Suomi-urheilun superlupauksen toimintaa ohjaa järki – ”Harvinaisen kypsää ajattelua”

17-vuotias aitajuoksijalahjakkuus Viivi Lehikoinen rakentaa uraansa fiksulla ajattelulla. Tekemistä toteutetaan huippuvuosien ehdoilla, eikä juniorimenestyksen anneta sokaista. Kypsän oman ajattelun lisäksi häntä vie huipulle laaja tukiverkosto.

Päälajikseen 400 metrin aitoja juokseva Viivi Lehikoinen riemastutti jo 15-vuotiaana voittamalla Euroopan nuorten olympiafestivaalit. Viime vuonna vahva menestys sai jatkoa 17-vuotiaiden EM-kisoissa Georgiassa, missä hänestä leivottiin mestari. Maailman tasolla hän lukeutuu ikäluokkansa terävimpään kärkeen.

Kun kansainvälisillä kilpakentillä pärjää menestyksekkäästi alaikäisenä, mediaa ja muita kiinnostuneita alkaa parveilemaan ympärillä. Menestys ja medianäkyvyys eivät ole kuitenkaan nousseet fiksun oloisen Lehikoisen päähän. Median edessä hän antaa itsestään kypsän vaikutelman.

– Perhe on pitänyt minun maan tasalla. Äidilläni on psykoterapeutin koulutus, joten olen sitä kautta pystynyt kehittämään paljon psyykkisiä ominaisuuksiani. Olen myös saanut tietoa erilaisista kirjoista, joissa huippu-urheilijat kertovat omista tarinoistaan, Lehikoinen paljastaa.

Valmentaja Jussi Ihamäen mielestä nuoresta lahjakkuudesta huokuu järkevä ajattelu. Tämä näkyi esimerkiksi SM-halleissa, jossa 400 metrin tilaston  kärkipaikoilla ollut Lehikoinen ei osallistunut matkalle, vaan juoksi pelkän viestin. Pikavoitot eivät sanele tekemistä, sillä tulevaisuuden haasteet ovat Lehikoiselle ykkösjuttu.

– Hänellä ei ollut pakkotarvetta voittaa tai olla mitaleilla. Hän näkee huippu-urheilijan kulkeman matkan tärkeimpänä. Mielestäni on harvinaisen kypsää ajattelua, ettei lähde juoksemaan pelkkien mitaleiden perässä, Ihamäki kehuu.

Roolimalleja läheltä

Helsingissä asuva Lehikoinen on saanut varttua urheilijana mielenkiintoisessa ympäristössä. Alakouluikäisestä lähtien hänen kummiurheilijanaan on toiminut maajoukkuehiihtäjä Martti Jylhä, joka on myös Lehikoisen isosiskon avomies.

Lehikoinen kokee, että Jylhästä on ollut merkittävä apu huippu-urheilijan elämään opettelemisessa.

– Olen kysellyt esimerkiksi siitä, milloin arvokisojen aikana kannattaa syödä. Martti on ollut hiihdossa monissa arvokisoissa mukana, joten olen saanut vinkkejä siitä, miten paineita pystyy käsittelemään siellä.

Myöhemmällä iällä aiturilahjakkuus on päässyt nauttimaan myös yleisurheilun puolella kokeneesta urheilijaesimerkistä. Silloin tällöin hän pääsee lähietäisyydeltä seuraamaan seitsemän vuotta vanhemman treenikaverinsa Nooralotta Nezirin tekemistä, ja samalla myös ottamaan oppia häneltä.

– Olen tuntenut Martin kymmenen vuoden ajalta, joten hän tietää minut paremmin kuin Neziri. Nooralotta on kuitenkin treenikumppanini, joka osaa tuoda näkökulmaa naisurheilusta. Kun minua valmentaa myös Jussi, tiimini on mahtava, hän myhäilee.

Muut lupaukset tasoittavat kuormaa

Lehikoisen tavoin myös Neziristä kohistiin jo nuorempana paljon, joten Ihamäellä onkin omakohtaista kokemusta hypen ympäröimästä urheilijasta. Valmentaja ei ole kuitenkaan itse kokenut antaneensa Lehikoiselle mediapuolelle kauheasti apua.

– Viivi on ihmisenä itsenäisempi, joten en koe antaneeni mediapuolelle vinkkejä. Hän on varmasti Nooralotan kautta nähnyt sitäkin tekemistä. Olen tietenkin neuvonut sen verran, mitä olen osannut.

Superlupaavana urheilijana pidetty Lehikoinen on ainakin toistaiseksi säästynyt kaiken maailman kissanristiäisiltä. Tällä hetkellä suomalaisessa yleisurheilussa tuikkii monia muitakin kiinnostavia nuoria yksilöitä kuten Alisa Vainio ja Wilma Murto, joten kaikki huomio ei kerry kerralla Lehikoisen ympärille.

– Onneksi on muitakin kovia nuoria kuin Viivi, mikä on tärkeää. Siinä mielessä hän on päässyt vähemmällä, Ihamäki näkee.

Aikuisvaihe ohjaa uraa

Lehikoisen tekemisessä ei näy pakkosuorittaminen. Ihamäen mukaan varsinaisia sijoitus- tai tulospaineita ei ole asetettu mihinkään suuntaan.

– Hän pyrkii kehittymään vuosi vuodelta. Ne saavutukset, jotka hän on ansainnut oman työntekonsa kautta, tulevat sitten jossain kohtaa, Ihamäki toteaa.

Mikäli ensi kesänä laariin sataa kovia tuloksia, niin sitten sataa. Kiire ei silti sanele vuonna 1999 syntyneen aiturin uraa.

– Jos nyt otettaisiin todella paljon irti, se ei palvelisi aikuisena. Pikkuhiljaa treenimäärää silti lisätään, Lehikoinen sanoo.

Vaikka ykkösprioriteetti onkin pärjätä aikuisurheilijana, Lehikoisen mielestä hyvästä juniorimenestyksestä on ollut kaikesta huolimatta myös paljon etua tulevaisuutta ajatellen.

– Olen saanut tosi paljon kokemusta arvokisoista. Tiedän myös, millaista on olla siellä, kun on paineita ja ihmiset seuraavat.

Kuva: VILLE HONKONEN / AOP

 Viivi Lehikoinen

  • Syntynyt: 27.8.1999
  • Päälaji: 4oo metrin aidat
  • Seura: HIFK-friidrott
  • Valmentaja: Jussi Ihamäki
  • Kovimmat saavutukset: Euroopan nuorten olympiafestivaalien voitto (2015), alle 17-vuotiaiden EM-kulta (2016)
  • Ennätys 57,65 (17v. SE)
  • Muuta: 17-vuotiaiden maailmantilaston neljäs 2016