Kärppien ensimmäinen liigamestaruus tuli kaudelta 1980-1981. Silloin Tappara kaatui finaalissa otteluvoitoin 3-2. Tuolloin päävalmentajan pestiä hoiti Kari Mäkinen. Vuosi 1983 jäi miehen viimeiseksi Oulussa, kun mies siirtyi Jokereihin suunnittelemaan sarjanousua. Seuraavaa mestaruutta kärppäfanit saivatkin odottaa kuin kuuta nousevaa.
Kausi 2003-2004 oli varmasti kaikille kärppäfaneille ikimuistoinen. Kari Heikkilä valmensi viime kaudella täpärästi finaaleissa Tapparalle hävinneen joukkueensa mestaruuteen. Kärpät oli tuolloin liigan paras viesrasjoukkue.
Kärppälegendaksi noussut Jari Viuhkola oli tuolloin Minnesota Wildissä nykyään ykköstorjujan roolissa olevan Niklas Bäckströmin kanssa tärkeimmät avaimet mestaruusnipussa. Viuhkola painoi runkosarjan 53 ottelussa huimat tehot 25+31=56. Bäckström päästi runkosarjassa 2.06 maalia ottelua kohden, torjuntaprosentin ollessa 93.6%. Playoffeissa Bäckström piti voittavan tasonsa tilastojen näyttäessä 2.33 maalia ottelua kohden. Torjuntavarmuus oli luokkaa 92.5%. Petr Tenkrat oli myös isossa roolissa kun finaalisarjassa kaatui runkosarjan voiton napannut TPS lukemin 1-3.
Työsulkukaudella 2004-2005 SM-liigaan virtasi huippupelaajia NHL:stä. Entinen huippupelaaja Kari Jalonen astui päävalmentajan saappaisiin. Kärpissä ei kuitenkaan panostettu suuriin staroihin seurajohdon uskoessa työsulun jääväksi väliaikaiseksi. Joukkue vahvisti vain puolustustaan konkarilla, Janne Niinimaalla. Tuloksena runkosarjan voitto vakuuttavasti 121 pisteellä. Kärpät olivat jälleen liigan vahvin vierasjoukkue, ja vain Jokerit olivat parempi kotijoukkue Kärppiin verrattuna. Playoffeissa ensimmäiset vastaantulijat olivat Tappara ja Lukko, joista kumpikaan ei juuri vastusta tarjonnut. Finaalisarjassa vastaan asettui nimivahva Jokerit, joka kaatui otteluissa 3-1. Jari Viuhkola oli pudotuspelien tehokkain mies tehoilla 5+10. Poika matkusti pohjoiseen. Taas.
Kari Jalonen sai Kärpät näyttämään aika ajoin jopa yli-voimaisilta liigaan. Kaudella 2005-2006 pistettiin seuran runkosarjan piste-ennätys uusiksi 122 pisteellä. Kärpät olivat paras vieras- ja kotijoukkue. Pudotuspeleissä Kärpät saivat todella huonoja uutisia, kun Niklas Bäckström loukkaantui. Bluesissa pelannut Erkki Rajamäki ajoi vauhdilla maalille, ja Bäckström sairastuvalle. Valmentaja Kari Jalonen arvosteli tekoa tahalliseksi. Tolppien väliin luisteli Ranskan mestaruuden kahdesti voittanut Mika Pietilä. Tuloksena pronssimitali, ja Pietilä lopetti uransa jääkiekkoilijana.
Seuraava kausi oli Kärppien näytös alusta loppuun. 2006-2007 kauden runkosarjan päättyessä Kärpät olivat tehneet eniten maaleja, ja päästänyt niitä vähiten. Runkosarjan voitto, eikä pudotuspeleissäkään kukaan kyennyt voittamaan heitä. Kertaakaan Kärpät eivät hävinneet playoffeissa. Kari Jalonen kuittasi kolmannen mestaruuden neljästä kaudesta. Keväällä 2007, koko Lapin kiekkokansa hymyili leveästi.
Runkosarjan voitto irtosi kaudella 2007-2008 jo neljännen kerran peräkkäin. Pistepörssin kärkikolmikosta löytyi kaksi kärppää, Janne Pesonen voittajana tehoilla 34+44=78. Kolmantena oli ketjukaveri Hannes Hyvönen 24+42=66. Väliin mahtui Jokereissa pelannut Ville Leino.
Pudotuspeleissä Kärpät olivat edellisten vuosien tasolla, ja kannua nostettiin taas. Kausi jäi päävalmentaja Kari Jalosen viimeiseksi Kärpissä.
Valmentajan lähdettyä Venäjälle, joukkuetta alettiin rakentamaan uudestaan. Tilanne oli haastava, koska viime kauden parhaat pistemiehet, Pesonen ja Hyvönen siirtyivät muualle. Päävalmentajaksi palkattiin 351 ottelun kokemuksella Mikko Alatalo. Joukkueen kokoonpanossa nähtiin kauden aikana muuan Mikael Granlund. Runkosarjassa joukkue oli vasta viides, ja pisteissä jäätiin alle sadan ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Pudotuspeleissä päästiin finaalisarjaan saakka, mutta JYP oli nälkäisempi jahdatessaan ensimmäistä pystiään. Jyväskyläläisillä olikin todella kova nälkä, koska Kärpät eivät voittaneet otteluakaan finaalisarjassa.
Tästä alkoikin alamäki “kärppädynastialle”. Kovimmat pelimiehet siirtyivät muualle, eikä ulkomaan hankinnatkaan onnistuneet. JYP pudotti Kärpät tiukasta välierätaistelusta vasta seitsemännessä ottelussa. Kärppien kokonaissijoitus oli viides, ja valmentaja lähti vaihtoon. Päävalmentajan luistimiin astui pitkäaikainen apuvalmentaja Mikko Haapakoski. Haapakosken aikakaudella Kärpät eivät juurikaan loistaneet. Joukkueeseen hankittiin tulivoimaa ulkomailta. Kamil Kreps, Vladimir Sicak, Petr Tenkrat ja Ivan Huml saapuivat Ouluun. Koko joukkue enemmän tai vähemmän epäonnistuivat ja runkosarjan sijoitus kaudelle 2009-2010 oli yhdeksäs. Pudotuspeleissä haaveet kaatoi JYP, ottaen puolivälieristä voitot kotiin lukemin 4-3.
Seuraavaksi päävalmentajan paikalle astui Hannu Aravirta. Ensimmäistä kertaa päävalmentajana. Kärpät olivat Aravirran aikakaudella yksi liigan kalleimmista joukkueista, eikä menestystä tullut siitä huolimatta. Aravirta aloitti kuitenkin nuorien pelaajien sisäänajon, joka todella piristi Kärppien peliä myöhemmillä kausilla. Siellä peluutettiin sellaisia kavereita kuin Ville Pokka, Julius Junttila ja Miikka Salomäki. Jokainen on myöhemmin varattu NHL:ään suhteellisen pienillä numeroilla. Maaginen duo Haataja-Huml oli myös Aravirran aikaansaannos, tavalla tai toisella.
2012-2013 NHL:n työsulku toi kovia nimiä Ouluun. Ottawa Senatorsin tähtisentteri Kyle Turris, San Jose Sharksin luottopakki Jason Demers ja Oulun omapoju Jussi Jokinen, joka kiekkoili Carolina Hurricanesissa tuolloin. Kärpät piti jopa pistepörssin kärkipaikkaa nimissään. Ajoittain.
Ennen joulua kuitenkin todellisuus valkeni. NHL-miehet lähtivät takaisin rapakon taakse ja seurajohto ei kyennyt heitä paikkaamaan. Säälipleijareissa Rauman Lukko pudotti oululaiset voitoin 1-2.
Maaliskuussa 2013 päävalmentajaksi siirtynyt Lauri Marjamäki tuli Ouluun tähtäimessään palauttaa poika kotiin. Otteet tällä kaudella ovatkin muistuttaneet viime vuosikymmenen loistoa. Runkosarjasta on kasassa 128 pistettä ennen viimeistä ottelua. Jussi Rynnäs-Tomi Karhunen on ollut liigan kovin maalivahtikaksikko. Lasse Kukkonen on mielestäni ollut tällä kaudella liigan paras puolustaja. Ivan Huml, Juhamatti Aaltonen ja Kärppien nuoriso johtaa hyökkäystä vakuuttavasti. Joukkue on selvästi liigan parhaimmistoa ja pokaali on enää ajan kysymys. Joko sen aika olisi?