Onnistuuko West Ham säilyttämään sarjapaikkansa? Seuraa Valioliigan huippujännittävää putoamistaistoa Viaplay-palvelussa.KOHTI MANCHESTERIA – Voita matka Old Traffordille Manchester Unitedin ja Arsenalin väliseen otteluun
West Ham United on tällä hetkellä apeassa tilassa. Perinteikäs itälontoolaisseura muutti vajaa pari vuotta sitten Lontoon Olympiastadionille, minkä piti tarkoittaa askelta seuraavalle tasolle. Todellisuudessa Hammers on mennyt taaksepäin. Seuran ongelmat konkretisoituvat juuri surulliseen kotistadioniin.
Bolyen Ground (tai Upton Park) jäi brittifutiksen historiaan yhtenä maan ikonisimmista kentistä. Peribrittiläistä stadionarkkitehtuuria edustanut pyhättö sijaitsi lähiön keskellä, eikä tiiviistä ladosta puuttunut pelipäivinä tunnelmaa. Seuran intohimoiset kannattajat eivät arvatenkaan halunneet jättää yli 100 vuotta palvellutta kotia.
Seuran johtoporras myi ajatuksen muutosta Olympiastadionille juuri mahdollisuutena edetä seuraavalle tasolle. Seuran operatiiviseen johtoon kuuluvan Karren Bradyn vuonna 2014 esittelemässä visiossa West Ham kiilaa tulevaisuudessa sarjan top6-joukkueeksi ja pelaa vuodesta toiseen eurokentillä. Arvatenkin kyseinen visio on muuttunut jälkikäteen yleiseksi vitsiksi.
Vuonna 2010 seuran ostaneet David Sullivan ja David Gold eivät ole missään vaiheessa valloittaneet Hammers-fanien sydämiä. Aikuisviihteen parissa 1970-luvulla rikastuneet miljonäärit julistivat tähtäävänsä Mestarien liigaan. Olympiastadionille muuton virallistuttua vuonna 2013, lupaili kaksikko seuran etenevän pitkän tähtäimen suunnitelmalla ja kykenevän hankkimaan isoja tähtiä sekä taistelemaan kärkijoukkueita vastaan.
Lausunnot ovat sidottuja kontekstiin, jossa ne ovat syntyneet, mutta vuonna 2018 niille on mahdoton olla nauramatta. Pitkästä tähtäimestä Itä-Lontoossa ei ole ollut tietoakaan. Esimerkiksi voisi heittää manageritilanteen. Slaven Biliciä omistajat roikottivat mukana aivan liian pitkään, vaikka kroaatin eväät oli syöty jo viime kaudella. Tällä hetkellä David Moyes luotsaa putoamistaistossa olevaa joukkuetta pätkäsopimuksella, eikä kukaan tiedä, kenet seuran peräsimessä ensi kaudella nähdään.
Myös pelaajapolitiikka on ollut pahasti epäonnistunutta. Toissa kesänä Hammers lastasi ryhmäänsä tukun tusinapelaajia, joista suurin osa on jo ulostettu. Esimerkkeinä voisi mainita Sofiane Feghoulin, Havard Nordtveitin, Gökhan Tören tai Andre Ayew. Viime kesänä seura panosti kokemukseen, mutta loppusyksystä herännyttä Marko Arnautovicia lukuun ottamatta uudet miehet eivät ole juurikaan lisäarvoa tarjonneet.
Bolyen Groundin jäähyväisten jälkeen West Ham on hankkinut neljässä ikkunassa peräti 19 pelaajaa. Heistä yhdeksän eli alle puolet on enää Itä-Lontoossa. Jos pitäisi veikata, tulee lukema pienemään entisestään, sillä Joe Hart tai pahasti flopannut Javier Hernandez tuskin pukevat viininpunaista paitaa ensi kaudella.
Ja ne tähtihankinnat. Hammersissa on ollut viime vuosina yksi todellinen tähtipelaaja, Dimitri Payet, joka sai lakkoilemalla pakotettua siirron takaisin Ranskaan.
Kaiken kukkuraksi seuran aikanaan maineikas akatemia on ehtynyt pahasti. Frank Lampardin, Rio Ferdinandin, Michael Carrickin tai Joe Colen kaltaisia tähtiä aikanaan koulineen pelaajahautomon mainekkaimmat nykypelaajat ovat Hammers-kippari Mark Noble sekä Crystal Palacea edustava James Tomkins. Kelpo pelureita, mutta eivät lähelläkään sarjan tähtikaartia. Tilanne tuskin kohenee lähitulevaisuudessa, sillä akatemia on henkilöitynyt vahvasti 43 vuotta seuraa palvelleeseen Tony Carriin, joka eläköityi toissa vuonna.
Heikko johtaminen on näkynyt karusti pelikentillä ja sitä kautta sarjataulukossa. Bolyen Groundin jäähyväiskausi päättyi 7. sijaan, joka oli seuran historian paras sijoitus 2000-luvulla ja 62 pistettä suurin pistepotti Valioliigan aikana. Viime kaudella Hammers päätyi sijalle 11. pudottaen peräti 17 pistettä huippukauden saldosta. Tällä hetkellä joukkue majailee 30 pisteessä, vain kolme pinnaa putoamisviivan yläpuolella.
Toisin sanoen, kamppailu europaikoista on muuton jälkeen vaihtunut putoamistaisteluun.
Bolyen Groundin jäähyväiset olivat upeat. Harva aavisti minkälaiseen kaaokseen seura on sittemmin ajautunut. (Julian Finney/Getty Images)
Burnley-ottelun tapahtumat kertovat fanien suuresta tuskasta
Heikoista otteista huolimatta noin 56 000 katsojaa vetävän Olympiastadionin lehtereillä on käynyt väkeä ja tämän kauden kaikki ottelut ovat olleet lähes loppuunmyytyjä.
Stadionin ongelma on kuitenkin se, että kyseessä on yleisurheilu-, ei jalkapallostadion. Stratfordin kaupunginosassa sijaitsevassa pyhätössä on ihmeellisiä tyhjiä tiloja, esimerkiksi päädyissä, missä esiintymislavaa muistuttavat tasot ovat keskellä parhaita paikkoja.
London Stadium on myös akustisesti täysin epäonnistunut. Ääni haihtuu rakenteisiin, ja jopa futismaailman legendaarisimpiin kappaleisiin kuuluva Forever Blowing Bubbles kuulostaa todella vaisulta. Bolyen Groundilla seuran tunnusbiisi taas aiheutti poikkeuksetta kylmiä väreitä.
Vaikka katsomoita on onnistuttu tuomaan juoksuratojen päälle, ovat eturivin katsojat kaukana viheriöstä. Aiemmin West Hamin peleissä pystyi kokemaan yhden liigan parhaista tunnelmista, mutta Olympiastadionilla tunnelma on lässähtänyt jopa turisteja pursuavien Old Traffordin ja Emirates Stadiumin taakse.
West Ham -fanit saattaisivat sietää kolkkoa stadionia jos vihreriöllä kulkisi, mutta kun ei kulje, ovat he kokeneet itsensä petetyiksi. Viime kierroksen pahasti eskaloituneessa Burnley-pelissä nähtiin lakana, jonka viesti oli hyvin yksiselitteinen: ”$old a dream, given a nightmare”.
0–3-tappioon päättyneen ottelun faniprotestit eivät jääneet katsomossa nähtyyn lakanaan. Kentälle ryntäsi useita Hammers-kannattajia ja osa rähinöi katsomossa. Burnleyn vaihtopelaajat tekivät tilaa nuorille Hammers-faneille, jotka olivat levottomuuksien keskellä. Osansa saivat myös epäsuositut omistajat, joita muun muassa heiteltiin kolikoilla.
Itälontoolaisten kannattajat ovat saaneet arvatenkin paheksuntaa ja tapahtumat on leimattu häpeällisiksi.
Häpeällisiä ne ovatkin, mutta olisi kovin lyhytnäköistä pelkästään paheksua ja leimata Hammers-fanit idiooteiksi. Harva kannattaja haluaa tarkoituksenmukaisesti tehdä rakastamalleen seuralle vahinkoa. Burnley-ottelun tapahtumat on nähtävä ennen kaikkea turhautuneiden kannattajien hätähuutona. Samaan tapaan, kuin kroatialaiskannattajien törttöily toissa kesän EM-kisoissa, joka oli suunnattu maan jalkapalloliiton pahasti korruptoituneen presidentti Zdravko Mamićin aseman horjuttamiseksi.
Viime viikonlopun protestin kohteena ovat luonnollisesti omistajat ja seuran johtoporras, jotka vastaavat koko sirkuksesta. Brady, Gold ja Sullivan saivat kuulla kunniansa jo helmikuun lopussa. Vierasottelussa Liverpoolia vastaan nähtiin banneri, joka totesi kolmikon saaneen Itä-Lontoossa enemmän tuhoa aikaan kuin Hitler.
West Hamin kohdalla ongelma ei kuitenkaan ole sama kuin esimerkiksi Arsenalissa, jossa pääomistaja Stan Kroenkea ei kiinnosta urheilullinen menestys, vaan voittojen maksimointi. Etenkin David Sullivan on julistautunut henkeen ja vereen Hammers-faniksi, joka on tuttu näky jopa seuran harjoituskeskuksessa.
Sullivanin ongelma on kuitenkin se, ettei hän osaa johtaa jalkapalloseuraa. Hänen muun muassa kerrotaan häärineen seuran pahasti epäonnistuneen siirtopolitiikan taustalla. Hammers-fanien epäonneksi arviolta miljardin punnan varallisuuden omaava Sullivan ei kuitenkaan ole aikeissa myydä seuraa. Kannattajien on siis toivottava, että walesilainen vetäytyy taustalle ja palkkaa osaavia adjutantteja seuran operatiivisiin johtoon. Aivan kuten Sheikh Mansour on tehnyt Manchester Cityssä.
London Stadiumin nurmella nähtiin viime viikonloppuna vihaisia Hammers-faneja. (Jordan Mansfield/Getty Images)
Oliko muutto lopulta tarpeellinen?
Uusista stadioneista on tullut nykyfutiksessa lähes itseisarvo. Ensi kaudeksi upouudelle stadionille muuttavan Tottenhamin tapauksessa 35 000-paikkaisen White Hart Lanen vaihtaminen 61 000-katsojaa vetävään stadioniin on perustelua, koska seura pelaa Euroopassa ja omaa laajan kannattajapohjan. Stadionin rakentamisesta tulee kuluja, mutta myös tuloja, kuten naapuriseura Arsenal on osoittanut. Tykkimiehet kellottavat planeetan kovimmat pelipäivän tulot.
Itä-Lontoossa tilanne oli kuitenkin toinen. Spurs nettosi kaudella 2015-16 pelipäivän tuloja reippaat 41 miljonaa puntaa, kun taas Bolyen Groundilla pelannut Hammers jäi 27 miljoonaan, vaikka mökki oli lähes tismalleen samankokoinen.
Materiaaliltaan ja tuloiltaan Hammers kuuluu vahvasti ”the rest” -osastolle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että iso osa sen tuloista tulee tv-rahana. Kaudella 2015-16, kun nykyinen tv-sopimus ei ollut vielä voimassa, kirjasi The Irons 142 miljoonan puntaa tuloja, josta yli 60-prosenttia oli tv-rahaa. Esimerkiksi Manchester Unitedin reippaan 515 miljoonan punnan potista neljännes oli televisiotuloja.
On siis yleinen harhaluulo, että muutto isommalle areenalle nostaa seuran automaattisesti seuraavalle taloudelliselle tasolle. Toki 20 000 lisäsilmäparia per peli tuo tuloja, mutta koska Itä-Lontoo ei ole samanlainen jalkapalloturismin kohde kuin isojen seurojen kotipelit, ovat myös pelipäivän tulot selvästi pienemmät. Arsenalin hurjat tulot perustuvat ennen kaikkea turisteihin, jotka kuluttavat paikallisia enemmän.
Surkeasta urheilullisesta menestyksestä huolimatta viime kausi oli Hammersille taloudellisesti menestyksekäs, sillä se kasvatti liikevaihtoaan noin 40 miljoonalla punnalla ja teki voittoa komeat 43 miljoonaa puntaa. Liikevaihdon kasvu on kuitenkin selitettävissä lisääntyneenä tv-rahana ja vanhan stadionin myynnistä netottuina tuloina.
Muuton taloudelliset vaikutukset tullaan näkemään kunnolla tulevaisuudessa, mutta ne tuskin tulevat nousemaan järin dramaattisiksi. Niinpä West Hamin suhteen täytyy esittää kysymys: kannattiko seuran myydä sielunsa muutaman lisämiljoonan takia?
Fanien kanta on tullut harvinaisen selväksi ja se yhdistettynä pahasti tuuliajolla olevaan johtoportaaseen tekee West Hamista todellisen sirkuksen. Kaikesta huolimatta West Ham on Deloitten vuosittaisen Money League -raportin mukaan maailman 17. rikkain futisseura.
Raha on kuitenkin tuonut lähinnä kaaosta. Juuri siksi sieluton West Ham United on Valioliigan surullisin seura, eikä maan tasalle jyrätylle Bolyen Groundille ole paluuta.
Lähteet: BBC, Express, The Guardian, Independent, Football.London, Transfermarkt
Kansikuva: Alex Livesey/Getty Images