Faneille.com – Urheilumedian Zlatan.Viimeisen vuoden aikana räjähdysmäisesti Huuhkajien avainpelaajien joukkoon noussut Sauli Väisänen siirtyi Serie A:n nousijajoukkue SPAL:n riveihin. Minkälainen on AIK:ssa viimeiset vuodet viettäneen Väisäsen uusi seura ja onko nuorella miehellä mahdollisuuksia nousta Seria A-seuran avauskokoonpanon toppariksi jo heti ensi kaudella?
SPAL:n historia on pitkä ja dramaattinen
SPAL, koko nimeltään komealta kalskahtava Societa Polisportiva Ars Et Labor, ei ole monelle kovin tuttu seura. Pohjois-Italian Emilia Romagnan maakunnasta ponnistava seura on kuitenkin yksi Italian vanhimmista yhä toimivista jalkapalloseuroista, sillä se perustettiin jo vuonna 1907 paikallisen luostarin pappien toimesta. 1900-luvun alkupuolella SPAL olikin vakionimi Italian pääsarjasssa, jonne se nousi ensimmäistä kertaa jo vuonna 1920.
Seurahistoriansa parhaat vuodet SPAL pelasi kuitenkin 1950-luvulla historiansa ylivoimaisesti merkittävimmän persoonan, Paulo Mazzan valvovan silmän alla. Italian maajoukkuettakin vuoden 1962 MM-kisoissa valmentanut Mazza toimi liki 20 vuoden ajan SPAL:n omistajana ja urheilutoimenjohtajana. Mazza tunnettiin erityisesti kyvystään bongata nuoria lahjakkaita pelaajista, mistä juontaa juurensa myös herran lempinimi Il Rabdomante. Piskuinen SPAL nousi kaikkien jalkapallolakien vastaisesti Italian huipulle ja parhaimmillaan se sijoittui Serie A:ssa peräti viidenneksi. Mazzan aikana SPAL:n riveissä pelasi useampi nimimies, joista ehdottomasti tunnetuin lienee muuan Fabio Capello, jonka Mazza hankki riveihinsä vaivaisella 500 euron siirtosummalla. Capellon ohella myös myöhemmin pitkät valmentajaurat Italiassa tehneet Edy Reja ja Luigi Del Neri pelasivat pelaajaurallaan SPAL:n paidassa useamman kauden ajan.
Menestysvuosien jälkeen SPAL joutui vakaviin talousvaikeuksiin
Mazzan aikakausi tuli päätökseen 1970-luvun loppupuolella ja miehen menehdyttyä vuonna 1981 SPAL ajautui seurahistoriansa ylivoimaisesti synkimpään ajanjaksoon. Pitkään Serie A:ssa pelannut seura romahti Italian alasarjoihin ja sekavat valmentajavalinnat vaikeuttivat seuran pitkäaikaista kehittämistä. Myös seuran talous oli retuperällä ja se joutuikin menemään konkurssiin vuonna 2005. Tuolloin seura oli noussut takaisin Italian kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle nousevan valmentajanimen Massimo Allegrin alaisuudessa. Allegri jatkoi kauden jälkeen matkaansa kohti Serie A-kenttiä, kun taas SPAL:n taival kävi jälleen kerran kohti Italian alasarjoja.
Moni voisi luulla, että epäonnistumisista otetaan opiksi. Näin ei kuitenkaan käynyt SPAL:n tapauksessa, joka jatkoi täysin yli omien varojensa elämistä heti konkurssipäätöksen jälkeen. Seura sinnitteli vielä muutaman vuoden, mutta 2010-luvulle tultaessa sen tulevaisuus näytti varsin kriittiseltä. Kesällä 2013 oli iso mietinnän paikka. Edellisenä kesänä SPAL oli pudotettu jälleen kerran sarjaporrasta alemmas ja seuraava konkurssi ajaisi seuran lopettamisen partaalle. Apuun tuli kuitenkin yllättävä taho, kun paikallinen pikkuseura Giacomense fuusioitui kaupungin suurimman seuran kanssa. Lopputuloksena syntyi alkuperäiseen nimeensä palannut SPAL ja tästä hetkestä alkoi seuran satumainen nousu kohti Italian pääsarjaa.
Fuusioitumisen jälkeen SPAL:n tarina on kuin sadusta
Giacomensea yli 25 vuoden ajan valmentaneesta Walter Mattiolista tuli yhdessä yössä SPAL:n presidentti. Mattioli nimitti SPAL:n vanhan pelaajan Davide Vagnatin seuran uudeksi urheilutoimenjohtajaksi ja kaksikko onkin seuran historiallisen nousun suurin yksittäinen selittäjä. Kiitokset kuuluvat toki myös avokätisesti omaa rahaa seuran käyttöön tarjonneelle Colombarinin suvulle, josta tuli SPAL:n omistajia kesän 2013 uudistusten aikana.
Pitkään Italiassa naurunaiheena olleesta seurasta tuli hetkessä fiksusti johdettu urheilullisesti kiinnostava joukkue. Se nousi nopeasti Serie B:hen joukkueella, jossa yhdistyi erinomaisesti kokemus ja nuoruuden into. Kaudella 2015-2016 SPAL varmisti yli 20 vuoden tauon jälkeen paluun Italian toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Visiitti Serie B:ssä jäi vain yhden kauden mittaiseksi, sillä seura varmisti lopulta loistavan kauden jälkeen suoran nousun Serie A:han voittamalla oman sarjansa neljän pisteen erolla toiseksi sijoittuneeseen suurseura Hellas Veronaan. SPAL oli monella tapaa historiallinen joukkue. Se oli Italian kahden korkeimman sarjatason ainoa seura, jonka kokoonpano koostui pelkästään kotimaisista pelaajista. Monen tietoisuuteen SPAL nousi, kun sen nuori Udinesesta lainattu ykkösmaalivahti Alex Meret nousi Italian maajoukkuerinkiin maaliskuun tuplamaaotteluissa Hollantia ja Albaniaa vastaan. Debyytti jäi vielä tekemättä, mutta maajoukkuekutsu oli eräänlainen todiste ja meriitti koko seuralle hyvin tehdystä työstä.
Lunastaako Väisänen paikan SPAL:N avauksen vakiokasvona? Magnus Liljegren / All Over Press
Nopea nousu pääsarjaan taisi yllättää myös seuran itsensä
Nyt SPAL palaa siis liki 60 vuoden tauon jälkeen takaisin Italian pääsarjaan. Samalla romuttui viime kaudelta tuttu pelaajapolitiikka, sillä Sauli Väisäsen lisäksi seura on hankkinut muutaman muunkin ulkomaalaispelaajan riveihinsä. Nousu ei toki tapahtunut ilman ongelmia, sillä seura ei millään tavalla ollut valmistautunut pelaamaan tällä kaudella pääsarjassa pitkän alasarjavisiitin jälkeen. Seuran kotistadion nimittäin ei täytä kaikkia Italian jalkapalloliiton kriteereitä ja SPAL:n piti korjata nopealla aikataululla kotipaikkansa, jotta seura ei joutuisi pelaamaan ensi kaudella evakossa.
SPAL:n ainoana tavoitteena ensi kaudella on sarjapaikan säilyttäminen. Mahdotonta se ei tule olemaan, sillä perinteisesti Serie A:n putoamiskamppailussa nähdään isojakin yllätyksiä. Viime kaudella hieman samanlaisella satutarinalla pääsarjaan noussut piskuinen Crotone säilytti kaikkien yllätykseksi paikkansa pääsarjassa erinomaisen loppukauden ansiosta. Crotonen esimerkki loi uskoa myös SPAL:iin, sillä pelkkä pelaajamateriaali ei loppupeleissä ratkaise juuri mitään.
SPAL tulee olemaan viihdyttävää jalkapalloa pelaava joukkue
Erityisesti Italiassa pikkuseurat ovat perinteisesti nähty varsin puolustusvoittoisina joukkueina. SPAL tullee kuitenkin tekemään asiaan poikkeuksen, sillä viime vuosina se on pelannut varsin viihdyttävää ja hyökkäävää jalkapalloa päävalmentajansa Leonardo Semplicin johdolla. Semplici pitää valmennuksellisena esikuvanaan Marcelo Bielsaa ja Monacossa kaikkien huulille noussutta Leonardo Jardimia. SPAL on pelannut Semplicin johdolla pääassiallisesti kolmen miehen puolustuslinjalla ja kesän harjoituspelien perusteella sama toistuu myös alkavalla kaudella.
Yhä varsin rajallisin resurssein operoiva seura onnistui tekemään kesän aikana useamman varsin mielenkiintoisen hankinnan. Puolustukseensa se hankki ehdottomaksi johtohahmoksi kokeneen brasilialaisen Felipen, joka on pitkällä urallaan pelannut jo liki 300 ottelua Italian pääsarjassa. Hyökkäyspäässä ehdottomasti mielenkiintoisin nimi on Alberto Paloschi, joka siirtyi lainasopinuksella SPAL:n riveihin palauttamaan uransa takaisin raiteilleen. Entinen superlupaus nousi Chievon riveissä kolkuttelemaan Italian maajoukkueen portteja, mutta siirto Englantiin osoittautui virheelliseksi. Myös viime kausi Atalantassa oli vaikea, mutta nyt 27-vuotiaalle AC Milanin kasvatille on tarjolla isoa roolia nousijaseuran hyökkäyspäässä.
Vastikään kolmen vuoden sopimuksella Italiaan siirtyneellä Sauli Väisäsellä on kaikki mahdollisuudet nousta vaikka SPAL:n vakioavaajaksi heti kauden alkaessa. Kolmen miehen puolustuslinja sopinee pallollisesti taitavalle Hongan kasvatille mainiosti ja hänen paras pelipaikkansa lienee linjan oikeana topparina. Kokenut Felipe lienee vakioavaaja samoin kuin viime kaudella Italian U-21 maajoukkueeseen noussut Francesco Vicari. Kolmannesta topparin paikasta käydäänkin sitten kova taisto Väisäsen, Michele Cremonesin ja Daniele Gasparetton välillä. Väisäsen kaksi kovinta kilpailijaa ovat lähinnä kokeneita Serie B-jyriä, joiden syrjäyttäminen on täysin mahdollista. Joka tapauksessa Väisäsellä on nyt erinomainen mahdollisuus näyttää osaamistaan. Maailmassa ei ole liikaa pallollisesti osaavia puolustajia, joten mikä olisikaan nuorelle topparille parempi paikka näyttää osaamistaan kuin Italian Serie A?
Kansikuva: Valerio Pennicino/Getty Images