Ensin sopimuksen lyhentäminen vuoteen 2018 ja nyt lehtitietojen mukaan italialaisseura FC Internazionale on antanut 20 päivää aikaa tehdä päätös. Kyse on Atlético Madridin päävalmentajasta Diego Pablo Simeonesta ja hänen kissa-hiiri -leikistä kahden seuran välillä.
Mitään vakavaa kummankaan seuran suhteen tässä ei ole vielä tapahtunut, mutta Simeonen yllä leijuneet epäilyksen pilvet ovat olleet paikallaan jo hyvän tovin. Ja miksi? Argentiinalainen on todennut kyllä, että aikoo kunnioittaa sopimustaan espanjalaisseuraan. Siitäkin huolimatta hän ja seura päätyivät lyhentämään Simeonen sopimusta ensi kauteen loppuvaksi.
Viimeisimpien tietojen mukaan – uskoo, ken tahtoo – Interin tarjonneen peräti 55 miljoonan euron palkkaa viidestä vuodesta kahdelle tulisieluiselle valmentajalle, Simeonelle ja Valioliigaseura Chelsean peräsimessä olevalle Antonio Contelle.
Äkkiseltään ajateltuna Conte tulee pysymään Lontoossa, joukkue menestyy ja sillä on kädet kahdessa pokaalissa. Mutta lehdistön spekulaation mukaan mies kärsii vakavasta koti-ikävästä. Uskon kuitenkin, että mahdolliset kaksi pokaalia vähentää tuota ikävää huomattavasti. Ja muutoinkin, Juventus-ikoni Interin peräsimessä? Siis joukkueen, joka on Juventuksen toinen taistelukumppani ottelussa, jota kutsutaan vaatimattomasti ”Italian derbyksi”. Se olisi Juve-faneille täysin anteeksiantamatonta.
Joka tapauksessa. Inter on vahvasti kahden aiemmin mainitun herrasmiehen perässä. Mitä tämä tarkoittaa Atléticon näkökulmasta? Vakavia asioita.
Ensinnäkin Simeonehan lähtee viimeistään ensi kauden päätteeksi, ja pahimmillaan jopa tämän kauden jälkeen. Vaikka en henkilökohtaisesti usko mihinkään tiettyihin päivämääräukaaseihin, joka muuten on fiksu veto Interiltä. Kerrankin seurassa tunnutaan olevan hyvissä ajoin liikkeellä asiassa, joka vaatii järjestelmällisyyttä.
Kun argo-luotsi jättää madridilaisseuran lähitulevaisuudessa, on Ticon mietittävä perusteellisen tarkoin, että mikä sen identiteettinen linja tulee olemaan. Puhutaan kuitenkin seurasta, joka on ollut välillä niin älyttömällä tuuliajolla, ettei Tom Hanksikaan olisi seilaillut sieltä itseään kuiville (se verinen Wilson-pallo on muuten yksi elokuvahistorian järjettömimpiä asioita). Nyt, kun Atlético on saanut pitää Simeonen kaltaista valmentajaa jo vuosia, olisi sen kyettävä järkevään jatkumoon Cholon jälkeenkin.
Simeonen vaikutusta Patjantekijöiden seurarakenteisiin ei voi ylikorostaa. Tämä on siis ollut totaalinen täyskäännös siihen, mihin pääkaupungin punavalkoisissa on aikaisemmin totuttu. Seurahan oli aikoinaan niin pahassa tuubassa, että joutuivat muun muassa sulkemaan oman akatemiansa, jotta rahankäyttö pysyisi hyppysissä. Noista ajoista on fanien kiitokseksi tultu pitkä matka. Atlético puskee nykyisin lupaavaa pelimiestä aika vähän esillä olevasta akatemiasta ja päävalmentajana on taktikko, joka on kyennyt luomaan perustuksen vielä vuosiksi eteenpäin. Jos sen päälle osataan vain muurata oikeat palikat.
Atléticon seurahistorian tuntien olisi katastrofaalista, jos Simeone lähtisi jo kuluvan kauden päätteeksi. Päävalmentaja on saanut menestyksen ohella luotua sellaisen maineen, että Tico on tätä nykyä houkutteleva seura pelaajien, kuin myös valmentajien, silmissä. Ei olisi millään tavalla yllättävää, jos sikariporras sortuisi puolivillaiseen tarinanjatkajaan päävalmentajan paikalle.
Puolivillaista tarkoitan siinä mielessä, että katsottaisiin nimeä yli pelifilosofian ja -identiteetin. Olisi suoranainen rikos olla jatkamatta Simeonen luomalla polulla. Polulla, joka on päällystetty vahvalla pelillisellä laastilla.
Kuka argentiinalaisen ikinä korvaakin, täytyy hänellä olla vahva ymmärrys kollektiivisesta uhrautumisesta. Ei kopio edeltäjästään, koska pelin täytyy kehittyä jatkuvasti, mutta perusprinsiipeissä on oltava yhtäläisyyksiä.
Kuva: Gonzalo Arroyo Moreno/Getty Images.