjattiin pöytäkirjaan PR3-koodilla, mikä tarkoittaa automaattista yhden ottelun pelikieltoa. Tuomiota voi pitää pahemman luokan farssina, mutta Korsman itse tyytyy kommentoimaan sitä varsin diplomaattisesti.
– Tuomio oli tietysti kova ja ymmärrän että tilanteet tulevat tuomareille todella nopeasti. Heidän näkemyksensä mukaan tilanteessa oli selkeä rike, joka oli kuitenkin kumottavissa videolta. Mutta näitä sattuu ja ne kuuluu lajiin.
Ennakkosuosikin viitan Korsman heittää suosiolla mestaruutta puolustavan Classicin niskaan, joka oli etevämpi runkosarjapeleissä, mutta Suomen Cupin finaalissa EräViikingit veti pidemmän korren. Superfinaalin juuri Classicia vastaan Korsman näkee hienona mahdollisuutena päästä mittaamaan se työ, minkä EräViikingit on kauden aikana tehnyt.
– Ensimmäinen Classic-peli taisi olla meille runkosarjan toinen peli ja se tuli ihan liian aikaisin, ei oltu siinä yhtään valmiita. Jälkimmäinen peli taas tuli keskelle sairasteluaaltoa. En usko että oltaisiin Suomen cuppia voitettu, jos ei oltaisi kynnetty niissä runkosarjan peleissä.
– Vastustajana Classicin voisi tiivistää: Suomen paras valmennus, Suomen parhaat pelaajat ja meille mahdottoman hieno mahdollisuus nähdä mitä ollaan saatu kauden aikana aikaan.
Lajipiireissä Korsman tunnetaan analyyttisenä valmentajana, jonka yksi vahvuuksista on kyky skoutata vastustajan vahvuuksia ja iskeä niihin. Tästä malliesimerkki nähtiin Happeen mestaruuskaudella 2013-14, kun jyväskyläläiset nousivat sekä välierissä, että finaalissa voittoon hävittyään sarjojen ensimmäiset pelit selkeästi. Tulevaa vastustaja Korsman on luonnollisesti tarkkaillut, mutta näkee, että oma tekeminen on kuitenkin se mikä loppuviimein ratkaisee.
– Valmennustiimin kanssa ollaan tehty hartiavoimin töitä, mutta mitä pelaajille annetaan, on tietysti asia erikseen. Omassa pelissä täytyy onnistua erittäin hyvin, mikä tarkoittaa tiettyjen asioiden huomioimista myös vastustajan pelissä. Näkisin, että oma tekeminen on kuitenkin se mikä tämän homman lopulta ratkaisee.
Joukkueiden ensimmäinen kohtaaminen oli lähinnä puuduttavaa nyhjäystä, mutta tammikuun pelit olivat selkeästi vauhdikkaampia taistoja. Korsman uskookin, että matalampi tempo sopii paremmin tulevalle vastustajalle.
– Classic on pelannut pleijareissa paljon kahdella kentällä, joten uskoisin että heidän toive on pitää tempo alhaalla. Me taas pyritään löytämään se itselle parempi tempo. Classic on kuitenkin joukkueena pirun taitava ja heille sopii varmasti prosenttipeli, jossa maalipaikat on kortilla. Uskon, että erot tulee olemaan pieniä ja se joka uskoo omaan tekemiseen on vahvoilla. Lähdetään ansaitsemaan se, mitä tällä prosessilla on saatu aikaiseksi.
Vaikka päävalmentajana Korsman on varsin kokematon, löytyy pedantin persoonan takataskusta Happeen kanssa kolme vuotta sitten voitettu mestaruus. Tuota mestaruutta apuvalmentajana toiminut Korsman juhli keskiviikkoiseen pronssipeliin valmentajauransa päättäneen Seppo Pulkkisen kanssa, joka on eittämättä hienoimpia ihmisiä, mitä lajin parissa ollaan nähty. Näin ollen haastattelun loppuun Korsmanilta oli kysyttävä onko Salibandyliiga enää Salibandyliiga ilman Seppoa?
– Ei missään nimessä ole! Kyllä Seppo on sellainen persoona, jota kaikki lajia seuraavat arvostaa, mutta uskon ettei Seppo ole vielä viimeistä sanaansa sanonut, Korsman päättää.
Miesten Superfinaali alkaa lauantaina 22.4. kello 16.45 ja on katsottavissa YLE TV2 -kanavalla.
Kansikuva: Juhani Järvenpää / Salibandyliiga