Voit seurata NHL:n kattavasti Viaplay -palvelun kauttaVuoden 2015 varaustilaisuuta voidaan kiistämättä pitää yhtenä 2010-luvun lopun ja 2020-luvun vaihteen NHL:ään merkittävästi vaikuttaneena varaustilaisuutena. Pitkään seitsemän varauskierroksen pituisen varauskulttuurin ainutlaatuisena vuotena pidetty vuoden 2003 varaustilaisuus sai vuodesta vuodesta 2015 uuden haastajan, sillä se näki monien liigan kehittyvien tähtipelaajien, kuten Connor McDavidin, Jack Eichelin, Mitchell Marnerin ja Mikko Rantasen varaukset. Viimeistä kauttaan varausseurojensa omistuksessa olevat pelaajat tarjosivatkin vuoden 2015 varaustilaisuuteen NHL-tason laatua usealta kierrokselta, ja esimerkiksi ensimmäisen kierroksen 30 varatusta jo 29 pelaajaa on päässyt kokeilemaan NHL-jäätä, suurin osa vieläpä erinomaisilla tehoilla.
Huolimatta varaustilaisuuden tasokkuudesta, ei kovatasoisiksi arvioiduista kärkivarauksista yksi ole muutaman viimevuoden aikana kyennyt löytämään varausseuransa toivomaa tasoa. McDavidin ja Eichelin takana Arizonan kolmantena varaama Dylan Strome oli varausvuonnaan suuria odotuksia kerännyt eliittipotentiaalin keskushyökkääjä. Coyotesin johdon odotukset Stromeen olivat korkeat, sillä häneltä löytyi kaikki NHL-tason sentterin ominaisuudet nopeudesta, koosta ja aloitustaidoista lähtien. Myös muutamaa vuotta aikaisemmin varattu Dylanin veli Ryan Strome oli juuri päättyneellä kaudella 14-15 taiteillut Islandersissä kovat tehot, mikä loi faneihin uskoa myös Dylanin kasvupotentiaalista. Stromen juniorisarja OHL:ssä väläyttämät taidot ja tehot olivat ikäiselleen erittäin kovat, 129 pistettä 68 pelissä, pistepörssissä likimäärin takanaan vain varaustilaisuudessaan neljäntenä mennyt Marner.
Huolet nousivat hitaasti
Stromen siirtymisestä suoraan NHL:ään heti varauskesän jälkeen oli isoja toiveita. Stromelta löytyi kaikki ominaisuudet pelata NHL:ssä, mutta hänen siirtymistään suoraan junioritason peleistä, ilman sen suurempia harjoitusrutiineja esimerkiksi fyysisen pelin ja massan hallinnan osalta, pidettiin kehnona yhtälönä. Heikossa Arizonan joukkueessa Strome olisi joutunut pelaamaan merkittävää roolia vastustajan fyysisiä pysäyttäjiä vastaan, kun taas OHL:ssä vain keskittymään kunnolla harjoitteluun. Coyotesin johto päättikin lähettää Stromen alas paremman kehityksen toivossa.
Jo toista kertaa putkeen ylivoimaisen kauden pelanneen Stromen oli määrä nousta Arizonan top-6 sentteriksi kaudelle 16-17. Pelattuaan kuitenkin vain 7 peliä ilman odotettua tulosta, lähetti Arizona jo toistamiseen Stromen juniorisarja OHL:n Erie Ottersin riveihin. Edeltävien kausien tavoin Strome pelasi juniorisarja OHL:ssä yli-ikäisenä ylivoimaisen kauden.
Viimekauden 17-18 Strome aloitti jälleen kerran ylhäällä Coyotesin riveissä, mutta vain kaksi peliä pelattuaan valmennusjohto päätti lähettää nyt junioreihin kelpaamattoman Stromen farmiseuraansa hiomaan peliään. Vähäisistä näytönpaikoista huolimatta alkoi seuran fanien usko Stromen potentiaaliin joukkueen tulevana huippusentterinä kadota. Strome kuitenkin jatkoi tehoiluja seuran farmissa, ja sai loppukaudesta paluukutsun jo pudotuspelinäkymästä ulkona olleen Coyotesin riveihin. Nyt ensimmäistä kertaa Strome kykeni väläyttämään osaamistaan, ollen eittämättä joukkueen energisin pelaaja, potentiaalia huokuen.
Stromen kehittyneiden uratilastojen puolesta oli nykyisen kauden 18-19 määrä olla hänen todellinen hyppynsä Arizonan joukkueen vakiopelaajaksi. Tehtailtuaan 20 pelissä kuitenkin vain kehnot kuusi pistettä, päätti joukkueen toimitusjohtaja John Chayka ryhtyä tositoimiin. Chayka kauppasi Stromen, sekä hitaasti kautensa aloittaneen Brendan Perlinin Chicago Blackhawksiin. Kaupan peruspointterina oli Stromelta alemmilla sarjatasoilta nähdyn pelin palauttaminen, sekä ennen kaikkea tämän edesauttaminen sijoittamalla Stromen Ottersista tutun tutkaparin, Blackhawks-hyökkääjä Alex DeBrincatin rinnalle.
Strome on hehkunut myös kansainvälisellä jäällä. Kahdesti alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa mukana ollut Strome on molemmilla kerroilla loistanut Kanadan parhaana pistemiehenä. Tammikuussa 2017 Strome oli johdattamassa kapteenina joukkueensa aina loppuotteluun saakka, mistä käteen jäi hopeamitali. Kuva: GettyImages
Strome on saanut erinomaisen alun Chicagossa
Hyvin usein uuteen joukkueeseen siirron saanut pelaaja löytää motivaatiota esimerkiksi kokemalla uuden näytönpaikan uutena haasteena, mikä johtaa parempiin tuloksiin. Vaikka siirron jälkeen pelaajan pelin parantuminen on harvoin pitkäkestoista, on Stromen tapauksessa hyville näytöille syytä odottaa jatkumoa.
Edelleen vasta 21-vuotiaan Stromen siirron merkittävänä motiivina oli pelin löytäminen DeBrincatin avulla, minkä joukkue on onnistunut tekemään. Stromen 19:ssä Blackhawksin riveissä pelaamassa ottelussa sentterillä on kasassa 13 pistettä, mikä on Stromen NHL-uran suhteellisesti korkein piste per peli -tahti. Tuloksen ohella Strome on saanut Chicagossa myös uudistuneen valmennusjohdon luoton, mikä näkyy keskimääräisen jääajan nousuna päälle 17 minuuttiin.
Stromen matka kohti huippusentteriä on ollut vaativa. Kovassa varausseurassa kärkijoukossa valittuun pelaajaan kohdistuvat odotukset ovat korkealla, eikä odotusten vastainen paluu aina itseään alemmalle sarjatasolle ole välttämättä ollut Stromea kaikista parhaiten palveleva vaihtoehto. Toki liian pitkään alhaisen taitotason seurassa pelaamisen ohella voi hidas kehittyminen olla kiinni myös Stromen mentaalisen puolen epäkypsyydestä. Onnistumisen paineet ovat voineet murentaa Stromen itseluottamusta, mikä on näkynyt maailman parhaassa jääkiekkoliigassa tapahtuneena saamattomuutena.
Siirtyminen uudelleenrakennusjoukkueesta toiseen ei ole muuttanut Stromen peliympäristöä, mutta kipeästi hyökkäysvoimaa vailla oleva Blackhawks on luonut uuden mahdollisuuden Stromelle. Chicagon vanhenevien tähtien muodostamassa kokoonpanossa Stromen ei nimellisesti tarvitse olla fanien odottama valopilkku ja joukkueen keulakuva, mitä hänestä Arizonassa haaveiltiin, vaan muiden itseään parempien veteraanien joukossa kehittyvä pysyvä top-6 kentän hyökkääjä, mitä hänestä myös aikoinaan kaavailtiin.
Kansikuva: GettyImages