Wimbledonissa neljännesvälierissä putoaminen Kevin Andersonin käsittelyssä ja US Openissa neljännellä kierroksella John Millmanille hävinneenä. Kumpaakaan Tappiota en nähnyt tulevaksi. Kyse on siis kovien kenttien erikoismiehen Roger Federerin tappioista Grand Slam -turnauksissa, joissa hän on tavallisesti ollut se suurin ennakkosuosikki. Onkin helppoa sanoa, että tappiot Federerin mittapuulla aikaisessa vaiheessa kauden tärkeimmissä turnauksissa kielivät sveitsiläisen supermiehen uran olevan matkalla auringonlaskuun.
Wimbledonissa Federer todella taisteli, mutta ainakin itselleni jäi viidennestä erästä muistoksi tunne, että Kevin Andersson oli koko ajan niskan päällä ja olikin vain ajan kysymys, koska ottelu ratkeaisi eteläafrikkalaisen hyväksi. Lopulta Anderson voitti ratkaisevan erän lukemin 13-11. New Yorkissa puolestaan Federer ei tuntunut olevan oma itsensä ollenkaan, vaan ensimmäisen voitetun erän jälkeen hänen focuksensa ei vaikuttanut riittävältä. Sanalla sanoen Federer näytti ensimmäistä kertaa vanhalta tai ainakin ikäiseltään ottelussa.
Olinkin pakotettu ajattelemaan, että näinköhän suuren maestron aika alkaisi olemaan ohitse. En yllättyisi ollenkaan, mikäli Federer ilmoittaisi lopettamisestaan kauden päätteeksi, sillä vaikka rakkaus lajiin kukoistaisi, niin voittamaan tottuneelle Federerille tippuminen ylempään keskikastiin saattaa olla liian vaikea pala nieltäväksi. Oikeastaan Federerin iän olisi pitänyt näkyä jo aikoja sitten hänen otteissaan. Onneksi kaltaiselleni fanille näin ei kuitenkaan ole ollut.
Federerin peli on aina perustunut kaikkeen muuhun kuin liikkeeseen. Hän on aina ollut mestari lukemaan vastustajan lyöntejä ja tekemään itse yllätyksellisiä valintoja omissa vastauksissaan. Federerin peli onkin ollut parhaimmillaan kauneinta mahdollista. Hän on tuntunut olevan kaikkialla ja aina oikeaan aikaan. Toisin kuin muut aikamme suuret pelaajat, joista Rafael Nadalin peli perustuu käsittämättömään fysiikkaan ja kestävyyteen ja Novak Djokovicin järjettömään voiman tuottoon, niin Federer on aina pelannut peliä taktiikka ja tekniikka keihään kärkenään. Onkin ikävä sanoa, että mikäli asiat menevät kuten nyt on helppoa ennakoida, niin toista näin puhdasta tennistaituria ei löydy koko kiertueelta.
Tenniskautta on kuitenkin vielä jäljellä ja monia suuria turnauksia pelaamatta. Onkin syytä toivoa, että Federer saisi kaudelleen onnistuneen lopetuksen. Näin saisimme nauttia sveitsiläisen mailataituruudesta vielä ainakin ensi kauden ajan. On kuitenkin väistämätön tosiasia, että kaikkien suurien urheilijoiden ura loppuu ennemmin tai myöhemmin. Federerkään ei tee tästä universaalista asiasta poikkeusta.
Tapahtui miten tahansa, niin Roger Federer tulee jäämään tennishistoriaan yhtenä parhaista. On puhtaasti makuasia pitääkö Federeriä kaikkien aikojen parhaana ohi jo mainitun Nadalin ja 90-luvulla kovia kenttiä hallinneen Pete Samprasin. Jotkut nostavat samaan kastiin ruotsalaisen legendan Björn Borgin. Itselleni Federer on kuitenkin se suurin ja kaunein. Toivottavasti hänen motivaationsa siis kestäisi ainakin vielä yhden vuoden.
Kansikuva: Julian Finney / Getty Images