Satakunnan derby Naisten Superpesiksen puolivälierien helmenä

Naisten Superpesiksen ennätystasaisen runkosarjan jälkeen edessä ovat puolivälierät. Katseet kääntyvät etenkin Satakuntaan, jossa Rauman Lukko ja Pesäkarhut Porista iskevät yhteen. Kyseessä on yksi vuoden mehukkaimmista vastakkainasetteluista suomalaisissa palloilusarjoissa. Porilaiset ovat vuosia olleet vastustajaansa edellä, mutta raumalaiset ovat tällä kaudella päässeet pikkusiskon asemastaan eroon – ainakin runkosarjan osalta.

Länsirannikon kiistakumppanit

Rauma ja Pori. Satakunnassa on käyty hännänvetoa paremmuudesta aikojen alusta saakka. Kummallakin kaupungilla on oma mielipiteensä siitä, onko Satakunta punainen vai sinikeltainen. Välillä tuntuu, että omaa voittoakin tärkeämpi asia on toisen tappio. 2000-luvulla asetelma on ollut lähes poikkeuksetta selvä: Pori ollut ennakkosuosikki ja menestyjä, Rauma sympaattinen haastaja.

Pesäkarhujen viime kauden joukkueesta piikkarit naulaansa ripustivat avainpelaajista Hanna Itävalo, Kaisa Kärkkäinen ja lukkari Kaisa Salmela. Ammottava aukko täytettäväksi mille tahansa joukkueelle. Viuhkaan hyppäsi Risto Ojanperän tilalle keskikesän suvantovaiheen jälkeen kakkospelinjohtaja Sami Österlund, joka lietsoikin porilaiset kahdeksaan perättäiseen voittoon. Runkosarja päättyi kuitenkin kahteen tappioihin Vuokatille ja Lapualle, joten kotietu karkasi.

Rauman Lukko sai jobinpostia kauden alla, kun lukkari Marjut Rantasen vamma osoittautui odotettua vakavammaksi ja koko kauden pelit estäväksi. Rantasta korvaamaan hankittiin juhannustaukoon saakka jo räpylän viime kauden päätteeksi nuoresta iästään huolimatta naulaan ripustanut Jenni Vinnari. Muutaman ensimmäisen ottelun jälkeen Mirka Rintamäki asteli kuitenkin lautasen ääreen ja on osoittanut pystyvänsä hoitamaan pääsarjatasolla myös sen tontin. Raumalaiset ovat pelanneet suhteellisen tasaisen kauden pyörien koko ajan keskikastissa, mutta erityisten vahva elokuun alku takasi runkosarjan kolmannen sijan, jolla Lukko sivuaa seurahistorian ennätystä vuodelta 2005.

Kehäkettu ja keltanokka

Sami Österlund vastaa nykyään Pesäkarhujen viuhkasta (Kuva: Pekka Tuominen)

Sami Österlund vastaa nykyään Pesäkarhujen viuhkasta (Kuva: Pekka Tuominen)

Syksy 1989: Petri Kaijansinkko juhlii ensimmäistä Naisten SM-kultaansa Kirin pelinjohtajana, Sami Österlund syntyy. Asetelmat valmennusten puolelta ovat myös selvät. Raumalaiskäskijä on kaiken nähnyt ja kokenut kehäkettu, porilaisten pelipomo kesken kauden viuhkan napannut keltanokka.

Kaijansinkko on keitetty vuosien varrella monissa liemissä eikä miehen päätä varmastikaan palele, vaikka kesän kovimmat helteet ovatkin jo takana päin. Österlundilla on kokemusta Pesäkarhujen junioreiden johtamisesta, ja naisten luotsaaminen tappioputkesta kahdeksaan perättäiseen voittoon on taannut pelaajiston vahvan luoton nuoreen mieheen.

Kaijansinkon projekti Lukon peräsimessä on vasta aluillaan, ja tuskin Österlundiakaan ollaan laittamassa syksyn päätteeksi kortistoon. Tämä sarja tulee jättämään varmasti jälkensä kumpaankin pelinjohtajaan, ja tässä luodaan myös mitä herkullisemmat asemat tuleville kesille.

Leipää ja sirkushuveja

Pesäkarhut on Suomen seuratuin naisten palloilujoukkue. Vaikka menestys runkosarjan osalta ei ole ollut totuttua 2000-lukua, on yleisö löytänyt hyvin tiensä lehtereille ja elänyt vahvasti nuorentuneen joukkueen tukena läpi kauden. Lukon edellinen vierailu Poriin heinäkuussa tiistai-iltana (!) keräsi katsomoihin yli 1500 katsojaa ja sunnuntain toisessa puolivälieräottelussa on lupa odottaa vähintään samaa, sillä matsiin on ilmainen sisäänpääsy.

Raumalla on tehty tällä vuosituhannella Suomen laadukkainta kasvatustyötä tyttöjunioreiden parissa, ja Kaijansinkko hankittiinkin seuraan jalostamaan hiomattamat timantit voittaviksi pelaajiksi ja joukkueeksi myös Naisten Superpesikseen. Pesäkarhut veti myös Otanlahteen yli tuhat katsojaa ja yleisön riemuksi kotijoukkue kaatoikin porilaiset selkein numeroin.

Molemmat joukkueet nojaavat vahvoihin ykköskärkiinsä. Pori elää ja hengittää kapteeni Carita Toiviaisen onnistumisista, joita kyllä tulee yli kuuden kärkilyönnin keskiarviolla. Hänellä on myös keskeinen rooli ulkopelissä kovakätisenä kolmoskopparina. Kärki Milla Lindströmin kunto on hieman arvoitus pudotuspelien alla. Lyöntipuolelta Susanna Puisto ja Heidi Kuusisto ovat alkaneet saada mailojaan lämpimiksi kauden ratkaisuhetkille.

Raumalaisten ykköskärki on rautainen, mutta samalla myös tasainen. Miia Karppanen, Mirka Rintamäki ja Hanna Väisänen kantavat jokainen vastuunsa varmasti eikä lastia ole kasattu Porin tapaan yhden naisen harteille. Kapteeni Sini Stranderin lyönti on ollut viime aikoina kepissä ja vahvaa taustatukea antaa myös kokenut Tiina Andreasen.

Tämä sarja jäänee ihmisten mieleen yhtenä historian kiivaimmista ja kiihkeimmistä. Kaikki keinot ovat sallittuja ja myös katsomoissa nähdään ainakin huuteluita puolin ja toisin. Satakuntalaisten ja muidenkin on viimeistään nyt saavuttava todistamaan naispesistä parhaimmillaan.

Arvio: Lukko jatkoon kotiedun turvin voitoin 3-2. Jos sarjassa pelataan täydet viisi ottelua, kokonaisyleisömäärä on yli 7000.

Muut puolivälieräparit

Lapuan Virkiä – Vuokatin Veto

Hallitseva mestari pelasi varsin vakuuttavan runkosarjan. Päästettyjä juoksuja tuli vain kaksi ottelua kohden ja keskivertomatsin jaksolukemat olisivat olleet 5-1, 5-1. Kokemusta ja taitoa löytyy vaikka muille jakaa, sillä pokaalia on nosteltu viimeiset kolme syksyä lakeuksilla. Lapua oli runkosarjassa varsin suvereeni, sillä täydestä pistepotista Virkiä jäin vain kolmella tikillä ja eroa toiseksi tulleeseen Jyväskylään kertyi peräti 16 pistettä. Sarjan piikkipaikan varmistuttua lapualaisilla oli ajoittaisia vaikeuksia saada täyttä latausta otteluihin. Tosipelien alkaessa motivaatiosta tuskin on pulaa ja kotiuttaminen ei liene ainakaan pohjalaisten ongelma – siitä vastaavaa timanatinkova jokerikolmikko Maija KaappolaJanette LepistöEnni Kylä-Kause.

Viime kaudelle Superpesikseen nousseen Vuokatin muutenkin nuoresta joukkueesta vaihtoivat muutamat kokeneemmat nimet maisemaa ja Niina Sippolalle jäi haastellinen tehtävä katraansa kanssa etenkin, kun kapteenina toimiva Leena Sippola loukkaantui hallipeleissä. Nuoret lupaukset ottivat kuitenkin vastuuta rohkeasti kantaakseen, ja muun muassa Petra Hussa nakutti tulokaskaudellaan peräti 118 kärkilyöntiä, jotka riittivät kyseisessä tilastossa sijalle 11. Subway-kultakypärää kantaa päässään suurimman osan kesästään kakkosvahtina ja sisällä numerolla kolme operoinut Vilma Leinonen.

Arvio: Lapua jatkoon voitoin 3-0. Vuokatti voittaa tai pelaa tasan 1-2 jaksoa, mutta hallitsevan mestarin materiaali ja kokemustaso ovat liikaa nuorelle haastajalle.

Kirittäret, Jyväskylä – Mansen Räpsä

Tiina Tolonen ja Marjukka Urpelainen edustavat kokemusta Kirittärissä (Kuva: Pekka Tuominen)

Tiina Tolonen ja Marjukka Urpelainen edustavat kokemusta Kirittärissä (Kuva: Pekka Tuominen)

Kirittärien nuorennusleikkaus sujui lopulta varsin kivuttomasti, sillä viime kausi päättyi lopulta pronssijuhliin ja häikäisevän mitaliputken jatkamiseen. Tälle kaudelle seuran oman juniorituotannon helmistä on päästy nauttimaan Idän Naisten parhaaksikin valitun Noora Patrikaisen ja Iina Valkeejärven muodossa. Nuorten pelaajien vastuu kasvoi entisestään, kun Aino-Maija Haapamäen kausi katkesi jalkavammaan ja Marjukka Urpelainen on kuntouttanut itseään pelikuntoon koko kesän. Urpelainen nähtiinkin runkosarjan viimeisissä otteluissa Kirittärien kokoonpanossa, eikä hänen pelipanoksensa ainakaan pienene syksyn edetessä. Kokenutta kaartia edustava Tiina Tolonen on uittanut kupperiaan koko kauden totutun varmasti väliin, eikä hän tule pettämään nytkään. Nalle Viljanen kaivoi kahdesti kauden aikana Johanna Vikmannin naftaliinista. Faneille.comin saamien tietojen mukaan Manni nähdään heti avauspelissä tutulla paikallaan ykkösvahtina.

Pirkanmaan pesisbuumia lietsova Mansen Räpsä on tullut pesiskartalle jäädäkseen. Viime kaudelle myönnetty sarjapaikka säilytettiin helposti, ja tänä kesänä runkosarjasijoitus parani kahdella pykälällä. Kun runkopelaajat ovat jo tehneet sopimukset ensi kaudesta, on vieläkin parempaa menestystä lupa odottaa. Tämä kausi saattaa kuitenkin tulla vielä liian aikaisin, sillä rautaisin suoritustaso ei ole vielä löytynyt. Kauden toisessa kohtaamisessa Kirittäriä vastaan Räpsä johti avausjaksoa 5-1, kun jyväskyläläisillä oli jäljellä enää kaksi lyöjää, mutta vierasjoukkue onnistui pusertamaan jakson tasoihin. Loukkaantumiset ovat olleet myös Räpsän riesana, sillä avainpelaajaksi hankittu Iina Lehkonen päätti kautensa ennen kuin se kunnolla alkoikaan. Kärki Henna Peltokangasta on myös huilautettu viimeisten otteluiden ajan, joten hänen kuntonsa on myös arvoitus.

Arvio: Kirittäret jatkoon voitoin 3-1. Räpsän taso on kehityksestä huolimatta ailahdellut ja kolmen voiton ottaminen jyväskyläläisistä on liian suuri vuori kavuttavaksi, ainakin vielä tänä vuonna. Ottelusarjassa tuskin nähdään montaa yli 10 juoksun jaksoa, sillä molempien joukkueiden ulkopelit ovat hyvällä tasolla.

Viinijärven Urheilijat – Kempeleen Kiri

Vinkku teki varsinaisen nousun viime kauden putoamiskarsintojen jälkeen. Seinäjoen kaaduttua Pohjois-Karjalaan päätettiin hakea uutta verta niin pelaaja- kuin pelinjohtohankintojen muodossa. Laura Määttä nousi joukkueensa parhaaksi etenijäksi ja Saara Suomalainen valloitti koko sarjan lyöjätilaston ykköspaikan huimin tehoin 1+70. Tahkon poikajunioreiden kanssa voitokasta työtä tehnyt Antti Yli-Saunamäki oppi nopeasti myös naispesiksen metkut ja luotsasi hallipronssin jälkeen joukkueensa hienosti kotietuun. Viinijärven kautta varjosti lukkari Niina Härkösen sairastuminen, mutta vielä juniori-ikäinen Pohjois-Karjalan kasvatti Mari Mantsinen on nopeasti noussut sarjan vaatimalle tasolle ja parantaa otteitaan lautasen ääressä ottelusta toiseen.

Jarkko Kokon kolmas vuosi Kempeleen peräsimessä huutaa menestystä. Viime kaudella puolivälierissä tuli kovasti kesään satsanneelta Pesä Yseiltä tukkaan, mutta tällä kaudella joukkue on rutinoitunut tiukkojen pelien voittamisessa. Kahden pisteen päänahkoja mahtui 24 otteluun peräti 13 ja Kokko tietää pelaajavuosiltaan, että syksyllä ei pisteitä enää lasketa. Kempeleen rinki on laaja ja tasainen – ratkaisijat vaihtelevat ottelusta toiseen, mikä on pudotuspelejä ajatellen suuri vahvuus. Runkosarja päättyi joukkueiden keskinäiseen kohtamiseen, joka päättyi kotijoukkue KeKille. Pieneksi kysymymerkiksi jäi lukkari Eveliina Kestin antamat kolme peräkkäistä vapaataivalta avausjaksolla, mutta toisaalta ottelun loppu sujui mallikkaasti, joten kyseessä saattoi olla  vain hetkellinen herpaantuminen. Voitot kesällä 2014 ovat toistaiseksi Kempeleelle 3-1.

Arvio: Kempele jatkoon voitoin 3-2. Kempeleen onnistumiset jakutuvat laajemmalle rintamalle kuin Viinijärven. Yhden naisen, Saara Suomalaisen, kiinni saaminen on mahdollista, jonka jälkeen Vinkun peli hankaloituu huomattavasti. Vaakakupissa kaataa myös runkosarjan ottelut ja Kempeleen kokemus tiukkojen otteluiden voittamisesta.

Kuvat: Pekka Tuominen