Katso kaikki Ranskan liigan huippukamppailut Viaplayn kautta!LOSC Lille on kolminkertainen Ranskan mestari ja yksi Euroopan parhaista pelaajien kehittäjäseuroista. Eden Hazardin, Yohan Cabayen, Dimitri Payetin ja Gervinhon tapaiset nimimiehet nousivat jalkapallomaailman huipulle juuri Lillen riveissä, mutta nyt reilun 200 000 asukkaan pohjois-ranskalaiskaupungin ylpeys on suuremmassa kriisissä kuin koskaan. Koko seuran tulevaisuus on vaakalaudalla, sillä seura on elänyt viime vuosina rutkasti yli varojensa.
Lille on perinteikäs fuusioseura
LOSC Lille perustettiin kesken toisen maailmansodan vuonna 1944 kahden paikallisen perinneseuran fuusioiduttua yhdeksi isoksi seuraksi. Lille on läpi historiansa pelannut pääasiallisesti pääsarjassa ja seurahistorian menestyksekkäimmät vuodet sijoittuvat 1950-luvun loppupuolelle, jolloin seura taisteli useana vuonna Ranskan mestaruuksista. Mestaruuksia Lille on historiansa aikana voittanut kolme, joista viimeisintä juhlittiin kauden 2010-2011 päätteeksi. Rudi Garcian luotsaama joukkue oli iloinen yllättäjä, joka hurmasi hyökkäävällä jalkapallollaan. Erityisen hyvin mieleen on jäänyt Moussa Sown, Eden Hazardin ja Gervinhon muodostama hyökkäyskolmikko, joka teki kauden aikana peräti 47 maalia ja alusti tukun muita maaleja.
Mestaruus osui oivaan aikaan, sillä vuonna 2012 Lille siirtyi pelaamaan komealle, yli 50 000 katsojaa vetävälle uudelle Stade Pierre-Mauroylle, joka rakennettiin toissakesän EM-kisoja varten. Uuden stadionin myötä toiveet siitä, että Lille saisi jatkossa pidettyä parhaat pelaajansa riveissään kasvoi, vaikka mestaruuskauden jälkeen käytännössä ykkösjoukkueen kaikki avainpelaajat vaihtoivat maisemaa. Suuresta vaihtuvuudesta huolimatta Rudi Garcian osaavassa valmennuksessa Lille oli yhä turvallisesti ylemmässä keskikastissa ja seuran tulevaisuus näytti varsin positiiviselta.
Uusi omistaja puhui kauniita ja lupaili paljon
Vuonna 2016 Lille vaihtoi omistajaa, kun seuraa vuodesta 2002 hallinnoinut liikemies ja elokuvatuottaja Michel Seydoux myi seuran ehkä parhaiten formulabisneksestä tunnetulle bisnesgurulle Gerard Lopezille. Odotukset kaupungissa olivat katossa, sillä Lopez vaikutti paperilla täydelliseltä henkilöltä johtamaan Lille takaisin Ranskan huipulle. Lopezilla on paljon kokemusta urheilun parissa toimimisesta ja hän on jalkapallofani henkeen ja vereen. Lopez tuntee myös jalkapallomaailman hyvin, sillä hän on toiminut mm. Barcelonan apuna pelaajasiirtojen läpiviemisessä ja Lopez on myös Luxemburgin pääsarjassa pelaavan CS Fola Eschin pääomistaja.
Lopezin aika Lillen omistajana alkoi sähäkästi, sillä hän nimitti liki ensitöikseen seuran uudeksi päävalmentajaksi legendaarisen Marcelo Bielsan. Bielsa oli vuosi sitten lähtenyt ovet paukkuen pois Laziosta vain parin viikon valmennusjakson myötä, sillä seura ei onnistunut toteuttamaan lupaamiaan pelaajahankintoja ja tulisieluinen valmentaja veti tästä johtopäätökset ja päätti erota. Bielsalla ja Lopezilla olikin tarkat suunnitelmat sen varalle, miten Lillen joukkue tulisi rakentaa. Bielsa sai täysin vapaat kädet ja tarkoituksena oli koota nuori ja nälkäinen joukkue, joka pystyisi tulevina vuosina haastamaan sarjan suuret kamppailussa liigan mestaruudesta.
Marcelo Bielsa floppasi täysin Lillen peräsimessä
Viime kesä olikin varsin vilkas, sillä Lille hankki kymmenkunta uutta pelaajaa ykkösjoukkueeseensa. Hankinnat olivat poikkeuksetta melko tuntemattomia nuoria pelaajia, kuten seuran uusi strategia vaati. Joukossa oli myös varsin nimekkäitä hankintoja, sillä esimerkiksi parikymppinen keskikenttäpelaaja Thiago Maia on ollut jo pitkään haluttu pelaaja Euroopan huippusarjojen seurojen keskuudessa. Lille osoitti kesällä samalla uutta kohentunutta taloudellista asemaansa, sillä se kulutti lopulta pelaajahankintoihin yli 60 miljoonaa euroa, mikä on kova summa Ranskan liigan keskikastin joukkueelle.
Luonnollisesti odotukset Lille-kannattajien odotukset ennen kauden alkua olivat katossa ja seuraa veikkailtiin useissa lähteissä potentiaaliseksi yllättäjäksi. Seuran alkukausi oli kuitenkin täydellinen pannukakku, sillä lopulta Lille voitti ensimmäisestä kymmenestä pelaamastaan ottelusta vain yhden ja kärsi peräti kuusi tappiota. Marcelo Bielsa on hyökkäävän jalkapallon sanansaattaja ja häntä pidetään todellisena hyökkäyspelin guruna, mutta kauden kymmenessä ensimmäisessä ottelussa Lille teki vain kuusi maalia, mikä on auttamatta liian vähän.
Eden Hazard on Lillen pelaaja-akatemian kirkkain tuotos. Kuva: Mike Hewitt/Getty Images
Bielsan potkut sysäsivät seuran konkurssin partaalle
Lillen vire näytti hetkellisesti parantuvan, mutta marraskuun loppupuolella kärsitty 3 – 0 tappio Amiensille oli viimeinen niitti ja seura päätti käynnistää valmistelut Bielsan potkuille. Prosessi oli kokonaisuudessaan hämmentävä ja uusia outoja yksityiskohtia tuntuu tippuvan julkisuuteen koko ajan lisää. Bielsa päätettiin ensin hyllyttää, sillä seura halusi välttää palkan maksamisen sopimuskauden loppuun asti. Seuran kannalta vaatimus oli ymmärrettävä, sillä samoihin aikoihin paljastui, että Bielsa nosti Lillestä kovaa yli viiden miljoonan euron vuosipalkkaa.
Lille päätti pestata yksityisetsiviä tutkimaan seuran ympärillä vallinnutta kaaosta. Bielsa tunnetaan kovasta vaatimustasostaan ja hänen valmentamissaan joukkueissa on yleensä ollut varsin tarkat pelisäännöt, joita noudatetaan pilkulleen tilanteessa kuin tilanteessa. Lillessä Bielsan ote näytti kuitenkin lipsuvan, sillä etsivän tuottaman raportin mukaan seuran pelaajisto saapui jatkuvasti kymmeniä minuutteja myöhässä seuran harjoituksiin ja Bielsa tuntui muutenkin menettäneen pukukoppinsa luottamuksen täysin eikä häntä edes tuntunut enää kiinnostavan pelaajien epämääräinen harjoittelumotivaatio. Viimeinen niitti oli se, kun Bielsa matkusti kesken potkuneuvotteluiden pyytämättä ja yllättäen kotimaahansa Argentiinaan, jossa hänen hyvä ystävänsä ja entinen apuvalmentaja Luis Maria Bimini sai sairaalahoitoa pahalaatuiseen syöpään.
Juuri nyt kukaan ei tiedä, onko Lilleä olemassa ensi kauden alkaessa
Lopulta Lille päätyi irtisanomaan Bielsan ja kieltäytyi samalla maksamasta jättimäisen sopimuksen kahden jäljelle jääneen vuoden palkkaa vedoten huonoihin otteisiin ja Bielsan luvattomaan poissaoloon. Samaan aikaan Ranskassa alkoi levitä huolestuttavia huhuja seuran taloustilanteesta. Paljastui, että kovin odotuksin seuran omistajaksi saapunut Lopez ei ehkä ollutkaan aivan niin rikas, kun hän antoi ymmärtää. Ranskan jalkapalloliiton talousjaosto kutsui Lillen omistusportaan tapaamisen, jonka perusteella Lillelle läimäistiin siirtokielto tammikuun siirtoikkunaan. Lille sai myös tiukat vaatimukset, jotka sen tuli täyttää ennen kesäkuuta, sillä muutoin seura tultaisiin pudottamaan taloudellisista seikoista vähintään Ranskan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle.
Lille reagoi ukaasiin myymällä lupaavan laiturin Martin Terrierin Lyoniin 11 miljoonan euron siirtosummalla. Seura ei kuitenkaan voinut luopua kaikista avainpelaajistaan, sillä se oli yhä akuutissa putoamiskamppailussa. Lille saikin lisää huonoja uutisia, kun Marcelo Bielsa aloitti kovan lokakampanjan eri medioissa seuraa kohtaa. Bielsa väittää kokeneensa suurta vääryyttä ja ilmoitti vaativansa oikeusteitse yli 18 miljoonaa euroa, jotka hän omasta mielestään ansaitsee sopimusteknisistä syistä. Bielsan vaatima rahasumma saattaakin olla viimeinen niitti Lillelle, joka on viime aikaisten uutisointien perusteella suuria vaikeuksia saada kasaan paikallisen palloliiton vaatimaa rahasummaa.
Juuri nyt onkin epäselvää, onko Lilleä nykyisessä muodossaan edes olemassa, kun seuraava kausi Ranskassa käynnistyy. Urheilullisesti seura on pelannut viime kuukausina parempaa jalkapalloa, mutta se on yhä sarjataulukossa putoamisviivan alapuolella eikä viimeaikaiset tiedot seuran taloustilanteesta varmasti ainakaan helpota pelaajien loppukauden urakkaa. Lillestä uhkaakin tulla uusin esimerkki siitä, että paperilla erinomaiselta näyttävä omistaja ei välttämättä ole avain onneen. Ranskalaisen jalkapallon kannalta pitää kuitenkin toivoa parasta, sille Lille on yksi loistavaa työtä tekevän maan parhaista jalkapallohautumoista ja perinteinen seura kuuluu ehdottomasti Ranskan korkeimmalle sarjatasolle.
Kansikuva: Valerio Pennicino/Getty Images