Mielipide: Olosuhde-erot suomalaisessa joukkuepalloilussa kestämättömät

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on pohtia, mikä merkitys olosuhteiden laadulla on erityisesti yleisö- ja harrastajamääriin eri joukkuepalloilulajien välillä.

Jääkiekon ylivaltaa myös olosuhteiden puolella

Heti alkuun on tehtävä toteamus. Jääkiekko hallitsee Suomessa selkeästi tälläkin osa-alueella. On toki otettava huomioon, ettei jääkiekkoa voi pelata jääkiekkoliiton alaisissa sarjoissa enää nykypäivänä kuin katetuissa halleissa, joissa on jääkiekkoon tarkoitettu kaukalo, jäässä viivat pelkästään jääkiekolle ja katsomopaikkoja tuhansille ihmisille.

Toisin on monella muulla palloilulajilla. Talvilajeista parhaimpina esimerkkeinä toimivat kaksi muuta sisällä pelattavaa palloilulajia: lentopallo ja koripallo. Molemmat lajit ovat jääkiekon ohella kansainvälisiä ja maailman mittapuulla vielä reilusti jääkiekkoa suositumpia liikunta- ja urheilumuotoja, kun puhutaan harrastaja- ja katsojamääristä.

Matalammat vaatimustasot fyysiseltä ympäristöltä

Lentopallo ja koripallo ovat jääkiekkoon verrattuna välineiltään ja olosuhteiltaan huomattavasti vähemmän vaativia. Molempiin varusteiksi pelivälineen lisäksi riittävät ainoastaan peliasu ja sisäpelikengät. Pelitilaksi kelpaa riittävän kokoinen sisäpalloilusali tai –halli, jossa on pelaamiseen sopiva alusta.

Pelialustalle on teipattu oikean kokoiset rajat ja rajojen lisäksi kentälle vaaditaan vielä lentopallossa kentän halkaiseva verkko ja koripallossa kentän molemmissa päädyissä sijaitsevat korit. Myös ylimääräinen pelitila rajojen ulkopuolella sekä riittävä kattokorkeus ja valaistus ovat molempien lajien kannalta tärkeitä asioita. Näiden kahden palloilulajin pelaamiseen ei vaadita kovin suuria olosuhdeinvestointeja, kun puhutaan lajien harrastamisesta.

Jääkiekkoa voi Suomessa harrastaa myös ulos jäädytetyillä tekojäillä, tai vaikka järven jäällä, mutta kilpatasolla pelaaminen vaatii jääkiekkoon tarkoitetun suorituspaikan, eli jäähallin. Lisäksi tarvitaan luistimet, maila ja muita eri varusteita. Suomessa jäähallit ovat lähes yksinomaan ainoita lajin vaatimuksien mukaan rakennettuja suorituspaikkoja. Muissa talvilajeissa suorituspaikat ovat Suomessa pääsääntöisesti ympätty yleiseen käyttöön rakennettuun liikuntahalliin tai -areenaan.

Nämä paikat ovat useimmiten sellaisia, joilla pyritään palvelemaan mahdollisimman monia sisäurheilulajeja, eikä niitä ole rakennettu selkeästi minkään määrätyn lajin tarpeisiin. Jäähallien kaukaloissa voi toki harrastaa kaukalopalloa ja taitoluistelua, mutta millainen tilanne olisi, jos lentopallo-, koripallo-, salibandy-, yms. lajien seurajoukkueilla olisi omat peliareenat, joiden puitteet olisi suunniteltu hallia käyttävien seurojen tarpeet huomioon ottaen? Suomessa tällainen tuskin on mahdollista, mutta nykytilanteeseen olisi silti saatava kehitystä. Suurempia ja laadukkaampia urheiluhalleja tarvitaan lähivuosina myös muihin palloilulajeihin kuin jääkiekkoon.

Suomessa noudatetaan jonkin verran Pohjos-Amerikan mallia, jossa jäähalleissa pelataan jääkiekon lisäksi ainakin koripalloa. En kuitenkaan usko, että tämä malli toimisi Suomessa, koska monessa kaupungissa jäähalleja on maksimissaan muutama ja ne ovat niin kovassa jääurheilukäytössä, että muiden palloilulajien ottelutapahtumien järjestäminen jäähalleissa säännöllisesti olisi vaikeaa. Jääkiekkokaukalon poistaminen ja jään peittäminen sisäpalloilua varten vie paljon käyttöaikaa jääurheilulajien harrastajilta, mikä ei ole suurimmaksi osaksi kaupunkien omistamissa jäähalleissa kustannustehokasta.

Pääsarjoja pelataan koulujen saleissa

Suomessa on erittäin tavallista, että isoissakin kaupungeissa sopivin sisäpalloiluun tarkoitettu urheilutila on koulun liikuntasali. Kaikissa kaupungeissa ei ole muita mahdollisuuksia ja osassa kaupungeista koulujen saleja suuremmat tilat ovat seuroille liian kalliita järjestää ottelutapahtumia. Esimerkkinä lentopallon kotimaisessa Mestaruusliigassa pelaava Kuopion Leka Volley, joka pelaa kotiottelunsa pääsääntöisesti Stundentia -nimisessä yliopisto kampuksen liikuntasalissa. Kuopiossa ei ole vielä tällä hetkellä omaa sisäpalloilua varten rakennettua hallia. Onneksi tähän asiaan on toivottavasti tulossa lähivuosina muutos Puijolle valmistuvan Puijo Areenan myötä.

Viime vuosina monet lentopallon-, koripallon- ja salibandyn pääsarjajoukkueet ovat järjestäneet yksittäisiä ottelutapahtumia isommissa puitteissa, pelaten kotiottelunsa poissa normaalilta kotikentältään. Nämä ovat olleet ikään kuin tunnusteluja ottelutapahtuman järjestämisestä kunnon areena-olosuhteissa. Esimerkkeinä Vammalan lentopallon ja Hurrikaani Loimaan kauden avaus Isomäen jäähallissa joka keräsi reilut 2000 katsojaa. Leka Volleyn ja Pielaveden Sammon välinen paikallisottelu -Leka Battle Kuopiohallissa. Salibandyliigan paikallisdebytanttien Lammin salibandyn ja Hämeenlinnan paikalliskohtaamiset

Yksittäiseen ottelutapahtumaan suuren yleisömäärän kerääminen on luultavasti helpompaa kuin kaikkiin runkosarjan otteluihin, mutta jos kotimainen palloilujoukkue kykenee keräämään yhteen yksittäiseen otteluun reilut 3000 katsojaa, kuten Leka Volley, jonka kotipeleissä kaudella 2015-2016 kävi keskimäärin 608 katsojaa.

Miksei tällainen joukkue pystyisi keräämään jatkossa tuosta reilusta 3000 katsojasta kotiotteluidensa keskiarvoyleisöksi noin 50%, eli 1500, mikä olisi miltei 1000 katsojaa enemmän kuin tällä hetkellä. Se vaatisi seurojen markkinoinnilta ja tapahtuman järjestäjiltä samanlaista panostusta kaikkiin otteluihin kuin näihin ’kokeellisesti’ järjestettyihin, mutta uskon sen olevan mahdollista, mikäli useammat seurat kykenesivät tulevaisuudessa järjestämään kotiotteluitaan taloudellisesti kannattavammin lajin ja yleisön vaatimukset täyttävissä olosuhteissa.

Tällä hetkellä hyvin harvan suomalaisen pääsarjatason palloilujoukkueen kotihalli täyttää esimerkiksi kansainvälisen lentopalloliiton asettamia vaatimuksia, mitä tulee ottelutapahtuman järjestämiseen kansainvälisellä kilpailutasolla. Tämän takia monet joukkueet joutuvat viemään europelinsä poikkeusolosuhteisiin, mikä voi olla monelle seuralle työläs ja kallis järjestely.

Monessakaan kaupungissa liikuntapaikkoja ei ole rakennettu lainkaan suuria yleisömassoja varten. Katsomotilat ovat useassa salissa erittäin pienet ja ahtaat, eikä niitä ole muutenkaan suunniteltu palvelemaan yleisöä. Moniin saleihin on kyhätty katsomotiloja erilaisin rakennelmin ja kaikki ylimääräinen tila on yritetty täyttää penkeillä, jotta katsomokapasiteetti saataisiin maksimiin. Liikkumatilat käytävissä ovat ahtaita, vessoja on vähän ja kioskitilana palvelee käytävään kannettu pöytä.

Eivät Suomen kaikkien liigapaikkakuntien jäähallitkaan moderneja areenoita ole, mutta niihin kaikkiin kuitenkin mahtuu tuhansia ihmisiä ja ne ovat rakennettu ottelutapahtuman vaatimuksia ajatellen. Kuten alussa totesin, ei jääkiekkoa voi pelata kilpatasolla missä tahansa. Lisäksi se on Suomen ylivoimaisesti suosituin talvilaji, joten nämä ovat varmasti isoja syitä siihen, miksi jääkiekko on olosuhteissaan muita lajeja edellä. En halua ottaa jääkiekolta mitään pois, mutta toivoisin, että etenkin asioista päättävät henkilöt ymmärtäisivät tämän lajien kilpailuolosuhteissa vallitsevan epätasa-arvon ja tekisivät asialle jotain.

Mestarien liiga vaatii sen mukaiset olosuhteet

Lentopallo on maailman viidenneksi ja koripallo kolmanneksi harrastetuin joukkuepallopeli. Muita viiden kärjessä ovat jalkapallo, kriketti ja maahockey. Suomessa lentopallo ja koripallo jäävät selvästi jääkiekon ja jalkapallon varjoon, mutta silti molempien lajien maajoukkueet ovat menestyneet kansainvälisesti verrattain hyvin.

Maajoukkueiden lisäksi myös monet suomalaiset seurajoukkueet ovat pärjänneet Euroopan alueella pelattavissa cup-turnauksissa mainiosti. Tuoreimpana esimerkkinä lentopallon puolelta on Kokkolan Tiikerit, joka oli lähellä päästä mestareiden liigan lohkovaiheeseen. Koripallossa parhaiten europeleissä viime vuosina on menestynyt Joensuun Kataja.

Kokkolan Tiikerit pelaa kotimaista lentopallon pääsarjaa Mestaruusliigaa kotipaikkakunnallaan Hollihaan liikuntahallissa, joka sijaitsee samannimisen koulun yhteydessä. Halliin mahtuu ahdettuna reilut tuhat ihmistä, eivätkä sen yleisökapasiteetti sekä katon korkeus täytä kansainvälisen lentopalloliiton vaatimuksia. Tiikerit joutuu siirtämään europelinsä Kokkolan jäähalliin, joka täyttää kansainväliset vaatimukset rimaa hipoen. Katon korkeus jäähallissa on noin 9 metriä vaaditun 12,5 metrin sijaan.

Joensuussa tilanne on koripallon osalta hieman parempi. Kataja pelaa kotiottelunsa pääsääntöisesti Joensuun areenalla jossa tilaa riittää. Areenaa on kuitenkin suunniteltu palvelemaan kansainvälisen koripallo-ottelun sijaan muita lajeja, kuten yleisurheilua ja lisäksi erilaisia messuja. Hallin saliosa on korin ottelutapahtumaa varten aivan liian iso. Tunnelma katoaa avaruuteen ja koripallon heittämiseen tarvittavia kiintopisteitä on vaikea löytää. Areenan vuokraaminen ja valjastaminen koripallokäyttöön taloudellisia resursseja ja oma koripalloareena olisi todennäköisesti nykytilanteeseen verrattuna kannattavampi vaihtoehto. Kataja pelaa kotipelejään jääkiekkokauden päätyttyä myös Joensuun jäähallissa, mikä on kooltaan lajille ihanteellinen. Kaikkien pelien järjestäminen siellä on kuitenkin mahdotonta, koska jäähallilla on niin paljon käyttäjiä.

Sisäliikunta on in

Suomen talvi on pitkä ja sisäliikunta on ulkoliikuntaa selvästi hallitsevammassa asemassa lämpimämpiin maihin verrattuna, koska esimerkiksi maailman suosituinta joukkuepallopeliä jalkapalloa täytyy Suomessa harrastaa monen kuukauden ajan sisähalleissa. Sisätilojen tarve on suuri, koska käyttäjiä saleille ja halleille riittää monesta eri lajista ja kilpailu harjoitusvuoroista on kovaa.

Sisäliikuntamuodoista esimerkiksi salibandy on kasvattanut viime vuosina runsaasti suosiotaan harrasteliikuntamuotona sekä kilpaurheiluna. Sen harrastaminen on moneen muuhun lajiin verrattuna halvempaa, eikä mielekkään liikuntakokemuksen saamiseksi vaadita niin paljon erityistaitoja ja välineitä kuin esim. hiihtoon tai jääkiekkoon. Kynnys harrastamisen aloittamiseen on matalampi ja salibandyn harrastajamäärät ovat suuressa nousussa kilpailu- ja harrasteliikuntapuolella johtuen edellä mainituista seikoista sekä salibandymaajoukkueen viime vuosien menestyksestä.

Kaikki eivät kuitenkaan voi harrastaa kuntoilumuotonaan salibandya ja ulkoliikuntapaikoille kuten hiihtoladuille ja lenkkipoluille tarvitaan käyttäjiä. En usko, että Suomessa loppuu laduilta tila, vaan hiihtämään mahtuu Suomessa pääsääntöisesti aina, kun maassa on lunta ja ladut ovat ajettu. Hiihto on kuitenkin lajina huomattavasti vaikeampi ja kalliimpi kuin moni sisäliikuntamuoto ja siksi moni valitsee ulkoliikunnan sijaan helpomman ja halvemman kuntoilumuodon. Ihmisten valintoihin on vaikeaa vaikuttaa ja kaikilla pitäisi olla valinnan vapaus ja sitä kautta mahdollisuus harrastaa omalla paikkakunnallaan itselleen mielekkäintä lajia. Monessa kaupungissa näin ei kuitenkaan ole, koska sisäliikuntapaikkoja ei ole tarpeeksi ja harrastusvuorojen saaminen on vaikeaa.

Mielekkäiden harrastusmahdollisuuksien puuttumisen vuoksi monet valitsevat täydellisen liikkumattomuuden. Uusia ihmisiä on vaikea houkutella liikkumaan, mikäli nämä kaikista suosituimmat ja trendikkäimmät liikkumismuodot ovat sellaisia, joiden harrastaminen maksaa paljon, joille ei ole tiloja tai tilat ovat täynnä.

Vaatimustaso noussut myös katsomossa

EräViikinkien kotiluola Vantaan Energia Areena on harvoja huippuolosuhteet omaavia sisähalleja Suomessa. (Matti Raivio / AOP)

Samanlainen vaatimustason nousu tilojen suhteen pätee myös urheilun seuraamiseen paikanpäällä. Ennen vanhaan medianäkyvyyden ollessa heikko eri sisälajien katsomiseen kelpasi lähestulkoon lato ja pelejä katsottiin seisaaltaan toisen selän takaa. Paikalle mentiin siitä huolimatta. Peleissä oli tunnelmaa, yleisö huusi ja kannusti omiaan. Tauolla kioskista sai kahvia ja makkaraa. Tällaista meininki oli 80-luvulla. Näin minulle on kerrottu, enkä valitettavasti ole kerennyt itse tätä todistamaan.

Tänä päivänä katsojien odotukset olosuhteista ovat kehittyneet huomattavasti vaativimmiksi, koska pelit näkyvät nykyään televisiosta tai internetistä ja makkara alkaa olla jo hieman vanhanaikaista.

Urheiluyleisön vaatimustason noustessa vain harva kaupunki tai seura on kyennyt vastaamaan vaatimuksiin. Yleisömäärät ovat tippuneet muutamassa lajissa selvästi kulta-ajoista. Lentopallon, koripallon ja salibandyn puolella muutokset ovat olleet viime vuosina vähäisiä ja yleisömäärät ovat näissä lajeissa jopa hieman kasvaneet. Nämä kansainvälisesti arvostetut palloilulajit eivät ole keränneet Suomessa koskaan säännöllisesti tuhansien ihmisten yleisöjä, joten muutokset ovat esimerkiksi jääkiekkon, jalkapallon ja pesäpallon yleisömääriin suhteutettuna pieniä.

Uusia liikuntahalleja rakennetaan Suomeen harvakseltaan ja tuntuu, että ajattelu on kääntynyt siihen, että uusia areenoita tarvitse rakentaa, koska ei ole yleisöä. Uskon, että yleisöä kyllä olisi, mutta nykyään järjestys on niin, että ensin pitää olla laadukkaat tilat ja sitten vasta yleisö, ei toisin päin. Tämä on havaittu monessa kohtaa todeksi. Viimeksi näin on tapahtunut kotimaisessa Veikkausliigassa, kun Seinäjoelle ja Vaasaan rakennettiin paikallisia seuroja ja yleisöä palvelevat modernit stadionit. Panostus on kannattanut ja yleisömäärät ovat nousseet samalla, kun kilpailuolosuhteet paranivat vastaamaan meneillään olevaa aikakautta.

Suomessa on tällä hetkellä vain muutamia tarpeeksi isoja urheiluhalleja, jotka pystyvät samalla tavalla vastaamaan olosuhteillaan sekä kilpailu- että yleisövaatimuksiin. Tällaisia halleja löytyy mm. Vantaalta, Salosta ja Hämeenlinnasta. Mietittäessä uusien edellä mainittujen kaltaisten modernien urheilustadioneiden ja hallien rakentamista, nostan esille lajit, joihin nyky-yhteiskunnassa kannattaisi mielestäni eniten panostaa.

Tällaisia lajeja ovat kaikki yleisö- ja joukkuelajit, jotka tällä hetkellä keräävät yleisöä katsomoon sadoista tuhansiin henkilöihin. Livekatsojia kerääviin lajeihin tulisi panostaa etenkin katsomo-olosuhteiden ja -palveluiden muodossa, koska urheilun ja liikunnan aloittavat uudet harrastajat löytyvät yleisöstä. Kuluttajat vaativat nykyään vapaa-ajaltaan paljon. Sen määrän ollessa kiireisessä maailmassa vähäisempää täytyy laadun olla korkealla. Esimerkkinä voit lukea tuloksia salibandykatsojien motivaatiosta tehdystä tutkimuksesta.

Pelkästä ottelusta koko rahan viihdeshowksi

Eri lajien tapahtumien pitäisi nykypäivänä kyetä tarjoamaan kuluttajilleen kokonaisvaltainen elämys vailla yhtään tylsää hetkeä. Enää katsomokokemukseksi ei yksinkertaisesti riitä pelkkä ottelu kovalla puupenkillä. Katsomoiden täytyy olla tilavia ja penkkien mukavia istua. Nälkää ja janoa ylläpitämään eivät riitä enää makkara ja limu, vaan vaaditaan jo lähes ravintolatason annoksia viinin kera. Silmille pitää olla koko ajan nähtävää ja pelitilanteiden ollessa tauolla olisi tapahtuman kyettävä tarjoamaan jotain muuta seurattavaa. Tällaista oheisohjelmaa voisivat olla tällä hetkellä suositut viihde-alan elementit kuten musiikki-, stand-up, teatteri -esitykset.

Suomalainen pelkkään ottelutapahtumaan tottunut yleisö alkaa olla ikääntynyttä ja uusien katsojien löytäminen urheilutapahtumiin on lisääntyneiden vapaa-ajankäyttömuotojen rinnalla haastavaa. Parhaiten tähän uusien katsojien haalimiseen ovat viime vuosina mielestäni pystyneet vastaamaan suomalaiset koripalloseurat: Helsinki Seagulls, Lahti Basketball sekä jo konkurssiin mennyt Loimaan Bisons. Bisonsin pelatessa Europelejään Vantaan Energia-areenalla olivat lippujen hinnat riittävän matalalla ja ottelutapahtumissa oli mukana erilaisia virikkeitä. Tämä toi paikalle runsaasti yleisöä, joukossa monia television ja musiikin kautta tunnettua henkilöitä.

Ottelutapahtumilla oli runsaasti mediahuomiota, joka lisäsi yleisön kiinnostusta. Tällä hetkellä ainakin Seagullsin ja Lahti Basketballin omistajajoukoissa on mukana julkisuudesta tuttuja henkilöitä, joita on mahdollisuus nähdä usein myös ottelutapahtumissa. Katsojat voivat kokea samaistumisen tunnetta olemalla samassa matsissa julkimoiden kanssa kannustamassa omaa joukkuetta. Parhaassa tapauksessa voi saada jopa yhteiskuvan fanittamansa henkilön kanssa. Tämä on hieno ja tärkeä yhteys urheilun ja viihteen välillä. Liikunnan ja kulttuurin yhdistäminen urheilutapahtumissa levittäisi katsojapotentiaalia huomattavasti laajemmalle. Siitä hyötyisivät erityisesti urheilutapahtumien järjestäjät, mutta myös itselleen näkyvyyttä ja uusia katsojia etsivät viihdemaailman artistit.

Miksi pitäisi investoida

Laadukkaita olosuhteita tarvitaan huolimatta heikosta taloustilanteesta. Kaupungeissa ja virastoissa työtä tekevien olisi erittäin tärkeää huomata liikuntatila-investointeja miettiessään suurien kustannuksien lisäksi myös investointien mukanaan tuomat monet positiiviset seikat. Hallien rakennus työllistää useita ihmisiä sekä rakennus- että käyttövaiheessa. Kaupunkilaisten liikkumisen todennäköisyys kasvaa huomattavasti lisääntyneiden olosuhteiden myötä, mikä näkyy vuosien viiveellä terveysmenoissa.

Lisäksi urheiluseurat jotka tarvitsevat lajilleen vaadittavat harrastus- ja katsomo-olosuhteet, kykenevät lisäämään harrastaja- ja katsojamääriään. Näiden lisääntyessä seurat voivat paremmin ja pystyvät siten palkkaamaan joukkoihinsa työntekijöitä ja näin syntyy positiivinen kehä, josta hyötyvät kaikki. On selvää, että edellä luotu mielikuva kuulostaa ruusuiselta, mutta jokaisen ihmisen tulisi ymmärtää, että urheilun ja liikunnan merkitys yhteiskunnalle on äärimmäisen suuri.

Liikkumisen terveysvaikutuksia on turha luetella, koska niitä on valtavasti. Siksi on erittäin tärkeää, että suomalainen ihminen liikkuu. Lihavuus ja erilaiset siihen liittyvät sairaudet lisääntyvät koko ajan ja halvin tapa vastata näihin ongelmiin on pyrkiä lisäämään liikkumisen määrää. Terveydenhuolto on huomattavasti kalliimpi investoinnin kohde, ja koska Suomen terveydenhuollon taso on jo tällä hetkellä muuhun maailman verrattuna häkellyttävän korkea, olisi syytä koittaa päästä samalle tasolle myös terveysongelmien ennaltaehkäisyssä.

Loppukaneetti

Liikunta on aiheena ihmisen luonnollinen reaktio ympäristöön. Ihminen kokee liikunnan tarvetta silloin, kun ympäristö ja olotila tuntuvat sille suotuisalta. Näin oli varsinkin ennen, kun liikunnalle ei ollut juurikaan kilpailijoita. Nykyään eri liikuntamuotojen täytyy kilpailla ihmisistä lukuisien erilaisten vapaa-ajanviettovaihtoehtojen keskellä.

Oma näkemykseni on, että 2010-luvun ihminen on erittäin mukavuudenhaluinen, joka tekee mieluiten asioita, mitkä tuntuvat hyvälle ja missä on helppoa kokea onnistumisen tunteita. Myös muoti-ilmiöt ovat tärkeitä. Esimerkiksi maajoukkueiden onnistuminen sekä yksilöiden menestys omassa lajissaan näkyvät suomalaisten harrastusvalinnoissa.

Ihmisten liikuttamiseksi kaupunkien täytyy kyetä tarjoamaan valmiita liikuntamahdollisuuksia, eikä kysellä mille on kipein tarve ja sen jälkeen jättää kyselyn tulos useaksi vuodeksi byrokratian rattaisiin. Monet kunnat ovat tähän asiaan esimerkillisesti jo satsanneet. Investointeina on tehty kaikkein halvimmat, eli frisbeegolf-radat, parkour-alueet ja skeittiparkit. Nämä löytyvät nykyään useasta kunnasta ja ovat todella hyviä liikuntaa edistäviä panostuksia. Kyseiset lajit ovat Suomen mittakaavassa sellaisia, etteivät ne koskaan tule keräämään suuria yleisöjä, eivätkä synnytä lapsille monia uusia esikuvia joiden vanavedessä ruveta itsekin harrastamaan lajia. Näitä lajeja ei myöskään ole helppoa harrastaa talvella.

Muoti-ilmiön luominen liikunnassa ja urheilussa on tärkeää, jotta ihmiset innostuisivat pitämään huolta terveydestään liikunnan avulla. Sen lisäksi kuntien olisi kyettävä tarjoamaan kaikille ihmisryhmille samanlaiset mahdollisuudet harrastaa itselleen mielekkäintä liikuntamuotoa asuinpaikasta ja taloudellista asemasta riippumatta.

Liikunnan ja urheilun pitää näkyä. Niiden pitää herättää intohimoa ja tunteita. Ihmiset pitää saada urheilun pariin tavalla tai toisella. Oma ehdotukseni on panostaa laadukkaiden liikuntapaikkojen rakentamiseen, jotta pystyisimme tulevaisuudessa tarjoamaan elämyksiä niin liikuntaa harrastaville kuin siitä kiinnostuneille. Uskon sitä kautta tapahtuvan paljon hyviä asioita.

Lähteet: 

http://www.mtv.fi/sport/muut-lajit/lentopallo/artikkeli/porin-jaahallissa-vaihtui-laji-hyvin-taipuu-isomaki-tahankin/6121028                                                                                                                             http://www.lasb.fi/2016/11/16/lasbin-ja-steelersin-paikallisotteluiden-tilastot-2013-2016/ http://www.lekavolley.fi/uutiset/jalleen-uusi-yleisoennatys-sampo-vahvempi-leka-battlessa http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kuopioon-tulossa-yksityinen-liikuntahalli-Puijo-Areena/841354 http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/755439/Palloiluhallista+tulossa+liian+matala++kansainvaliset+lentopalloottelut+vaarassa
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150390
http://www.kihu.fi/faktapankki/faktaalueet/tulostus.php?id=124&
http://yle.fi/uutiset/3-8630741                                                                                                                               http://yle.fi/urheilu/3-8612118
http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/ktp13_riitta_luoto.pdf   http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM15.pdf?lang=fi
http://www.hs.fi/urheilu/art-2000002804896.html                                                                                       http://yle.fi/uutiset/3-8227384
http://www.teosto.fi/teostory/rockia-ja-rappia-urheilussa-musiikilla-kohotetaan-tunnelmaa http://www.city.fi/kulttuuri/seagulls+haluaa+tehda+koriksesta+koko+helsingin+yhteisen+jutun/7889
http://paakallo.fi/2016/02/vieraskyna-tuovatko-tarpeeksi-alhaiset-lippujen-hinnat-salibandyliigaan-lisaa-katsojia/ http://www.sjk2007.fi/w/kiitos-kaudesta-2016—uusi-kausi-jo-rakentumassa
http://www.lentopalloliitto.fi/media/lentopallon-tietopankki/saannot-ja-maaraykset/lentopallon-kv.saannot-2015-2016.pdf (FIVB:n nimetyissä maailmatason ja virallisissa kilpailuissa vapaa-alueen on oltava vähintään 5 m sivurajoista ja vähintään 6,5 m päätyrajoista lukien, vapaan ilmatilan on oltava vähintään 12,5 m korkuinen pelialueen pinnasta lukien)
http://nordichall.fi/jasenmaaraisesti-suosituimmat-urheilulajit-suomessa/             http://www.kihu.fi/faktapankki/lisenssit/                                                                                   http://paakallo.fi/2016/01/vieraskyna-salibandyn-maailmanvalloitus-%E2%88%92-miten-missa-ja-milloin/ http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/okm5.pdf?lang=fi

Top 10 Most Popular Sports In The World 2017