Sotarikoksia, talousvaikeuksia ja satumaista menestystä – Mestarien liigaan palanneen Belgradin Punaisen Tähden historia on täynnä ylä- ja alamäkiä

C-More LogoKuka nostaa Euroopan himotuimman pokaalin tällä kaudella? Seuraa Mestarien liigaa suorana C Morella!

KILPAILU: Voita huikea NFL-matka Lontooseen!

Belgradin Punainen tähti, Crvena Zvezda, on yksi Euroopan legendaarisimmista urheiluseuroista. Belgradin ykkösseura on samalla ylivoimaisesti vanhan Jugoslavian alueen menestynein jalkapalloseura yli 50 eri pystillä. Seuran historian kultavuodet osuivat 1990-luvun vaihteeseen, jolloin Belgradissa juhlittiin Mestarien liigaaa edeltäneen Eurooppa cupin voittoa. Balkanilla syttynyt sota sekoitti seuran toiminnan pitkäksi ajaksi, mutta nyt legendaarinen ja pahamaineinen suurseura on palannut Mestarien liigaan, yli 20 vuoden tauon jälkeen.

Punaisen Tähden tarina alkoi toisen maailmansodan aikana

Toisen maailmansodan aikana Saksa valloitti silloisen Jugoslavian ja miehitti yli kolmeksi vuodeksi koko nykyisen Serbian alueen. Saksan mahdin vastavoimana antifastiset ja nationalistiset ideologiat nostivat suosiotaan ja yhdestä nuorten miesten perustamasta ryhmittymästä syntyi lopulta legendaarinen, koko Jugoslavian ylivoimaisesti suosituimmaksi seuraksi tulevaisuudessa kehittyvä Punainen Tähti.

Saksalaismahdin aikana Jugoslavian jalkapalloliiga pistettiin tauolle ja jalkapallo-otteluiden pelaaminen kiellettiin lailla. Sodan jälkeen Jugoslavian uuden kommunistijohdon mahtikäskystä kaikki jalkapallokieltoa rikkoneet seurat kiellettiin ja lopulta Punainen Tähti peri ilmaiseksi kaikki vuonna 1913 perustetun SK Jugoslavijan fasiliteetit, mukaanlukien komean yli 30 000 paikkaisen kotistadionin.

Punaisen Tähden alkuvuodet sujuivat vaisuissa merkeissä, mutta 1950-luvulle tultaessa alkoi todella tapahtua. Seura voitti historiansa ensimmäisen Jugoslavian mestaruuden vuonna 1951. Kotimaan menestystä seurasi onnistumiset kansainvälisillä kentillä, sillä vuonna 1956 Crvena Zvezda eteni Euroopan Cupin välieriin legendaarisen tähtipelaajan Dragoslav Šekularacin johdolla. Seuraavana vuonna belgradilaiset kohtasivat saman kilpailun puolivälierissä Busby Babes lempinimellä tunnetun Englannin mahtiseura Manchester Unitedin. 3 – 3 lukemiin päättynyt Punaisen Tähden kotiottelu jäi ikuisesti jalkapallohistoriaan, sillä Manchester Unitedin joukkue joutui paluumatkalla lento-onnettomuuteen, jossa kahdeksan joukkueen pelaajaa sai surmansa.

1980-luvun loppupuolella Punainen Tähti nousi Euroopan huipulle

1960-luvun alkupuolella Jugoslavian pääsarjan valitkka siirtyi hetkellisesti Punaisen Tähden pahimmalle kilpakumppanille Partisan Belgardille. Punainen Tähti napsi edelleen kotimaan sarjan mestaruuksia tasaiseen tahtiin, mutta menestys eurokentillä jäi odotuksia laihemmaksi. 1970-luvulla Belgradin punainen puoli alkoi taas niittämään entistä kovempia päänahkoja myös europeleissä. Vuonna 1971 seura eteni Eurooppa Cupin välieriin ja myös seuraavina vuonna jättimenestys jäi pienestä kiinni. Tähän ajanjaksoon mahtuu myös yksi Punaisen Tähden historian merkkiteoista, kun kaudella 1973 seura kaatoi pudotuspelivaiheen ensimmäisellä kierroksella tarunhohtoisen Liverpoolin, joka tulisi dominoimaan Eurooppaa usean vuoden ajan.

1980-luvulle tultaessa Punainen Tähti nosti panoksia. Dominointi kotimaan sarjassa sai riittää, sillä seura käänsi tähtäimensä europeleihin. Seuran kaikkien aikojen paras pelaaja, legendaarinen laituri Dragan Džajić nimitettiin Punaisen Tähden tekniseksi johtajaksi ja vuonna 1987 seura julkaisi viiden vuoden suunnitelman, jonka päämääränä oli Eurooppa Cupin voitto. Crvena Zvezda hankki tukun Jugoslavian lupaavimpia jalkapalloilijoita ja tulosta alkoi tulla. 1980-luvun loppu ja 1990-luvun alku onkin koko seurahistorian menestyneitä aikaa ja lopulta se suuri tavoite myös täyttyi, kun Punainen Tähti kukisti vuoden 1991 Eurooppa Cupin finaalissa Abedi Pelen ja Jean-Pierre Papinin tähdittämän Marseillen rangaistuspotkukilpailun jälkeen.

Jugoslavian hajoamissodat tuhosivat Punaisen Tähden perustat

Eurooppa Cupin voittoa juhlinut joukkue koostui nuorista pelaajista ja Punaisen Tähden tulevaisuus näytti varsin valoisalta. Jugoslavia kuitenkin rakoili liitoksistaan ja melkein heti komean Eurooppa Cupin voiton jälkeen syttyneet Jugoslavian hajoamissodat jättivät lähtemättömät vaikutukset myös maan jalkapalloon. Koko Euroopan herruuden saavuttanut joukkue hajosi lähes täysin heti seuraavana vuonna, kun Miodrag Belodedicin, Siniša Mihajlovićin, Robert Prosinečkin, Vladimir Jugovićin, Dejan Savićević ja Darko Pančevin tapaiset pelaajat siirtyivät muihin eurooppalaisiin suurseuroihin. Normaalitilanteessa Punainen Tähti olisi netonnut pelaajistaan hurjat siirtosummat, mutta sodan keskellä taistellut Jugoslavian hallitus nappasi itselleen valtaosan pelaajista maksetuista summista, joten Punaisella Tähdellä ei ollut varaa hankkia muualle siirtyneille tähdilleen vastaavan tason korvaajia.

Punainen Tähti, ja erityisesti seuran legendaarinen ja pahamaineinen kannattajaporukka Delije liittyy vahvasti Jugoslaviassa syttyneisiin sotiin. Toukokuun 13. päivänä vuonna 1990 pelattiin yksi jalkapallohistorian verisimmistä otteluista Crvena Zvezdan ja rakkaan kroaattivihollisen Dinamo Zagrebin välillä. Muutama viikko ennen ottelua Kroatiassa järjestettiin ensimmäiset monipuolevaalit yli 50 vuoteen ja äänestyksen selkeä voittaja oli Kroatian itsenäisyyttä ajanut puolue. Liki 5000 äärinationalistista Punaisen Tähden kannattajaa saapui seuraamaan Zagrebissa pelattua ottelua. Vieraskannattajat keskittyivät laulamaan kroaatteja pilkkaavia lauluja ja ottelun toisen puoliajan alussa Dinamon kannattajapääty marssi kentälle. Seurasi valtava sekamelska, jossa yli 100 ihmistä haavoittui vakavasti. Samassa rytäkässä Dinamon kapteenina toimineesta Zvonimir Bobanista kroaattien kansallissankari, sillä myöhemmin urallaan mm. AC Milanissa pelannut keskikenttäpelaaja puolusti seuransa kannattajia potkimalla väkivaltaisesti käyttäytyneitä poliiseja.

Tämän Jugoslavian suurimman derbyn mellakoiden sanotaan olleen alkutekijä reilun vuoden päästä alkaneelle useamman vuoden kestäneelle Jugoslavian hajoamissodalle. Itse sodassa Crvenan kannattajat muodostivat puolisotilaallisen kompanjan, jota  johti tuomittu sotarikollinen ja murhaaja Željko ”Arkan” Ražnatović.  Arkanin Tiikereiksi nimitetty monituhatpäinen joukkio suoritti sodassa monia etnisiä puhdistuksia ja muita sotarikoksia ja johtaja-Arkan oli pitkään yksi Serbian pelätyimmistä rikollisista ennen vuoden 2000 salamurhaansa. Ennen kuolemaansa rikollisten bisnestensä avulla rikastuneesta Arkanista tuli piskuisen FK Obilićin seurajohtaja ja hänen alaisuudessaan seura juhli sensaatiomaisesti Serbian ja Montenegron liigan mestaruutta. Seuran kotiotteluissa meininki oli hurjaa, sillä vastustajajoukkueen pelaajat kertoivat tarinoita siitä, miten heitä uhkailtiin mm. erinäisillä aseilla ennen tärkeitä otteluita.

Vuoden 1990 tapahtumat eivät suinkaan ole ainoat, jossa Punaisen Tähden kannattajat ovat aiheuttaneet pahennusta. Delije on yksi maailman tunnetuimmista kannattajapäädyistä, joka takaa jokaiseen joukkueensa otteluun loistavan tunnelman. Mahtavan kannustuksen ja komeiden katsomokoreografioiden varjopuolena on jatkuvat ylilyönnit, joita on nähty useissa otteluissa läpi vuosien. Viime vuosina eniten puhuttanut aihe on Serbian ja Kosovon välinen kiista, johon ultranationalistinen kannattajaporukka on ottanut useasti kantaa. Esimerkiksi tämän vuoden karsintojen ottelussa latvialaista Spartak Jurmalaa vastaan nähtiin valtava, koko Marakana-stadionin pohjoispäädyn kattanut tifo, jossa kannattajat ilmaisivat mielipiteensä siitä, että Kosovo kuuluu yhä Serbialle. Tästä ja muista häiriöstä johtuen Punaisen Tähden vieraskannattajille ei myyty tämän vuoden Mestarien liigan lohkovaiheen kahteen vierasotteluun lainkaan lippuja ja pitkään näytti siltä, että myös osa kotiotteluista pelattaisiin tyhjille stadioneille.

Vuoden 1991 sankarit toivat UCL-pystin näytille ennen Punaisen Tähden kotiottelua Napolia vastaan. (Srdjan Stevanovic/Getty Images)

1990-luvun menestyksen jälkeen Punainen Tähti on kyntänyt syvällä

Intohimoisten kannattajien kärsivällisyyttä koeteltiin 1990-luvun alun supermenestyksen jälkeen. Serbia todettiin Jugoslavian hajoamissodan tapahtumien suurimmaksi syylliseksi ja YK:n talouspakotteet näkyivät auttamatta myös maan jalkapalloseurojen toiminnassa. Vain muutama vuosi sitten Euroopan parhaaksi seuraksi noussut Punainen Tähti kärsi vakavista taloudellisista vaikeuksista ja seura voitti seuraavan kymmenen vuoden aikana vain kolmea maansa mestaruutta, vaikka esimerkiksi vasta itsenäistyneen Kroatian kaikki seurat siirtyivät pelaamaan uuteen oman maansa pääsarjaan.

Punaisen Tähden tilannetta ei helpottanut seurajohdon lyhytjänteiset päätökset. Koska seuralla ei ollut rahaa, päätti seurajohto tehdä pelaaja-agenttien kanssa sopimuksia, joissa vain puolet pelaajien oikeuksista siirtyi Punaiselle Tähdelle. Seura kasvatti edelleen mainion akatemiansa kautta hyviä pelaajia, mutta pelaajamyynnit eivät tuottaneet juurikaan rahaa, koska pelaaja-agentit käärivät suurimmat voitot outojen sopimusten myötä. Esimerkiksi Manchester Unitedissa maailman parhaaksi toppariksi noussut Nemanja Vidic siirtyi vuonna 2004 Spartak Moskovan riveihin Venäjän pääsarjahistorian kalleimmalla siirtosummalla, mutta miljoonista vain murto-osa kilahti Punaisen Tähden kassaan. Heikon johtamisen vuoksi Punaisen Tähden tilanne eteni 2010-luvun alussa siihen pisteeseen, että UEFA eväsi siltä pääsyn euroturnausten karsintoihin liian suuren velkamäärän vuoksi.

Viime vuosina Punainen Tähti on ottanut askeleita oikeaan suuntaan

Kun Punainen Tähti päästettiin europeleihin, oli tulokset kuin varjo 1990-luvun alun kultavuosista. Seura, joka oli tottunut pitämään Manchester Unitedia, Real Madridia ja Bayern Munchenia pilkkanaan hävisi nyt Dinamo Tibilisin ja Levadia Tallinnan tapaisille pikkuseuroille. Askel parempaan suuntaan nähtiin viime kaudella, kun seura selvisi Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Menestyksen siemenet kylvettiin tuolloin, sillä Punainen Tähti eteni yllättäen jatkoon lohkokakkosena Arsenalin perässä ja oli lähellä pudottaa suuren ja mahtavan TsSKA Moskovan ensimmäisellä pudotuspelikierroksella.

Mainion viime kauden jälkeen Belgradissa oli kovat odotukset ennen alkanutta kautta. Legendaarinen seura ei ollut esiintynyt Mestarien liigan lohkovaiheessa sitten kultaisen kauden 1990-1991, mutta nyt kaiken piti muuttua. Punainen Tähti hävisi viime vuonna Serbian liigassa vain kertaalleen ja poikkeuksellisesti se sai pidettyä hyvän kauden pelanneen joukkueensa melko hyvin kasassa, sillä vain Marseilleen siirtynyt Nemanja Radonjic oli selkeä menetys.

Hyvästä joukkueesta huolimatta Punaisen Tähden paluu Mestarien liigaan yli 25 vuoden tauon jälkeen vaati myös hitusen hyvää tuuria.  Crvena Zvezda kohtasi Spartak Jurmalan, Sūduva Marijampolėn ja Spartak Trnavan tasoisia joukkueita ennen ratkaisevaa pudotuspelivaiheen otteluparia kaikkien vihaamaa  Red Bull Salzburgia vastaan. Koko jalkapallomaailma oli kulttuuriseura Crvenan puolella, joskin Itävallan muoviviritelmää pidettiin otteluparin selkeänä ennakkosuosikkina. Maalittoman ensimmäisen osaottelun jälkeen ottelupari ratkesi Salzburgissa, jossa Komorien maajoukkuemies El Fardou Ben Nabouhane nousi koko Serbian uudeksi kansallissankariksi toisen puoliajan kahdella maalillaan. Ottelun päätösvihellyksen jälkeen koko monituhatpäinen Punaisen Tähden kannattajaosasto ryntäsi kentälle juhlimaan historiallista lohkovaihepaikkaa, jonka johdosta UEFA langetti Delijen jäsenille kahden ottelun mittaisen kiellon Punaisen Tähden vierasotteluihin.

Jos Punaisella Tähdellä kävi hyvä tuuri karsinnoissa, samaa ei voida sanoa lohkovaihearvonnasta, sillä serbit arvottiin samaan alkulohkoon Liverpoolin, PSG:n ja Napolin kanssa. Mahdollista menestystä tärkeämpää onkin se, että nyt Punainen Tähti on palannut takaisin huipulle, minne se eittämättä myös kuuluu. Innostus on palannut seuran toimintaan, sillä ensimmäinen kotiottelu Napolia vastaan myytiin loppuun vain muutamassa minuutissa. Lohkovaihepaikka on erityisen merkityksellinen juuri Punaisen Tähden tapaisille talousvaikeuksista kärsiville seuroille. Jo nyt seura on netonnut liki 20 miljoonaa euroa pelkkiä palkintorahoja, lipputuloista puhumattakaan. Vanhat velat on nyt kuitattu ja Punaisen Tähden katse on vakaasti tulevissa koitoksissa. Mestarien liigan voitto ei enää ole realismia, mutta huipulle seura on palannut, toivottavasti pysyvästi.

Kansikuva: Srdjan Stevanovic/Getty Images