NHL-kausiennakko 2017-18: Central-divisioona

Viaplay LogoNyt se alkaa! Hyppää maailman parhaan kiekkosarjan mukaan Viaplayn kyydissä

Chicago Blackhawks

Chicago ei ole enää se sama ryhmä, joka se oli vielä muutama vuosi sitten. Viime kaudella joukkue tippui jo pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, vaikka runkosarjassa tulikin menestystä. Sama tarina nähtiin myös keväällä 2016. Patrick Kane on edelleen kurko vailla vertaa, mutta esimerkiksi kapteeni Jonathan Toews pelasi viime kaudella ehkäpä uransa huonoimman NHL-sesongin. Kanelle pistetukea antanut Artemi Panarin on puolestaan poistunut vahvuudesta, kun hän siirtyi Columbus Blue Jacketsiin. Iso menetys oli myös Niklas Hjalmarsson, joka vaihtoi Arizonaan.

Jonkin on muututtava, mikäli Blackhawks haluaa takaisin mestaruusjunaan. Ainakaan kesän hankinnat eivät joukkuetta juuri vahvistaneet. Vanhat tutut Patrick Sharp ja Brandon Saad ovat onnistuessaan hyviä pelaajia, mutta he eivät yksinään käännä seuran kelkkaa.

Päävalmentaja Joel Quennenville nosti Blackhawksin NHL:n kärkeen, mutta olisiko valmennuspuolella jo aika tehdä tuuletusta? Uusi alku, uusi projekti ja vanhat pelaajat. Se voisi ratkaista ongelman.

Suomen Ville Pokka ei saanut tänäkään vuonna aloittaa kauttaan NHL:ssä, vaan hän matkaa farmiin. Henri Jokiharju jatkaa uraansa puolesta juniorisarja WHL:ssä, kuten odotettiinkin.

Colorado Avalanche

Mikko Rantaselta odotetaan Coloradossa paljon. TPS:stä maailmalle ponnistanut hyökkääjä iski tulokaskaudellaan komeat 38 tehopistettä 75 ottelussa. Kuva: Doug Pensinger/Getty Images

Colorado on viimeisen seitsemän vuoden aikana yltänyt vain kertaalleen pudotuspeleihin. Tuolloinkin noutaja tuli jo avauskierroksella. Viimeisenä kolmena keväänä joukkueen kausi on päättynyt runkosarjaan, ja sama ralli jatkunee myös tänäkin vuonna.

Avalanche on tehnyt hyviä hakuja varaustilaisuuksissa, mutta edes Nathan MacKinnon, Matt Duchene, Gabriel Landeskog, Tyson Barrie ja Mikko Rantanen eivät ole pystyneet nostamaan joukkuetta suosta. Etenkin MacKinnonin, Duchenen ja Landeskogin pitäisi pystyä olemaan tähtitason pelaajia NHL:ssä, mutta jostain kumman syystä tämä kolmikko on junnannut paikallaan. Etenkin Duchenen taso on laskenut kuin lehmän häntä, ja hän onkin pyörinyt jo pitkään treidispekulaatioiden keskellä. Avalanchen hyökkäys on täynnä potentiaalia, mutta Jared Bednar ei ole osannut kaivaa sitä esiin. Avsin hyökkäys on vahvistunut muun muassa yliopistotähti Alexander Kerfootilla ja Colin Wilsonilla, mutta he eivät yksinään käännä denveriläisten kurssia.

Vaikka hyökkäyksestä löytyisikin nyt enemmän tehoja, niin joukkueen alakerta on silti luvattoman heikko. Barrie takoo tulosta hyökkäyspäässä, ja Erik Johnsson tekee parhaansa omassa päässä, mutta siihen se jääkin. Olisiko esimerkiksi KHL:stä tullut Andrei Mironov askel oikeaan suuntaan?

Rantasen lisäksi Avs-nutussa ei pelaa muita suomalaisia.

Dallas Stars

Dallas on tehnyt hyvää nousua Jamie Bennin, Tyler Seguinin ja John Klinbergin johdolla, mutta viime kaudesta tuli floppi, kun joukkue jäi pudotuspelien ulkopuolelle. Vuotta aiemmin joukkue oli kuitenkin divisioonansa ykkönen.

Vaikka viime kausi oli heikko, niin Starsilta sopii odottaa vahvaa vuotta. Alussa mainittu kolmikko on parhaimmillaan NHL:n ehdotonta eliittiä, ja he ovat pomminvarmoja tuloksen tekijöitä. Vielä kun Dallasiin saapuivat Alexander Radulov, Marc Methot ja Ben Bishop, niin palikat alkavat olla kohdillaan. Etenkin maalivahti Bishop on tärkeä lenkki, sillä Kari Lehtonen ja Antti Niemi eivät pystyneet olemaan tarpeeksi hyviä maalivahteja. Bishop oli vielä kaudella 2015-16 sarjan parhaita veskareita, eikä hänen taitonsa ole hävinnyt mihinkään.

Dallasilla on Klingbergin ja Methotin johdolla loistava ykköspuolustajapari, ja kun tulitukea antavat muun muassa Esa Lindell, Julius Honka ja Dan Hamhuis, niin Starsilla on hyvä tilanne myös pakistossa. Viime vuonna alakerta vuoti kuin seula, mutta päävalmentaja Lindy Ruffin vaihduttua Ken Hitchcockiin pitäisi homman muuttua.

Lindellin, Hongan ja Lehtosen lisäksi organisaatiossa viilettää Roope Hintz, joka veti vahvan harjoitusleirin. Mies hakee aluksi vauhtia farmista, mutta nousu NHL-miehistöön on jo nyt lähellä. Suomalaisista suurimmat odotukset kohdistuvat Honkaan, jonka odotetaan nyt nousevan vakituiseksi NHL-pakiksi. Klinbergin kaltainen virtuoosi voi olla yllättävänkin tärkeä lisä Dallasin miehistössä.

Minnesota Wild

Minnesotasta on tullut vakituinen pudotuspelijoukkue, kun seura on edennyt jo viitenä kautena peräkkäin jatkopeleihin. Joukkue ei ole kuitenkaan vielä löytänyt keinoa, kuinka menestyä myös playoff-kiekon parissa. Runkosarjassa kaikki on useimmiten näyttänyt hyvältä. Wild ei ole kertaakaan edennyt konferenssifinaaleihin viimeisen viiden kauden aikana, joten jonkin on muututtava.

Wild jatkaa tutun näköisellä kokoonpanolla, sillä muutokset ovat olleet melko pieniä. Jatkuvuus on toki suotavaa, sillä parhaimmillaan Minnesota oli viime kaudella yksi NHL:n parhaista joukkueista. Joukkueessa on tarpeeksi leveyttä, kun kokoonpanosta löytyy Mikael Granlundin, Mikko Koivun, Nino Niederreiterin, Zach Parisen, Charlie Coylen, Jason Zuckerin ja Erik Staalin kaltaisia hyökkääjiä. Kesällä uusina pelaajina mukaan tulivat taitava Tyler Ennis, kaiken nähnyt ja kokenut Matt Cullen sekä kovaluinen Marcus Foligno, joten Minneapolisissa saa kasattua melkoisen kovan hyökkäyskaluston.

Puolustuksessakin jatkavat Ryan Suter, Jared Spurgeon, Jonas Brodin ja Matt Dumba, joten top 4 -kalusto on vahva. Maalissa Devan Dubnyk pitää huolen siitä, että Wildin maalivahtipeli toimii tälläkin kaudella. Wild on taas vuotta kokeneempi, joten divisioonan ykköspaikan ottaminen on lähellä.

Koivun ja Granlundin lisäksi Wildissa ei nähdä muita suomalaisia, kun Erik Haula siirtyi kesällä Vegas Golden Knightsin riveihin. Granlund-Koivu-kaksikko näyttelee pääroolia Minnesotassa, ja heidän onnistuminen määrittelee myös hyvin paljon Wildin onnistumista.

Nashville Predators

Pekka Rinne johdatti Predsin viime kaudella finaaleihin asti, mutta kruunu jäi saamatta, kun Pittsburgh Penguins marssi mestaruuteen. Kuva: Getty

Viime kauden Stanley Cup -finalisti luottaa siihen, että nälkä kasvaa syödessä. Finaalitappio jätti jättimäisen haavan, ja sille haetaan nyt laastaria. Preds on huippunimekkään pakistonsa, vahvan maalivahtikaksikkonsa ja erinomaisen pelikirjansa ansiosta tänäkin vuonna varteenotettava mestarikandidaatti.

Hyökkäyksessä Filip Forsberg, Ryan Johansen ja Viktor Arvidsson tekevät tuhojaan. Viime kauden joukkueesta puuttuvat Mike Fischer, James Neal ja Colin Wilson, mutta tämä kolmikko on korvattavissa. Nuorta lahjakkuutta löytyy taustalta, ja heillä on iso palo ottaa paikka kärkikentistä. Lisäksi Predsiin liittyivät Nick Bonino ja Scott Hartnell, jotka tuovat etenkin kevättä ajatellen tärkeitä ominaisuuksia kantrikaupunkiin.

Puolustus on totutun vahva, kun sen saa rakentaa P.K Subbanin, Ryan Ellisin ja Roman Josin ympärille. Mainion pakiston takana on kaiken lukkona Pekka Rinne, jota voi helposti tituleerata yhdeksi maailman parhaaksi maalivahdiksi. Rinteelle ansaittua lepoa tuo nuori Juuse Saros, joka on enemmän kuin hyvä kakkosveskari NHL:ssä.

Suomalaismaalivahtien lisäksi seurassa pelaa Miikka Salomäki, jolta sopii odottaa lopullista murtautumista alakenttien arvostetuksi työmyyräksi. Lisäksi organisaatiossa pelaa Joonas Lyytinen, jonka kausi sujunee lähes kokonaan AHL:ssä.

St. Louis Blues

St. Louis on vakiinnuttanut paikkansa pudotuspelijoukkueena, mutta koska Central-divisioona on tänä päivänä niin kova, on sillä hankaluuksia mahtua edes neljän parhaan joukkoon omassa divisioonassaan. Joukkueessa on kuitenkin iso potentiaali, eikä se petä juuri koskaan. Viimeisin steppi on jäänyt kuitenkin ottamatta, eikä Blues ole yltänyt vielä Stanley Cup -finaaleihin. Tuskin yltää nytkään.

Blues on edelleen tutun vahvalla joukkueella liikenteessä. Hyökkäyksessä on tulivoimaa Vladimir Tarasenkon, Jaden Schwartzin, Paul Stastnyn ja Alexander Steenin johdolla. Lisäksi uusista pelaajista etenkin Brayden Schenn tuo paljon hyvää joukkueen hyökkäyspeliin.

Alakerrassa on Colton Paraykon ja Alex Pietrangelon kaltaisia tähtiä, ja heidän takanaan on erinomaisia yleispuolustajia, jotka hoitavat oman tonttinsa moitteetta. Bluesin pakisto onkin loistava, ja siihen Mike Yeon pelikirja myös nojautuu. Yeo on tehnty hyvää jälkeä St. Louisissa, ja tänä vuonna joukkue voikin lukeutua todelliseksi mustaksi hevoseksi.

Maalissa Jake Allen on riittävän hyvä, joten sekin osa-alue on mallillaan.

Jori Lehterän lähdettyä Philadelphia Flyersiin ja Niko Mikkolan palattua Tampereelle Bluesin organisaatiossa pelaa enää yksi suomalainen: Petteri Lindbohm. Hänen kautensa alkaa farmissa.

Winnipeg Jets

Winnipeg Jets ei jäisi muissa divisioonissa häntäpäähän, eikä se jää pakosta Centralissakaan, mutta todennäköisyydet siihen ovat suuret. Jets on paperilla kelpo joukkue, mutta jostain syystä joukkue ei ole vielä ollut valmis menestymään. Winnipeg on yltänyt nykyhistoriansa aikana kerran pudotuspeleihin ja jäänyt viisi kertaa niiden ulkopuolelle. Historia ei mairittele, mutta tulevaisuuden pitäisi olla huomattavasti kirkkaampi. Onko vielä aika astua kirkkaisiin valoihin, lienee se suurin kysymys.

Jetsin suurin huolenaihe on ollut oman pään peli, sillä liian usein joukkueen reppuun on ladottu iso määrä maaleja. Connor Hellebuyck on nuori ja lupaava maalivahti, mutta hänelle on ehkäpä annettu liian iso vastuu liian nopeasti. Nyt hän saa rinnalleen Steven Masonin, jonka pitäsi parantaa Jetsin maalivahtitilannetta huomattavasti.

Joukkueen puolustus ei ole pystynyt vakuuttamaan, mutta kaiken osuessa kohdalleen Jetsillä on tarpeeksi vahva alakerta. Puolustuksesta löytyy kuitenkin Dustin Byfuglienin, Tobias Enströmin, Jacob Trouban ja Tyler Myersin kaltaisia isäntiä. Lisäksi nuori Josh Morrissey on jo kelpo puolustaja taalajäille, ja pakistoon uutena naamana tullut Dmitri Kulikov on kehityskelpoinen nimi, vaikkei mies mikään nuori enää olekaan.

Mikäli joukkueen maalivahtitilanne ottaa harppauksen eteenpäin, ja puolustus alkaa lunastaa potentiaaliaan, voi Jets olla kovakin sana tällä kaudella. Hyökkäys nimittäin iskee varmasti maaleja tiuhaan tahtiin. Siitä pitävät huolen Patrik Laine, Blake Wheeler, Mark Scheifele ja Nikolaj Ehlers. Lisäksi takaa hönkivät Mathieu Perrault ja Bryan Little, joten Jetsin kärkikuusikko on vähintäänkin kelvollinen.

Laineen lisäksi suomalaisväriä Winnipegiin tuovat Sami Niku ja Joel Armia. Niku vetelee kauden läpi AHL:ssä, mutta Armia täytyy seurata silmä kovana, sillä viime kausi osoitti, että ex-taiteilijasielu on tänä päivänä kovan luokan alempien kenttien laituri. Mutta Armialla on myös mahdollisuudet ottaa isompaa roolia ja alkaa teinivuosiensa tavoin latoi pisteitä illasta toiseen myös NHL:ssä.

Ranking:

  1. Nashville Predators
  2. Minnesota Wild
  3. Dallas Stars
  4. Chicago Blackhawks
  5. St. Louis Blues
  6. Winnipeg Jets
  7. Colorado Avalanche