Suomalaisten yleisurheilijoiden kausi on ollut vauhdissa jo tovin. Jotkut ovat mitanneet kilpailukuntoaan kotimaan kamaralla ja osa taas ulkomailla. Kotimaisen huippuyleisurheilun Eliittikisa-sarjan käynnistyessä sunnuntaina Lapinlahdella, on hyvä kohdistaa huomio mielenkiintoisimpiin urheilijoihimme kahden arvokisan kesänä.
Tero Pitkämäki
Tasaisen varmana menestyjänä jo vuosia kunnostautunut Pitkämäki on jälleen se urheilija, jolle ladataan olympiavuonna kovat odotukset. Toukokuussa tehty vasemman reiden lähentäjänlihaksen leikkaus ja sitä myötä avauksen siirtyminen huolestutti, mutta nyt näyttää taas valoisalta. Toipumisen jälkeen on saatu täysivauhtisia heittoja alle ja kauden avaus nytkähtää liikkeelle Lapinlahdella.
Kahdeksan vuoden takaista olympiapronssia mieluusti kirkastavalle 33-vuotiaalle heittäjälle Rio on ykkösjuttu, mutta EM-kisat ovat myös hieno mahdollisuus saada jatketta seitsemälle arvokisamitalille. Ennen Rioa hän kilpailee viime vuotta vähemmän, mikä voisi hyvinkin näkyä kauden parhaimman tulospiikin puhkeamisena juuri kesän tärkeimmällä hetkellä, olympiafinaalissa.
Antti Ruuskanen
Pitkämäen tavoin pielaveteläinen kilpailee maltillisesti ennen kauden pääkisoja. Ruuskanen on osannut ajoittaa huippukuntonsa viime vuosina sopivasti loppukauden tärkeimmälle hetkelle, ja samaa voidaan odottaa myös tänä vuonna. Kansainvälinen taso on tällä hetkellä kova, mutta hän lukeutuu jo kokemuksenkin kautta mitalitaisteluun molemmissa arvokisoissa.
Kristiina Mäkelä
Potentiaalisimpiin urheilijoihimme lukeutuva pitkänhuiskea Mäkelä on kisannut kesällä muutaman kerran, mutta 14 metrin sipaisu on antanut vielä odottaa itseään. Juonenpäästä kiinni saadessaan Heli Koivulan Suomen ennätys 14,39 on hyvissä olosuhteissa vaarassa rikkoutua kauden mittaan. Euroopan taso ei ole hirvittävän laadukas, joten Amsterdamissa kaiken osuessa kohdalleen mitalimahdollisuus on olemassa. SE-tason hypyn tekemällä ollaan myös olympialaisissa mukavilla sijoilla.
Minna Nikkanen
Viime kesänä mainion kilpailukauden suorittaneen Nikkasen avauskisojen tulokset eivät ole olleet aivan sitä, mitä on odotettu. Hyvin sujunut harjoituskausi antaa kuitenkin odottaa suoritusten kääntyvän paremmaksi ennemmin tai myöhemmin. Mikäli muutaman viikon päästä alkavissa EM-kisoissa – arvokisoista runsaasti kokemusta kerännyt hyppääjätär – kaivaa ennätysvireensä, mitali on mahdollinen. Myös Riossa onnistuneella suorituksella ollaan varteenotettavan sijoituksen äärellä.
Wilma Murto
Talvella häikäissyt superlupaus on jatkanut väkeviä suorituksiaan myös ulkona. Jo kahdesti 450 ylittänyt Murto on hilannut viime kesäistä ulkorataennätystään 20 sentillä. Vertailun vuoksi todettakoon, että Minna Nikkanen taivutti ulkona 450 ensimmäisen kerran 25-vuotiaana.
Positiivisesta alusta huolimatta kannattaa kuitenkin muistaa, että Amsterdamissa ja Riossa Murto vielä opettelee arvokisoissa hyppäämistä. 18-vuotiaan yleisurheilijan näkeminen olympiatasolla on jo ylipäätänsä kova juttu. Alle 20-vuotiaiden maailmantilastossa jaettua kakkospaikkaa pitävälle superlupaukselle nuorten MM-kisat ovat kuitenkin otollinen paikka menestyä. Siellä rahkeet riittävät hypätä jopa maailmanmestariksi asti.
Johanna Peiponen
Viime syksynä suurimmat otsikot keränneen Alisa Vainion ohella suomalaisessa naiskestävyysjuoksussa on askeltamassa toinenkin kiehtova tapaus. 25-vuotias Peiponen hämmästytti Kempeleellä toukokuun lopussa hurjastelemalla upealla soolojuoksulla 10 000 metrillä kaikkien aikojen toiseksi kovimman suomalaisajan 31,42,90. Tuolla ajalla hän alitti olympialaisten rajapyykin reilulla 30 sekunnilla.
Eurooppalaisten rankingissa tällä hetkellä peräti neljäntenä oleva nainen voi tuoda tällä soololla mielenkiintoisen lisämausteen EM-kisojen kympille. Mikäli hänet nähdään Riossa lähtöviivalla, on suomalaisen kestävyysjuoksijan kisaaminen pitkillä ratamatkoilla olympiatasolla jo sinällään merkittävä asia.
Sandra Eriksson
Kaksi kautta sitten uransa kovimman kesän toistaiseksi vetänyt 3000 metrin estejuoksija koki tuolloin pahan pettymyksen EM-finaalissa jääden yhdeksänneksi. Tänä kesänä Amsterdamista hyvitystä hakevan Erikssonin eilen Tukholmassa kylmässä ja sateisessa sääsä rykäisemä aika 9.31,88 kielii vahvasti sitä, että kahden vuoden takaisessa iskussa ollaan. Tilastossa eurooppalaisista kolmanneksi parhaimpana nyt majailevalla naisella kaikki on mahdollista kisojen päätöspäivänä juostavassa EM-loppukilpailussa.
Moukarikaksikko
Viime vuonna MM-kisoissa komeasti kuudenneksi ja kymmenenneksi sijoittuneiden David Söderbergin ja Tuomas Seppäsen kausi on pyörähtänyt mallikkaasti liikkeelle. Seppänen on pyssyttänyt kauden aikana kahdesti viiden vuoden takaisen ennätyksensä yli, pisimmän kantaessa 76,20. Hän ja maanantaina 76,15 kiskaissut Söderberg eivät ole tämän hetkisillä tuloksillaan rikkoneet Rion rajaa, mutta paikka voi irrota yhtä hyvin rankingin kautta.
Vielä parhaimman terän löytyessä he saattavat olla EM-kisojen tuloslistalla yllättävänkin korkealla. Rioon selviytyessään kauden parhaalla voidaan olla myös olympialaisissa vahvoissa asemissa, minkä 36-vuotias Söderberg osoitti viime kaudella.
Oskari Mörö
Mörön alkukausi on lupauksia herättävä, sillä pari viikkoa sitten hän aitoi kolmatta kertaa urallaan alle 50 sekunnin. Mikäli paikat kestävät, on kahden vuoden takaisella EM-kahdeksikolla onnistuessaan sauma toistaa Amsterdamissa finaalipaikka. Olympiarajaan 49,40 on vielä 0,57 sekuntia matkaa, mutta se voi posahtaa ohimennen palasiksi EM-karkeloiden tiimellyksessä. 400 metrin aidoissa eurooppalaiset voivat pärjätä hyvin muun maailman kerman seassa, joten olympialaisiin päästessään Mörö saattaa olla SE-kunnossa mielenkiintoinen tekijä myös siellä.
Pituusmiehet
Tässä lajissa näkyy muutaman vuoden tauon jälkeen valoa tunnelin päässä. Suomalaista pituusmiestä ei ole nähty ulkona aikuisten arvokisatasolla neljään vuoteen, mutta tänä vuonna tähän tulee muutos, sillä Henri Väyrynen, Eero Haapala ja Kristian Bäck ovat kaikki puhkaisseet EM-kisojen rajapyykin 795. Amsterdamissa koko kolmikolla on otollinen mahdollisuus selvitä loppukilpailuun. Tammikuussa harjoituskisassa 807 räväyttäneen Henri Väyrysen leiskaus uupuu vain kahdeksan senttiä Rion rajasta, joten EM-kisoissa nappihypyn huitaisemalla olympiapaikkakaan ei ole poissuljettu.
Kansikuva: All Over Press