Susijengin trilleri Ranskaa vastaan voi vielä määrittää koko MM-karsinnan

Susijengi hivuttautui Ranskaa vastaan takaisin raiteilleen juuri silloin, kun seinä alkoi jo häämöttää edessä. Perjantain Unkari-romahduksen jälkeen kotiottelu Ranskaa vastaan ei ollut vain mahdollisuus, vaan pakkovoitto. Tappio olisi ajanut Suomen tilanteeseen, josta yksikään eurooppalaisjoukkue ei ole nykyisessä MM-karsintajärjestelmässä noussut MM-kisoihin.

Espoossa nähty 83–76-voitto oli siksi paljon enemmän kuin yksi syksyinen huippupeli. Se saattoi olla koko MM-unelman kannalta käännekohta.

Ranska toi Espooseen viestin: Suomea ei aliarvioida

Ranska ei tullut Suomeen puolivaloilla. Belgia-voiton jälkeen se olisi voinut kierrättää kokoonpanoaan, mutta päävalmentaja Frederic Fauthoux päätyi toiseen ratkaisuun. Hän otti mukaan peräti kaksi Euroliiga-pelaajaa vain tätä ottelua varten. Se oli selvä signaali: Suomea vastaan pelataan tosissaan.

Fauthoux muistutti ennen ottelua joukkueelleen, että Ranska on voittanut Suomen vieraissa edellisen kerran jo 1980-luvulla. Neljä edellistä Suomen kotiottelua Ranskaa vastaan oli päättynyt isäntien juhliin. Historia ei saanut toistua ranskalaisten mielestä.

Pitkään näytti siltä, että viesti oli mennyt perille. Ranska karkasi toisen jakson alussa, hallitsi tapahtumia ja piti johtoasemaa pitkälle päätösneljännekselle. Suomi haki ratkaisuja, mutta hyökkäys takkusi, ja ero pysyi sitkeästi vieraille suotuisana.

Kunnes ottelu kääntyi.

Blomgren, Salin ja Maxhuni sytyttivät täyden areenan

Ottelun loppu muistetaan vielä pitkään. Kun Susijengi vihdoin sai useamman onnistumisen putkeen, Espoo Metro Areena muuttui hetkessä keittokattilaksi. Suomen nousu johtoon viimeisen kolmen minuutin aikana oli kuin tiivistelmä koko joukkueen identiteetistä: sitkeyttä, puolustustahtoa ja kylmäpäisiä ratkaisuja.

Ranskan aikalisän jälkeen Perttu Blomgren sai vastuulleen Matthew Strazelin pysäyttämisen. Nuori takamies pelasi itsensä iholle, vei tilan ja ajan pois ja pakotti Ranskan vaikeisiin ratkaisuihin. Toisessa päässä Sasu Salin rokotti armotta. Kun pallo upposi kaareltakin sisään ja Ranskan Euroliiga-pelaaja Bodian Massa jäi parkettiin tilanteen jälkeen, asetelma oli kääntynyt: Ranska horjui, Suomi seisoi.

Blomgren ei jäänyt vain puolustuksen sankariksi. Loppuhetkillä hän tarjoili myös näyttävän syötön, jonka Alexander Madsen viimeisteli donkkaamalla. Täysi areena mylvi, ja Ranskan selkäranka naksahti lopullisesti.

Edon Maxhuni oli koko illan hyökkäyspelin selkäranka. Vaikka peli lähti käyntiin vaihtopenkin puolelta, hänen rohkeutensa, ajoituksensa ja kovimmat korinsa pitivät Susijengin hengissä hetkillä, jolloin Ranska yritti repiä eroa suuremmaksi. Lopulta juuri se mahdollisti dramaattisen kirin.

Unkari-opetus kirpaisi – Ranskaa vastaan nähtiin eri ilme

Miten Suomi edes ajautui näin tiukkaan paikkaan? Siihen vastaus löytyy Budapestista. Unkaria vastaan Suomi asteli kentälle kuin luottavansa siihen, että tasoero riittää. Puolustuksen intensiteetti ei koskaan kunnolla syttynyt, ja oma pää vuoti pahimmillaan joka hyökkäyksessä.

Ranskaa vastaan kuva oli toinen. Puolustuspelaaminen sai sen ryhdin, joka MM-karsintatasolla vaaditaan. Elias Valtonen ja Alexander Madsen tekivät tärkeitä stoppeja, voittivat kaksinkamppailuja ja rikkoivat Ranskan hyökkäyksen rytmiä.

Susijengi ei edelleenkään pelaa täydellistä koripalloa, mutta ero Unkari-otteluun oli lähinnä henkinen. Perjantaina Suomi jäi roikkumaan takamatkalle, maanantaina se päätti, ettei luovuta, vaikka Ranska kuinka yrittäisi repiä eroa. Se on iso ero, kun puhutaan MM-kisapaikasta.

Ranska-voitto ei vielä pelasta kaikkea, mutta se piti oven auki

Jos Suomi olisi hävinnyt myös Ranskalle, edessä olisi ollut lähes mahdoton tehtävä. Nykyisessä karsintajärjestelmässä ei ole nähty eurooppalaisjoukkuetta, joka olisi avannut MM-karsinnat kahdella tappiolla ja lopulta selvinnyt kisoihin.

Tappion myötä Suomen olisi pitänyt käytännössä voittaa kaikki neljä jäljellä olevaa otteluaan. Historiallisesti kolme voittoa ensimmäiseltä kierrokselta on harvoin riittänyt kisapaikkaan. Voittoputki olisi pitänyt rakentaa vaikeinta mahdollista kautta.

Nyt Ranska-voitto muutti asetelmaa. Tilanne on yhä tukala, mutta ei toivoton. Voiton myötä Suomi sai takaisin saman henkisen kivijalan, jolla viime MM-karsinnoissa noustiin Ruotsi-tappion jälkeen voittoputkeen ja varmistettiin paikka kisoissa ensimmäisten joukossa Euroopasta.

Helmi- ja heinäkuu määrittävät Susijengin suunnan

Seuraavaksi MM-karsinnat jatkuvat kahdella ottelulla Belgiaa vastaan helmi–maaliskuun taitteessa. Niistä tulee nykytilanteessa lähes yhtä tärkeitä kuin Ranska-kotiottelusta. Belgia on kaadettava ainakin kerran, mieluusti kahdesti, jos Susijengi haluaa pitää kisahaaveensa vahvoina.

Helmikuun haasteita lisää se, että Euroliiga-aikataulu kiristyy. Kun Mikael Jantunen ja Miikka Muurinen ehtivät nyt marraskuussa liittyä maajoukkueen mukaan kahden välipäivän turvin, helmikuussa vastaava liikkumavara kutistuu yhteen päivään. Heidän seurojensa, Partizanin ja Fenerbahçen, kohtaaminen Istanbulissa keskiviikkona, ja Susijengin peli Belgiaa vastaan jo perjantaina, tekevät logistiikasta ja palautumisesta todellisen palapelin.

Heinäkuussa kuva voi muuttua, jos Lauri Markkanen saadaan jälleen susipaitaan. Silloinkin vastassa on Ranska, jolla on tällä kaudella ennätyksellinen määrä NBA-pelaajia käytössään. Materiaaliero ei katoa minnekään, vaikka Suomi kuinka syttyisi.

Silti yksi asia on nyt toisin kuin vielä Unkari-tappion jälkeen. Susijengillä on taas jotain, mihin tarttua. Ranska-voitto muistutti, että tämä joukkue pystyy yhä kaatamaan Euroopan jättiläisiä, kun yhteinen vire löytyy oikealla hetkellä.

Tie toisiin peräkkäisiin MM-kisoihin on edelleen kivinen ja täynnä sudenkuoppia. Mutta jos Susijengi lopulta selvittää sen, Espoon trilleri Ranskaa vastaan muistetaan hetkenä, jolloin kuoppa ei enää syventynyt – vaan siitä alettiin kavuta ylöspäin.

Lähde: Yle