Ranskalaisjoukkueet rynnivät kovaa vauhtia Euroopan huipulle. Viime tiistaina maan futista suvereenilla otteella viime vuodet hallinnut PSG teurasti Barcelonan Pariisin illassa lukemin 4–0. Tällä viikolla tulessa on toinen ranskalaisjoukkue, kun Monaco matkaa Manchester Cityn vieraaksi. Lähes kolme maalia per ottelu tahtia takoneiden ruhtinaskuntalaisten hyökkäystä johtaa parin synkän vuoden jälkeen huipulle palannut Radamel Falcao.
Kolumbialaisen maaliruiskun ura on ollut melkoinen. Jokunen vuosi sitten Falcao kohosi joidenkin papereissa koko planeetan parhaaksi maalisiepoksi, mutta viime vuosina mies oli pahasti varjojen mailla. Niin pahasti, että Falcaon uran huipulla arvioitiin olevan ohi. Paluu Monacoon on kuitenkin piristänyt El Tigreä.
Falcao on muutenkin erikoinen huippuhyökkääjä. Esimerkiksi Zlatan Ibrahimovic on kookas ja omaa huiman tekniikan. Vastaavasti Sergio Agüero on vahva ja äärimmäisen räjähtävä. Robert Lewandowski taas on pääpelissä omaa luokkaansa. Falcaolla ei ole mitään sen suurempia huippuominaisuuksia. 177-senttinen kolumbialainen ei ole fyysinen, erityisen nopea tai teknisesti briljantti. Falcaon suurin vahvuus on kliseisesti ilmiömäinen maalivainu. Mies osaa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja viimeistellä, kun siihen paikka siunaantuu.
River Platen tähtitehtaalta Portoon
Hieman Helsinkiä pienemmässä Santa Martan kaupungissa vuonna 1986 syntyneen Falcaon urakehitys on mielenkiintoinen. Hyökkääjä debytoi Kolumbian toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelanneen Lanceros Boyacan riveissä elokuussa 1999, ollessaan vasta 13-vuotias!
Arvatenkin Falcao herätti suurempien seurojen kiinnostuksen. Pääkaupunki Bogotasta tulevan suurseura Millonarioksen testissä käynyt nuorukainen ei kuitenkaan vakuuttanut maan 14-kertaista mestaria, joka jätti timantin hankkimatta. Tässä vaiheessa apajille hyökkäsi legendaarinen argentiinalaisseura River Plate, joka maksoi 15-vuotiaasta hyökkääjälupauksesta noin puolen miljoonan dollarin arvoisen siirtosumman.
Jälkikäteen on helppo todeta peliliikkeen olleen loistava, sillä River Plate on yksi koko Etelä-Amerikan kovimpia pelaajahautomoita. Nykyhuipuista muun muassa Gonzalo Higuain, Javier Mascherano sekä Augusto Fernandez ovat Riverin jalostamia.
Falcaon aika River Platessa kesti lopulta lähes 10 vuotta ja miehen matka jatkui Eurooppaan vasta vuonna 2009, kun FC Porto osoitti kiinnostusta. Fantastisesta pelaajarekrytoinnistaan tuttu Porto teki jälleen yhden käsittämättömän kaappauksen lunastettuaan Falcaoon Estadio do Dragaolle noin viiden miljoonan euron hintalapulla.
Falcaon lentokeli alkoi saman tien, ensimmäisen Porto-kauden tuottaessa yhteensä 34 osumaa. Seuraava kausi oli Falcaolle pienistä polvivaivoista huolimatta todellinen täysosuma. 22 sarjapeliin syntyi 16 maalia ja Eurooppa liigan voiton ohella 14 otteluun isketyt 17 maalia oli saldo, joka sai koko Euroopan haukkomaan henkeään.
Oli selvää ettei Euroopan kuumimpien hyökkääjien listalle noussut Falcao tulisi jatkamaan uraansa piskuisessa Portossa. Agüeron Manchester Cityyn myynyt Atletico Madrid löi pöytään 40 miljoonan euron tarjouksen, josta Porto ei arvatenkaan kieltäytynyt. Falcao on siis yksi havainnollistava esimerkki Porton ilmiömäisestä kyvystä löytää ja jalostaa tuntemattomampia eteläamerikkalaisia. Portugalailaisseura teki nettovoittoa 35 miljoonaa euroa, vaikka Falcao pelasi seurassa vain kaksi vuotta.
Hävytön maalitehtailu katkesi pahaan polvivammaan
Kulttuurisesti hyppy Portugalista rajan taakse Espanjaan ei ole iso, mutta pelillisesti Liga NOS:in vaihtuminen tasokkaaseen La Ligaan on suuri. Falcaon maalijyvä ei kuitenkaan ehtinyt Espanjan pääkaupungissa, päin vastoin. Patjantekijöiden peräsimeen samana kesänä tullut Diego Simeone mullisti ikuisen epäonnistujan maineessa olleen Atleticon ja voitti heti avauskaudellaan Eurooppa Liigan.
Falcao oli arvatenkin suuressa roolissa. Avauskaudella Espanjassa syntyi 24 sarjamaalia, joiden päälle verkko pölisi Eurooppa liigassa 12 kertaa. Euroopan kakkoskilpailun finaalissa Falcao oli jälleen suuressa roolissa, sillä maaliruisku taiteili kaksi osumaa finaalissa kaatuneen Athletic Bilbaon verkkoon.
Seuraavan kauden alussa nähtiin yksi Falcaon ikonisimmista esityksistä, kun mies takoi hattutempun tulevan ex-seuransa Chelsean verkkoon Supercupin finaalissa, joka muuten pelattiin miehen nykyisellä kotistadionilla Stade Louis II:lla. Vaikka kolmas perättäinen Eurooppa liiga -voitto jäi haaveeksi, mutta Falcao johdatti Ticoticon La Ligan kolmanneksi, tehden komeat 28 maalia.
Monien pettymykseksi Atleticon jätettyään kesällä 2013 Falcao ei kuitenkaan siirtynyt perinteiseen suurseuraan, vaan valitsi venäläisen turvekauppiaan Dmitry Rybolovlevin tuhdin palkkatarjouksen Monacosta. Siirto herätti arvatenkin voimakasta kritiikkiä, Falcaon ollessa tuolloin 27-vuotias ja uransa huipulla.
Vielä syyskaudella mies oli iskussa tehden yhdeksän maalia, mutta tammikuussa Falcaon taivas pimeni. Paha polvivamma vaati leikkaushoitoa, joka tarkoitti Brasiliassa järjestettyjen MM-kisojen jäämistä väliin.
Väärässä paikassa, väärään aikaan
Falcaon voi väittää tehneen urallaan monia loistavia peliliikkeitä, esimerkkeinä siirto nuorena poikana River Plateen tai sieltä Portoon. Myös Atleticoon hyökkääjä osui Simeonen tulon myötä oikeaan saumaan. Ironista kyllä viime vuodet Falcao on viettänyt niin väärissä ympyröissä kun ne suinkin voi viettää.
Kuntoutumisen jälkeen mies lainattiin suurella kohulla Manchester Unitediin aivan siirtorajan loppumetreillä. Manchesterilaisten satumaisen kova hyökkäyspään materiaali sakkasi kuitenkin pahemman kerran ja Falcao floppasi pahemman kerran. Vaivaiset neljä maalia tuottaneen kauden aallonpohja nähtiin maaliskuussa, kun Falcao passitettiin pelaamaan reservijoukkueen peliä.
Falcaon puolustukseksi täytyy toki sanoa, ettei Louis Van Gaalin ManU:ssa juuri kukaan saanut itsestään parasta irti. Angel Di Maria, Memphis Depay sekä Robin Van Persie floppasivat yhtä lailla rautatulppaanin hautasmaalla.
Jos siirto ManU:n oli virhe, voidaan sitä seurannutta siirtoa Chelseaan pitää jälkikäteen todellisena aivopieruna. Lainapesti oli yhtä kärsimystä niin Falcaon kuin koko Chelsean näkökulmasta. Hyökkääjä teki yhden maalin koko kaudella ja pääsi avaukseen ainoastaan kaksi kertaa. Kaiken kukkuraksi Falcao loukkasi nivusensa marraskuussa ja sai viiden kuukauden sairasloman jälkeen vastuuta ainoastaan 14 minuuttia kentille palattuaan.
El Tigre is back!
Ei ollut missään nimessä liioiteltua väittää Falcaon uran huipulla olleen paketoita viime kausien perusteella. Painajaismaisten Englannin vuosien välillä mies epäonnistui raskaasti myös toissa kesänä pelatussa Copa Americassa ja näytti kadottaneen maalijyvänsä pahanpäiväisesti. Kriitikoita ei myöskään hiljentänyt Falcaon pahat loukkaantumiset ja helmikuussa saavutettu 30 vuoden ikä.
Monacon ja Falcaon onneksi joukkuetta luotsaava Leonardo Jardim antoi hyökkääjälle mahdollisuuden. Vaikka liuhuletti on vaihtunut nykyaikaisempaan ”ananakseen”, ollaan maalinteon osalta nähty sama vanha Falcao, joka tykitteli Portossa ja Atleticossa lähes maali per peli tahtia.
Ligue 1:n kärjessä porskuttavan Monacon kapteeni on sarjan maalipörssissä kolmantena Edinson Cavanin ja Alexander Lacazetten jälkeen. Takareisivamman ja aivotärähdyksen takia muutaman pelin missanneen Falcaon maalitahti on ollut hurja. Kotimaan kentillä verkko on heilunut 81 minuutin välein. Yli 10 maalia viimeistelleistä vain Cavanin tahti on ollut kovempi.
Jardim on kuitenkin käyttänyt kippariaan fiksun säästeliäästi, sillä Falcao on kellottanut vain kuusi täyttä 90-minuuttista kaikki kilpailut mukaan lukien.
Falcaon ohella koko ruhtinaskunnan punavalkoinen joukkue on ollut pelannut loistavaa jalkapalloa. 76 sarjamaalia tehnyt Monaco eniten Euroopan top 5 -liigoista maaleja tehnyt joukkue. Kolikon kääntöpuoli ei kuitenkaan ole niin tumma mitä hurjasta maalitehtailusta voisi ounastella. Monaco on päästänyt 24 maalia, mikä on alle maali per ottelu. Sen maaliero on siis hävyttömät 52 osumaa plussalla.
Vaikka klisee hyvästä sekoituksesta kokemusta ja nuoruutta on varsin lattea ja kulunut, sopii se Falcaon johtamaan Monacoon loistavasti. Kipparin ohella kokenutta kaartia edustavat 32-vuotias ykkösvahti Daniel Subasic, Torinosta saapunut 29-vuotias Kamil Glik sekä Falcaon ikätoveri Joao Moutinho. Nuoreen tähtikaartiin taas kuuluvat laituri Thomas Lemar (21), keskikentälle kotiutunut Fabinho (23) sekä useiden suurseurojen himoitsema Bernardo Silva (22).
Jardimin suosimassa 4–4–2-muodostelmassa Falcaon kärkiparina ollaan viime peleissä nähty yksi koko mantereen lupaavimmista hyökkääjistä, kun joulukuussa 18 vuotta täyttänyt Kylian Mbappé on murtautunut joukkueen avauskokoonpanoon tehden jo seitsemän maalia.
Mbappén kanssa peliajasta taisteleva Valére Germain (26) on yksi kolmesta Monacon 25-29-vuotiaasta pelaajasta. Monaco siis todella on sekoitus kokemusta ja nuoruutta, jonka kapteenina ja talismaanina Falcaolla on korostetun iso rooli.
Monaco ei tule olemaan Citylle suupala
Jotkut ovat saattaneet erheellisesti kuvitella Monacon olevan Manchester Citylle vapaalippu puolivälieriin. Näin ei kuitenkaan ole, sillä Monaco on tämän kauden Mestarien liigan potentiaalinen musta hevonen. Falcaon tapainen maaliruisku yhdistettynä lukuisiin huippulahjakkaisiin nuoriin tekee Monacosta arvaamattoman ja raikkaan kokonaisuuden.
Kotimaan sarjassa kolme pistettä PSG:tä edellä oleva joukkue on ollut viime aikoina vahvassa vireessä. Monaco seilaa 11 ottelun tappiottomassa putkessa, eikä se ole hävinnyt tämän vuoden puolella kertaakaan. Myös eteneminen kovasta Mestarien liigan alkulohkosta (Tottenham, Bayer Leverkusen, CSKA Moskova) jatkoon ja vieläpä voittajana oli osoitus Monacon vaarallisuudesta.
Joukkue on muutenkin viihtynyt sumujen saarilla. Lohkovaiheen avauspelissä se kävi kellistämässä Tottenhamin Wembleyllä ja shokeerasi Arsenalin tasan kaksi vuotta sitten Emiratesilla. Myös Chelsea-fanit saattavat muistaa muun muassa Ludovic Giulyn, Patrice Evran sekä Fernando Morientesin tähdittämän Monacon, joka sysäsi länsilontoolaiset lauluun Mestarien liigan välierissä keväällä 2004.
Näin ollen tiistai-iltana on monta hyvää syytä asettua vastaanottimien ääreen ja katsoa kahden viihdyttävää futista pelaavan joukkueen kohtaamista Etihad Stadiumilla. Kyseistä kohtaamista kannattaa katsoa jo oikeastaan senkin takia, että kentällä nähdään Radamel Falcao, yksi 2000-luvun parhaista hyökkääjistä, joka on palannut huipulle.
Kaikki Mestarien liigan ottelut ovat katsottavissa ViaPlay-palvelussa.
Kansikuva: Michael Steele/Getty Images