Kommentti: Suomi-sarja näytti nousumahdollisuuden hienouden

Liigan pitäisi ottaa mallia Suomen Jääkiekkoliitosta, jonka alaisissa sarjoissa on mahdollista nousta ja tippua.

Ensinnäkin sanottakoon, Liigan sulkeminen on hyvin ymmärrettävä päätös: Liiga haluaa seuroille mahdollisuuden kehittää toimintaansa ilman tippumisen uhkaa eikä monikaan Mestis-seura enää edes pystyisi nousemaan taloudellisista syistä Liigaan. Mestis on ajettu siihen pisteeseen, että Liiga-kykyiset seurat ovat nostettu sarjatasoa ylemmäs, joten potentiaalisia nousijoita on vain enää yksi: TUTO.

Vaikka Liiga on tehnyt Mestiksestä totaalisen amatöörisarjan, pitäisi karsinnat palauttaa saman tien. Karsintapelit kiinnostavat koko kiekkoilevaa kansaa, ne tuovat ison määrän lipputuloja sekä näkyvyyttä, mikä taas voi näkyä yhteityöskumppaneiden määrässä.

Mestis-seuroilla ei ole tänä päivänä toivoakaan haastaa Liiga-seuroja muuta kuin yksittäisissä otteluissa. Ja vaikka jokin Mestis-seura – sanotaan esimerkiksi Kajaanin Hokki – voittaisi Liiga-karsintasarjansa ja saisi oikeuden nousuun, ei seura pystyisi nousemaan taloudellisesta syistä. Voisi luulla, että karsintoja ei siis tarvita.

Väärin.

Karsinnat ovat Mestikselle loistavaa mainosta, jota tämä sarja tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan. Liiga-karsintoihin yltävät joukkueet tekisivät isoa tiliä, vaikka tasoerot voisivatkin olla isoja. Loppuunmyydyt hallit ja mahdolliset TV-sopimukset näkyvät mainostajien määrässä. Kun seura saa hieman ylimääräistä lompakkoonsa, voi kehitystä tapahtua. Tällöin esimerkiksi Kajaanin Hokki voisi joskus olla varteenotettava Liiga-seura.

Pieniltä paikkakunnilta voi ponnistaa korkealle. Ruotsissa muun muassa Skellefteå on noussut maan parhaimpiin seuroihin, vaikka koko kaupungissa on reilu 30 tuhatta asukasta. Skellefeå on toki totaalinen poikkeus, mutta se osoittaa, että pienikin voi pärjätä.

Nousumahdollisuuden toimivuus on taas tänä keväänä osoitettu: Iisalmen Peli-Karhut voitti Suomi-sarjan ja nousi suoraan Mestikseen ensi kaudeksi. Nousijajoukkue ratkottiin Suomi-sarjan finaalissa Imatralla, missä kotijoukkue Ketterän ja vierailija IPK:n ottelua todisti 1200 ihmistä. Lisäksi ottelu televisioitiin Fanseat-kanavalla. IPK:n mestaruus ja nousu sarjatasoa ylemmäs herätti koko Savon, ja Iisalmen torijuhlissa juhli yli 2000 ihmistä. Tämä siis kaupungissa, jossa on reilu 20 tuhatta asukasta. IPK-organisaatio saa lähteä hymyillen etsimään yhteistyökumppaneita ensi kaudeksi.

Menestys tuo buumia, kasvattaa juniorimääriä, tuo yleisöä, tuo rahaa ja niin edelleen.

Tällaista kiekkokulttuuria Suomi tarvitsee, vaikka Liiga-karsinnat tuntuvatkin tällä hetkellä turhalta. Niiden palauttaminen voisi olla kuitenkin ensimmäinen askel kohti parempaa huomista. Kymmenen vuoden päästä tilanne voisi olla Mestiksen ja Liigan välillä lähes sama kuin Mestiksen ja Suomi-sarjan välillä on nyt. Saattaa tuntua hullulta ajatella, että Mestiksessä voisi olla tulevaisuudessa useampi seura, joka voisi haaveilla realistisesti Liiga-paikasta. Mutta kaupungit kuten Kajaani, Joensuu, Kokkola, Rovaniemi ja tietenkin Turku TUTOn myötä ovat potentiaalisia kasvupaikkoja.

Urheiluseuran pyörittäminen ei ole koskaan hyvää bisnestä, mutta omille voi aina päästä – jos taustalla on ammattitekijöitä. Jalkapalloseura Seinäjoen SJK on loistava esimerkki: Joukkue, joka on pienestä kaupungista, on noussut Suomen eliittiin parissa vuodessa. Seura on luonut sellaisen tilateen, jossa yhteistyökumppanit suorastaan haluavat toimintaan mukaan. SJK:ssa yhteistyökumppanit tekevät yhteistyötä ja luovat kontakteja. Sponsorointi on heille loistava sijoitus – ei vai näkyvyyden kannalta. Tätä ideologiaa kopiomalla esimerkiksi Rovaniemelläkin voidaan kasvaa kymmenessä vuodessa Mestis-jättiläiseksi.

Liigan joukkuemäärän nostaminen hankaloittaa tilannetta huomattavasti, mutta väitän, ettei Liiga-karsinnoista olisi ainakaan haittaa. Suomi-sarja ja Mestis ovat täynnä kehityskelpoisia seuroja, mutta Liigan sulkeminen estää kehityksen. Eikä Liiga-karsintojen palauttaminen vielä itsessään tee kaikista seuroista toimivia, sillä toiminnan kehitys vaatii oikeanlaista talousjohtamista.

Ymmärrän kuitenkin Liiga-johtoa hyvin. He tekevät bisnestä ja haluavat luoda vaurautta, kuten missä tahansa yrityksessä. He eivät ole urheiluromantikkoja, jotka ajattelisivat Suomi-kiekon parasta. Ei se ole heidän tehtävänsä. Suurin ongelma koko sopassa onkin siinä, että Liiga on Jääkiekkoliitosta erillinen sarja.

Twitter: Trajamaki11

Kansikuva: All Over Press