Yksi Serie A-kauden kovimmista yllättäjistä on ollut Torinon 23-vuotias hyökkääjä Andrea Belotti, joka kamppailee kovasti tämän vuoden capocannonieren, eli Italian pääsarjan maalikuninkuudesta jaettavan palkinnon voitosta. Belottin tarina ja nousu jalkapallomaailman huipulle on ollut täynnä vastaiskuja, mutta minkälainen pelimies Manchester Unitediin ja Arsenaliinkin huhuiltu nuori hyökkääjä oikein on?
Belotti syntyi vuonna 1993 pieneen, vain vähän yli 5000 asukkaan teollisuuskaupunki Calcinateen kahden duunarivanhemman esikoislapseksi. Belotti, kuten jokainen muukin Bergamon lähialueen nuori uraansa aloitteleva jalkapalloilija haaveili vain yhdestä asiasta, alueen suuruuden Atalantan junioriakatemiaan ja sitä kautta ykkösjoukkueeseen pääsemisestä. Belotti oli kuitenkin kaikkea muuta kuin superlupaus, sillä Atalantan maailmankuulu juniorikoulu antoi miehelle tylyt rukkaset, kun paikalliset skoutit ja juniorivalmentajat eivät nähneet nuoressa miehessä riittävää potentiaalia. Belotti siirtyi kaupungin kakkosseura Albinoleffen riveihin, jossa hän nousi kansallisen kiinnostuksen kohteeksi paukuttamalla Italian kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla 19-vuotiaana 12 maalia 30 pelaamassaan ottelussa.
Italiassa on hyvin tavallista, että nuoret lupaavinakin pidetyt pelaajat pelaavat useamman kauden aladivisioonissa ennen siirtymistään pääsarjajalkapallon pariin. Myös Belotti on edennyt urallaan fiksusti, pieniä askeleita ottamalla. Kun nuori mies koki uuden ympäristön tarpeen kehittymisensä kannalta tärkeäksi, päätti hän siirtyä Sisilian ylpeyden, tuolloin vielä Serie B:ssä pelaavan Palermon riveihin. Jälkikäteen ajatellen Palermon tuon kauden joukkue lienee yksi kaikkien aikojen kovimmista Italian divarissa pelanneista joukkueista, sillä Belotti, Abel Hernandez, Paulo Dybala ja Franco Vazquez ovat myöhemmin nousseet huomattavasti kovemmissa seuroissa keskeiseen rooliin.
Belotti sai heti alusta alkaen mukavasti peliaikaa Palermossa, mutta suurimman mediahuomion vei Belottin ikätoveri Paulo Dybala, josta kohistiin laajasti ympäri Italiaa. Belotti teki kuitenkin avauskaudellaan 10 maalia Serie B:ssä ja myöskään kuuden maalin debyyttikautta korkeimmalla sarjatasolla Serie A:ssa ei voida pitää huonona saavutuksena. Belotti herätti samalla nykyisen Italian päävalmentaja Gianpiero Venturan huomion. Erinomaisena juniorien kasvattajana maailmanmaineeseen noussut genoalainen valmentajasuuruus halusi ehdottomasti Belottin Torinoon ja seura maksoikin junnumaajoukkueissa tuhoisaa jälkeä tehneestä hyökkääjästä kovan, lähes 10 miljoonan euron siirtosumman.
Ihan jokaista kaveria ei verrata legendaariseen Pippo Inzaghiin. (Kuva: Getty)
Belotti on useaan otteeseen todennut haastatteluissa, miten tärkeä ja iso tekijä Ventura on ollut hänen kehityksensä kannalta. Venturan aikana Belottin pelaaminen on muuttunut huomattavasti monipuolisempaan suuntaan. Vielä Palermossa AlbinoLeffen kasvatti oli lähes pelkästään puhdas pystyyn juoksija, mutta Torinon aikakaudella Belottista on kehittynyt todella laajasti peliin osallistuva monipuolinen hyökkääjä, joka pystyy viimeistelemään sekä oikealla että vasemmalla jalalla ja haastamaan myös itseään huomattavasti kookkaammat puolustajat pääpelitaistoissa hurjan päättäväisyytensä turvin.
Päättäväisyys ja työetiikka ovatkin Belottin ehkä suurimmat vahvuudet. Miehen jokainen valmentaja on kehunut Italian maajoukkueeseenkin nousseen hyökkääjän tunnollisuutta harjoituskentällä. Tämä juontaa juurensa Belottin perhetaustaan, sillä duunariperheessä on aina arvostettu kovaa duunia. Belotti onkin todennut, että jos hän ei ottelun jälkeen ole aivan hapoilla, ei hän ole antanut joukkueelleen kaikkeansa. Tämä on jopa hieman epätavallista Belottin tapaiselle hyökkääjälle, jotka ovat perinteisesti keskittyneet lähinnä kärkkymään paitsion rajamailla haistellen sitä yhtä potentiaalista maalipaikkaa.
Belotti on taktisesti viisas ja kypsä pelaaja, vaikka ikää miehellä on vasta reilut kaksikymmentä vuotta. Belotti on mestari ajoittamaan juoksunsa oikein. Hän ei ole kentän nopein pelaaja, mutta usein hän on kuin varkain oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tästä johtuen italolehdistön jatkuvat vertaukset legendaariseen Pippo Inzaghiin eivät ole ehkä olleet tuulesta temmattuja. Belotti osallistuu kuitenkin Inzaghia aktiivisemmin koko joukkueen pelaamiseen, sillä hän on erinomainen ja aggressiivinen prässääjä, joka tunnistaa loistavasti tilanteet, jolloin vastustajajoukkueen pelaajille tulisi antaa kovaa painetta. Hyökkäyspäässä Belottilla ei ole erinomaista laukausta, mutta hän saa vedon aikaan nopeasti, vaikeastakin asennosta. Tällä kaudella Belotti on kehittynyt erityisesti kohdepelaamisessa. Hän voittaa aikaisempaa enemmän kaksinkamppailuita ja on kehittynyt pallollisessa pelaamisessa huomattavasti, mikä näkyy myös syöttötilastoissa kolmena maalialustuksena.
Belottin kehittyminen nykyiseen formiinsa on erittäin tärkeä ja hieno juttu myös Italian maajoukkueelle. Azzurrilla on ollut aina huippuvireinen hyökkääjä, kun maa on mennyt pitkälle arvokisoissa. Vuonna 1982 Italian juhliessa maailmanmestaruutta kruunattiin Paolo Rossi koko kisojen maalikuninkaaksi. 1990 kotikisoissa Salvatore ”Toto” Schillachi kärsi harvinaisesta suonenvedosta ja voitti niin ikään koko roskan maalikuninkuuden. 1994 traagisesti päättyneissä USA:n isännöimissä kisoissa Roberto Baggio oli koko turnauksen paras pelaaja ja 2000-luvulla Christian Vierin, Alessandro Del Pieron, Francesco Tottin ja Luca Tonin tapaiset huipputason hyökkääjät ovat taanneet sen, että Italia kyllä tekee paikkoihin päästessään maaleja.
Vuonna 2012 Italian tilanne näytti vielä hyvältä, kun muuan Mario Balotelli paukutteli maaleja ja kyykytti Saksaa EM-kisojen välierässä. Balotellin urakehitys on kuitenkin mennyt miten on ja miehen edellisestä esiintymisestä Italian maajoukkueessa on jo melkein kaksi vuotta aikaa. Antonio Conten alaisuudessa Graziano Pelle esiintyi mainiosti, mutta kyse taisi olla ennemminkin Conten taktisesta nerokkuudesta kuin Pellen hyvyydestä. Conten korvaajaksi nimitettiin juuri Torinossa hienoa työtä tehnyt Ventura, joka kutsui itselleen hyvin tutun Belottin heti ensitöiksi Italian mukaan. Belotti tekikin debyyttinsä aikuisten maajoukkuetasolla viime elokuussa ja esiintyi välittömästi erinomaisesti. Juttua kirjoittaessa Belotti on pelannut kuusi maaottelua, joissa on syntynyt kolme maalia.
Belottin erinomaiset otteet ovat luonnollisesti herättäneet myös Valioliigan suurseurojen kiinnostuksen. Torinon omistajan Urbano Cairon mukaan Belotti ei kuitenkaan tule siirtymään halvalla mihinkään ja hänen sopimukseensa kirjattiin juuri uusi, 100 miljoonan ulosostopykälä. Ihan 100 miljoonaa Belottista tuskin kuitenkaan tarvitsee maksaa, mutta nykymarkkinoilla miehen hinta pyörinee siellä 50 miljoonan euron hujakoilla.
Eri asia on se, kannattaako toistaiseksi pienin onnistunein askelin uraansa kehittäneen Belottin hypätä suoraan Serie A:n keskikastista Valioliigan kärkikahinoihin. Hyppäys Italiasta Englantiin on suuri, erityisesti kulttuurillisesti ja esimerkiksi Simone Zazan ja Ciro Immobilen tapaiset Italiassa vakuuttaneet hyökkääjät ovat epäonnistuneet siirryttyään muualle.
Belottinkin kannattaisi ehkä harkita ensin siirtymistä Italian sisällä, uutta projektia kotimaisin voimin rakentava Milan olisi loogisin siirtokohde, mutta pystyvätkö italoseurat lyömään tiskiin vaadittavan rahasumman Belottin liikuttamiseksi? Aika näyttää, mutta varmaa on se, että Belottin kuuluisaa kukko-maalituuletusta nähdään myös jatkossa, pelasi mies sitten Englannissa tai Italiassa.
Unibetin asiakkaana katsot Serie A:n matsit koko kauden ajan ilmaiseksi Unibet TV:sta