Näkökulma: Ottaako futismaailman ristiriitaisin pelaaja paikkansa kuningaspelin huipulla?

Faneille.com LogoFaneille.com – Urheilumedian Zlatan.

Osallistu MM-futiksen viikkokisoihin – voita jopa 2500 euroa

Kaksi vuotta sitten jalkapalloileva maailma oli Paul Pogban jalkojen alla, kulunutta vertauskuvaa käyttääkseen. Nuori ranskalainen oli johtanut Juventuksen jälleen yhteen Scudettoon ja dominoinut, vaikka viereltä lähti Andrea Pirlon ja Arturo Vidalin kaltaiset huippupelaajat. Odotukset EM-kisoja isännöineessä Ranskassa olivat tuolloin 23-vuotiasta tähteä kohtaan korkealla.

Kahdessa vuodessa on tapahtunut paljon. Ensin Pogba ja Les Blues saivat maistaa tappion karvasta kalkkia, kun EM-kulta lipui loppuottelun jatkoajalla altavastaaja Portugalille. Muutamaa viikkoa myöhemmin Pogbasta tuli maailman kallein pelaaja, kun hän palasi Manchester Unitediin yli 100 miljoonan euron siirtosummalla.

Otteet Unelmien teatterissa ovat heitelleet. Välillä Unitedin numero kutonen on ollut maaginen, toisinaan todella huono. Yksi asia on kuitenkin selvää, Pogban urakehitys ei ole ollut viimeisen kahden vuoden aikana sellaista, mitä mieheltä odotettiin, eikä häntä voi hyvällä tahdollakaan lukea jalkapallomaailman kirkkaimpiin tähtiin. Tai voi, mutta ei pelillisesti. Mediaseksikkäästä ranskalaisesta tuli viime vuoden alussa planeetan ensimmäinen oman emoijin saanut jalkapalloilija. ManU:n huippuunsa rasvattuun markkinointikoneistoon supertähden elkeet omaava Pogba soveltuu täydellisesti, Unitedin kurinalaisuutta vaativaan pelitapaan ei niinkään.

Puhuttaessa Paul Pogbasta, puhutaan täysin uniikista jalkapalloilijasta. 191-senttinen keskikenttäpelaaja liikkuu yhtä ketterästi kuin 20 senttiä lyhyemmät pelaajat. Hänen pallokosketuksensa on samettinen ja syöttövalikoima maailman parhaita. Pogban lapikkaasta lähes seisovilta jaloilta lähtevät millintarkat 50 metrin puolenvaihdot ovat silkkaa jalkapalloerotiikkaa. Tempokuljetuksissa ranskalainen on lähes pysäyttämätön.

Pogban uniikkius luo kuitenkin haasteita. Miestä on erittäin vaikea roolittaa. Hän ei ole kymppipaikan pelaaja, mutta ei myöskään pohjapelaaja. Etenkin toisena pohjapelaajana pitkänhuiskea ranskalainen on ollut liian kuriton, ainakin Jose Mourinhon sapluunaan.

Fyysisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan Pogba on liki täydellinen jalkapalloilija. Tätä nykyä 25-vuotiaan pelaajan suurimmat ongelmat ovat päätöksenteossa. Toisinaan mies puskee liian pieniin väleihin ja hukkaa pelivälinettä edelleen liikaa.

Ongelmat tilanteiden ratkaisemisessa korostuvat Pogban pelatessa keskikenttää kontrolloivassa roolissa. Toki hän taitaa myös tämän roolin, mutta esimerkiksi ManU-legenda Paul Scholes on useaan otteeseen kritisoinut ranskalaisen roolitusta.

Pogba olisi eittämättä parhaimmillaan juuri Scholesin kaltaisen maestron vierellä – kolmen miehen keskustassa box-to-box-roolissa, jolloin hän pääsisi paremmin hyökkäysten tueksi. Rooliin, jollaisessa hänet nähtiin Juvessa. Pogbasta on turha odottaa Kevin De Bruynen tai Andres Iniestan kaltaista maestroa. Frank Lampardin tai Steven Gerrardin tapainen rankkarialueelta toiselle ravaava huippupelaaja on lienee lähempänä totuutta.

Toissa kesänä Pogba ja Ranska joutuivat pettymään kotikisojen finaalissa. (Lars Baron/Getty Images)

Tuleva MM-turnaus on Pogballe poikkeuksellisen tärkeä. Massiivinen hintalappu on hilannut odotukset pilviin, mikä on näkynyt hänen brittimedialta ja faneilta saamanaan hyvin mustavalkoisena kohteluna. Toisinaan Pogbaa pidetään lähes puolijumalana. Vastaavasti yksikin huonompi peli saa kriitikot barrikadeille ja tuomitsemaan miehen flopiksi.

Ailahtelevat esitykset ovat ajaneet ranskalaisen tilanteeseen, johon kaksi vuotta sitten kukaan ei olisi uskonut hänen joutuvan. Pogba on ollut siirtohuhujen kohteena, eikä hänen avauksen paikkansa Ranskan keskikentällä ole itsestäänselvyys. Ranskaa luotsaava Didier Deschamps kuitenkin vahvisti Pogban avaavan avauspelissä Australiaa vastaan.

Les Bluesia luotsaava Deschamps ei ole Mourinhon kaltainen inhorealistinen taktikko, mutta myös Gallian kukon pääkäskijä on tuskaillut Pogban roolituksen suhteen. Ongelmaa kasvattaa Ranskan kultapoika Antoine Griezmann, jonka roolittaminen on vähintään yhtä haastavaa. Griezmann ei viihdy yksin piikissä, mutta menee hukkaan laitaroolissa. Tästä syystä Pogballe ihanteellinen 4–3–3-ryhmitys on vaikea toteuttaa.

EM-kisoissa Deschamps siirsi laidalla liiaksi pelin ulkopuolelle jääneen Griezmannin piilokärjeksi, mikä tuotti tulosta. Tämä tarkoitti kolmen miehen keskustan hajoamista ja Pogban jäämistä toiseksi pohjapelaajaksi, jolloin hän taas ei päässyt elementtiinsä. Pogba ei missään nimessä flopannut kotikisoissa, mutta ei hän erityisen hyvinkään pelannut.

MM-karsinnoissa Deschamps ryhmitti joukkonsa usein muotoon 4–4–2, mutta ongelma toisinaan kurittoman Pogban kanssa säilyi. Viime peleissä Ranska on nähty välillä lähinnä Italiassa käytetyssä 4–3–1–2-muodostelmassa, jolloin sekä Griezmann että Pogba pääsevät optimaalisiin rooleihinsa. Ryhmityksen ongelma on kuitenkin Ranskan laitapelaaminen, sillä Djibril Sidibe tai pahasta polvivammasta hiljattain kuntoutunut Benjamin Mendy eivät ole tarpeeksi hyökkääviä laitapakkeja pitämään laitapeliä vaarallisena.

Materiaalin puolesta Deschampsilla on kuitenkin työkalut saada Pogbasta kaikki irti. Planeetan paras pallonriistäjä N’Golo Kante tekee pohjalla kahden pelaajan hommat, kun taas Corentin Tolissoon voi nojata pelin virtausten määrittäjänä. Näin ollen Pogban pitäisi vapautua pelintekovastuusta ja päästä sitä kautta pelaamaan paremmin omilla vahvuuksillaan.

Ranskalainen on tietyllä tapaa uransa vedenjakajalla. Nyt hänellä olisi mahdollisuus ottaa askel maailman terävimpään kärkeen. Se vaatisi onnistumista kovissa peleissä, joissa Pogba on ManU:n paidassa usein kadonnut kuvasta.

Samalla nähdään, ovatko ranskalaisen liiaksi heittelevät otteet Old Traffordilla enemmän Mourinhon roolituksen vaiko Pogban omaa syytä.

Avauspeleissä Pogballa on paineita onnistua, mikäli han haluaa ylipäätään säilyttää paikkansa Ranskan avauksessa. Kisojen ennakkosuosikkeihin lukeutuvalla maalla on heittää keskikentälle Pogban ohella Kante, Tolisso, Steven N’Zonzi ja Blaise Matuidi. Yksilöinä kukaan ei ole Pogban veroinen, mutta jokainen pystyy hoitamaan roolinsa häntä kurinalaisemmin.

Kaikesta kritiikistä ja ailahteluista huolimatta Pogballa on kaikki eväät nousta aivan maailman parhaiden pelaajien joukkoon. Senkin takia hänen olisi tulevassa turnauksessa onnistuttava. Tällä hetkellä Pogba ei ole maailmanluokan pelaaja, vaan pelaaja, joka tekee toisinaan maailmanluokan suorituksia.

Kansikuva: Aurelien Meunier/Getty Images