Arizona Coyotesin kausi 17-18 ei lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla, kun joukkue voitti kauden 20 ensimmäisestä pelistään vain kaksi. Tämä oli monelle melkoinen shokki, sillä Arizona oli lähtenyt kauteen toiveikkaana. Joukkue oli kesän aikana tehnyt New York Rangersin kanssa ison kaupan, jonka mukana se sai uuden ykkössentteri Derek Stepanin, ja ykkösmaalivahdin tasoon nousseen Antti Raannan. Coyotes oli myös vahvistanut puolustustaan hankkimalla hyökkäävän ykköspuolustajan Oliver Ekman-Larssonin vierelle laadukkaan ja kolme Stanley Cupia Chicagossa voittaneen puolustavan puolustaja Niklas Hjalmarssonin. Tarkoituksena oli pärjätä hyviäkin joukkueita vastaan, samalla antaen seuran nuorille tulokkaille mahdollisuuksia. Etenkin Clayton Kellerin ja Dylan Stromen odotettiin nousevan Coyotesin top-6 hyökkäykseen.
Vaikka toiveet menestymisestä eivät toteutuneet, ei Coyotesin kausi ollut pelkkää epäonnistumista, ja etenkin loppukaudesta joukkue pelasi todella hyvin. Clayton Keller pelasi erittäin hyvän kauden, ja oli ehdokkaana vuoden tulokkaaksi. Myös alkukaudesta farmiin passitettu, jo eräänlaisen flopin leiman saanut Dylan Strome antoi loppukauden viimeisissä peleissä näyttöjä siitä, mitä häneltä voidaan vielä tulevaisuudessa odottaa, ja miksi hänestä voi kasvaa NHL:ssä vielä hyvä top-6 keskushyökkääjä. Vaikka Coyotes pelasi huonon alkukauden, olisi koko kausi voinut jäädä epäonnistumiseksi ilman Antti Raantaa. Pelkästään loppukauden näyttöjen perusteella häntä olisi voinut pitää yhtenä NHL:n parhaimmista maalivahdeista.
Uusi kesä uudet kujeet
Kuten viime kesänä, myös tänä kesänä Arizona on tehnyt joukkuettaan vahvistavia uudistuksia. Vahvistuksina hyökkäykseen tulivat Michael Grabner, 30, Vinnie Hinostroza, 24 ja nuori potentiaalinen keskushyökkääjä Alex Galchenyuk, 24. Grabnerin Coyotes sieppasi vapaana agenttina, ja Hinostrozan Chicagosta seitsemän pelaajan kaupassa, minkä mukana Coyotes otti palkkakattonsa pitkäaikaisloukkaantuneen Marian Hossan ison sopimuksen. Coyotes hommasi myös mielenkiintoisen Alex Galchenyukin Montrealista vaihdossa Max Domiin, jolla on ollut vaikeuksia saada uraansa nousuun. Galchenyuk ei taas saanut tarvitsemaansa keskushyökkääjän roolia Montrealissa, mutta tähän entinen 30 maalin mies tulee Arizonassa saamaan kaikki mahdollisuudet.
Sen lisäksi, että Coyotes vahvisti hyökkäyspeliään, lukitsi se myös tärkeitä pelaajiaan jatkosopimuksiin. Näistä suurimpia olivat Hjalmarssonin ja Brad Richardsonin kahden vuoden sekä Ekman-Larssonin ja Christian Dvorakin kahdeksan vuoden jatkosopimukset. NHL:n eliittiin kuuluvan Ekman-Larssonin jatkosopimus oli tärkeä liike Arizonalle, sillä häneen liittyneistä vaihtohuhuista on kuulutettu jo vuosien ajan. Pakollinen kauppaaminen olisi tuottanut joukkueelle kovaa päänvaivaa. Dvorak, 22, on hyvin mielenkiintoinen nimi, sillä hänen kehityksensä on kahden pelaamansa NHL-kauden ajan mennyt oikeaan suuntaan. Vuoden 2014 toisen kierroksen varaus oli dominoiva pelaaja juniorisarja OHL:ssä, ja kehitys on mennyt vuosi vuodelta hyvin eteenpäin. Viimekauden Dvorak pelasi noin 0.50 pistettä per peli tahdilla, ja pelillisesti potentiaalia vielä kovempiin pisteisiin löytyy.
Asetelmat tulevaan kauteen
Johtuen Coyotesin huonosta menestyksestä jo useiden vuosien ajan, on se onnistunut monina vuosina myös varaamaan korkealla. Korkeissa varauksissaan Arizona on onnistunut vain kohtalaisen hyvin, mikä on ollut myös yksi Coyotesin ongelmista. Ennen huippuvaraus Clayton Kelleriä ei Arizona ollut kyennyt varaamaan korkeista varauksistaan muuta kuin ”lupaavia pelaajia”. Tässä Coyotes on kuitenkin vahvoilla, sillä joukkueella on hyvä määrä lupaavia pelaajia, joiden kehitysarviot kattavat NHL:n bottom-6 hyökkääjistä aina ykköskentän merkittäviin pelaajiin saakka. Koska Coyotesilla on niin paljon mahdollisuuksia kahteen ensimmäiseen hyökkäyskenttään, on hyökkäyksen kokoonpanoa vaikea arvioida. Arizonan tulevan kauden kentät koostuvat nuorista nopeista ja vanhoista kokeneista.
Hyökkäys
Pánik-Stepan-Keller
NHL:n standardeilla menettelevä ykkösvitja, mutta yllätysvaraa riittää. Arizonaan kesken kauden kaupattu Richard Pánik pelasi hyvän loppukauden, ja hänen voidaan odottaa aloittavan myös Derek Stepanin ja Clayton Kellerin rinnalla. Stepan ei ole täysin ideaali ykkössentteri 60-pisteen miehenä, mutta viimekaudella 65 pistettä takoneen vasta 20-vuotiaan Clayton Kellerin rinnalla kaikki on mahdollista.
Perlini-Galchenyuk-Hinostroza
Hyvin mielenkiintoinen toinen kenttä. Viimekaudella hyvin pelannut vasta 22-vuotiaan Brendan Perlinin uratilastot puhuvat sen puolesta, että ensikaudella olisi läpilyönnin paikka todelliseksi NHL:n top-6 hyökkääjäksi. Jos Perlini pystyy nousemaan yli 50 pisteen pelaajaksi, tulee Alex Galchenyuk olemaan iso osa Perlinin menestystä. Urallaan jo kaksi lähes 60-pisteen kautta Montrealissa pelannut Galchenyuk saa nyt todellisen näytönpaikan Arizonan lupaavassa sentteriporukassa. Vinnie Hinostroza täydentää kentän, mikä tekee siitä myös hyvin nopean ja taidokkaan kokonaisuuden.
Grabner-Strome-Dvorak
Dylan Stromen odotettiin nousevan Arizonan toisen kentän keskushyökkääjäksi jo viime kaudella, mutta tämä ei kuitenkaan vielä onnistunut. Nyt Strome saa pelata paineettomammin alempana, ja mahdollisesti jopa laidalla, kun vierellä pelaa molemmat paikat taitava Christian Dvorak. Viimekaudella 27 maalia tehnyt Michael Grabner tuo joukkueeseen tarpeellista syvyyttä.
Crouse-Richardson-Fischer
Kahdeksi vuodeksi signeerattu Brad Richardson tuo tärkeää kokemusta kahden nuoren pelaajan, Lawson Crousen ja Christian Fischerin keskelle. Floridan vuoden 2015 yhdestoista varaus Lawson Crouse ei ole ammattilaisurallaan onnistunut vielä löytämään potentiaaliaan, mutta hyvän AHL-kauden pelannut Crouse olisi nyt kehityksen kannalta valmiina ottamaan seuraavan askeleen urallaan. Fischer pelasi yllättävän hyvän kauden, mutta on vaikea nähdä hänen löytävän paikkaa ylempää ainakaan vielä. Harjoitusleiri näyttää Fischerin tason. Mahdollisia pelaajia hyökkäyskenttiin ovat myös Josh Archibald ja nuori lupaus Nick Merkley.
Puolustus
Ekman-Larsson – Demers
Ekman-Larsson on joukkueensa ykköspuolustaja, ja jotta Arizona menestyisi, on myös Ekman-Larssonin pelattava hyvin. Luke Schennin lähdettyä nousee Ekman-Larssonin rinnalle toinen puolustava puolustaja Jason Demers, joka pelasi hyvin jo viimekaudella.
Chychrun-Hjalmarsson
Vasta 20-vuotiaan Jakob Chychrunin pelimäärä on kahden viimekauden ajan pysynyt pienempänä loukkaantumisten takia, mutta kehitystä hänellä on tapahtunut. Chychrun on edelleen potentiaalinen top-2 puolustaja, ja nyt hän saa mahdollisuuden pelata vielä vapaammin, kun viereen astuu puolustava puolustaja Hjalmarsson.
Golikoski-Connauton
Lähes 5,5 miljoonan palkalla pelaava Alex Golikoski on edelleen hyvä puolustaja, mutta johtuen hänen hyökkäävästä pelistään ja muiden puolustajien asetelmista, on paikkaa ylempää hänelle vaikea löytää. Kevin Connauton on erinomainen kolmannen parin puolustaja. Yksi mahdollinen lisäys puolustukseen on nuori ja hyvin viimekaudella farmissa pelannut Kyle Capobianco.
Maalivahdit
Raanta-Kuemper
Arizonalta löytyy puolustuksen takaa myös erittäin kova maalivahtikaksikko. Viimekaudella .930 torjuntaprosentilla pelannutta Antti Raantaa pidetään mahdollisena mustana hevosena ensikauden Vezina Trophy ehdokkaaksi. Kun vielä viimekaudella Darcy Kuemperin paikkaa edes NHL-maalivahtina pidettiin kysymysmerkkinä, todisti hän Los Angeles Kingseissä pystyvänsä ryöstämään otteluita taidoillaan. Arizonalta löytyy myös hyvin lupaava maalivahtiprospecti Adin Hill, jonka oletetaan nousevan ylös loukkaantumisen sattuessa.
Yllätysvaraa riittää
Coyotesin viimeisen kahden kesän aikana tekemiä siirtoja voidaan pitää jopa erikoisena joukkueelle, jonka on tunnettu käyttävän hyvin vähän rahaa pelaajiensa sopimuksiin johtuen jääkiekon vähäisestä kiinnostuksesta Arizonassa. On vaikea sanoa mikä pitkään uudelleenrakennuksen alla eläneen joukkueen sai heräämään, mutta syynä voi olla jopa uhka seuran siirrosta toiseen osavaltioon, ellei menestystä tai rahallista voittoa Arizonassa synny.
Vaikka kysymysmerkkejä seuran valmennusta ja pelaajakehitystä koskien löytyy, näyttää Coyotesin tilanne paremmalta kuin pitkään aikaan. Joukkueelta löytyy hyvä ykkösmaalivahti, tasainen top-4 puolustus, jonka johtajana on Ekman-Larsson, ja kokonaisuudessaan hyvin nuori joukkue. Tämän johdosta Arizona näyttääkin myös kaikin puolin täydelliseltä yllätysjoukkueelta ensikauteen. Kokonainen joukkue täynnä yllätysvaraa kovatasoisessa divisioonassa ja konferenssissa. Tällöin ainoaksi kysymykseksi nousee viimekauteen samoilta tai vielä jopa huonommilta lähtöasetelmilta lähteneeseen Coloradoon verraten, kuka on Arizonan Nathan MacKinnon?
Kansikuva: Getty Images