Real Madrid on tehnyt sen taas. Mestarien liigan kaikkien aikojen menestynein seura on edennyt jälleen kerran turnauksen loppuotteluun. Tämä on jo neljäs kerta viiden vuoden sisään ja madridilaiset jahtaavat jo kolmatta peräkkäistä mestaruuttaan. Miten tällainen dominanssi on mahdollista kenties maailman haastavimmassa turnauksessa?
Realin taival tämän vuoden turnauksessa ei ole ollut pelkkää voittokulkua ja ilotulitusta. Joukkuetta onkin kutsuttu onnekkaaksi, kun espanjalaiset ovat usein olleet viheriöllä alakynnessä, mutta onnistunut siltikin nappaamaan voittoja. Zinedine Zidanen suojattien taival loppuotteluun on kuitenkin ollut poikkeuksellisen haastava.
Madridin turnaus alkoi alkulohkosta Tottenhamin, Dortmundin ja APOEL:n kanssa. Tämä oli kahdeksasta lohkosta todennäköisesti vaikein ja Real sijoittuikin toiseksi, sillä joukkue ei onnistunut nitistämään Tottenhamilta kuin pisteen kahdessa ottelussa.
Pudotuspeleissä vastustajat ovat olleet äärimmäisen haastavia: PSG, Juventus ja Bayern München. Paljoa kivikkoisempaa reittiä finaaliin ei olisi voinut tulla. Real on kuitenkin raivannut jättiläiset tieltään, vaikka haasteita on riittänyt.
Los Blancos voitti puolivälierien avausosassa vieraskentällä Juventuksen maalein 3-0 ja jatkopaikka vaikutti varmalta. Realin kannattajia kohtasi kuitenkin šokki, kun Juventus karkasi toisessa kohtaamisessa kolmen maalin vierasjohtoon. Ottelu päättyi dramaattisesti, kun Realille tuomittiin lisäajalla pilkku ja Gianluigi Buffon sai samasta tilanteesta punaisen kortin. Cristiano Ronaldo laittoi rankkarin varmasti sisään ja sinetöi joukkueensa jatkopaikan.
– Mitä tapahtui Barcelonalle ei tapahdu meille, koska me olemme Real Madrid, Marcelo kommentoi pelin päätyttyä, viitaten Realin veriviholliseen, joka oli edellisenä päivänä pudonnut AS Romalle Mestarien liigassa.
Ja juuri tähän Marcelon kommenttiin kiteytyy se, miksi Real Madrid on Euroopan valtias jalkapallossa.
Mestaruuksia alkoi sataa välittömästi
Mestarien Liigaa ja sitä edeltänyttä Euroopan Cupia on pelattu kaudesta 1955-56 alkaen. Turnauksesta muodostui heti Real Madridin valtakunta. Espanjalaisjätti voitti turnauksen viisi ensimmäistä vuotta putkeen, mikä antoi sysäyksen Euroopan dominanssille. Tuolloin madridilaisten tähtenä tuikki Alfredo Di Stefano, joka viimeisteli käsittämättömät 49 maalia 58 ottelussa Euroopan kentillä. Tahti oli kovempi kuin Ronaldolla tai Lionel Messillä tänä päivänä.
Voittokulku ei kuitenkaan jatkunut ikuisesti. Vaikka Real niitti menestystä kotimaassaan, niin palkintokaappi ei saanut juurikaan täytettä kansainvälisiltä kentiltä. Kuudes mestaruus tuli keväällä 1966, kun madridilaiset kaatoivat loppuottelussa Partizanin, mutta sitten alkoi ajanjakso, jollaista menestykseen tottuneet kannattajat tuskin osasivat odottaa.
Real Madridilla oli edessä pitkä kuiva jakso Euroopan kentillä, sillä seura pääsi juhlimaan maanosan himotuimman pystin voittoa seuraavan kerran vasta keväällä 1998. Real ei selviytynyt 32 vuoden aikana finaaliin kuin kertaalleen vuonna 1981, jolloin mestaruuden vei Liverpool. Tyhjin käsin madridilaiset eivät kuitenkaan jääneet, vaan Real voitti tässä välissä peräti 16 Espanjan pääsarjan mestaruutta.
Menestystä tuli jälleen roppakaupalla vuosituhannen vaihteessa. Viiden peräkkäisen kevään aikana Real pääsi juhlimaan Mestarien liigan voittoa peräti kolmesti. Raul, Iker Casillas ja kumppanit toimivat Los Blancosin uuden nousun kasvoina.
Seurahistorian yhdeksännen mestaruuden jälkeen koitti jälleen hiljaisempi jakso. Tällä kertaa kannattajien ei tosin tarvinnut odottaa vuosikymmeniä, vaan Real palasi maanosan kuninkaaksi keväällä 2014. Jälleen kerran menestystä tuli ryppäässä, kun joukkue voitti kolme mestaruutta neljän vuoden aikana.
Nyt madridilaiset metsästävät mestaruutta numero 13. Real on ylivoimaisesti menestynein seura Euroopan kentillä, sillä toiseksi eniten mestaruuksia on AC Milanilla, joka on kuitannut voiton seitsemästi. Esimerkiksi englantilaiset seurat ovat voittaneet pystin yhteensä 12 kertaa, mikä alleviivaa Real Madridin dominointia kansainvälisillä kentillä.
Menestyminen osa DNA:ta
Ei ole tietenkään sattumaa, että juuri Real Madrid on niittänyt niin paljon menestystä Mestarien liigassa. Los Blancos on tottunut menestymään. Se on seuran DNA:ssa, mikä kantaa voittoihin heikompinakin iltoina, kuten Marcelo haastattelussa alleviivasi.
Menestys ruokkii usein menestystä. Madridissa ei ole totuttu häviämään, mistä kertoo jo jäätävä saldo finaaleissa. Real on selviytynyt Mestarien liigan tai Euroopan Cupin loppuotteluun 15 kertaa, ja voittanut näistä peräti 12. Esimerkiksi paikallisvastustaja Atletico on ollut finaalissa kolmesti, mutta hävinnyt kaikki ottelut. Vastaavasti Juventuksella on kaksi mestaruutta, mutta loppuottelun häviävänä osapuolena joukkue on ollut peräti seitsemästi.
Juuri kaikista haastavimmassa paikassa venyminen on osa Real Madridia. Mestarien liigan voittaminen on erittäin vaikeaa ja kaksiosaiset pudotuspelit vähentävät onnen merkitystä huomattavasti. Tästä huolimatta Real on pystynyt dominoimaan kaikista haastavimmilla areenoilla viime vuodet, vaikka menestys kotimaan kentällä on ollut samaan aikaan erittäin vaisua. Madridilaiset ovat voittaneet 2010-luvulla vain kahdesti sekä La Ligan mestaruuden että Copa Del Reyn.
Real Madrid on yksi maailman rikkaimmista jalkapalloseuroista ja seura on tunnettu monista nimekkäistä tähtihankinnoistaan. Tämä ei kuitenkaan selitä menestystä Mestarien liigassa. Edellisen kymmenen vuoden aikana vain kertaalleen Mestarien liigan on voittanut se joukkue, joka on käyttänyt kyseisenä kautena eniten rahaa pelaajahankintoihin. Tämä oli tosin juuri Real Madrid, joka käytti kesällä 2013 yli 170 miljoonaa euroa Gareth Baleen, Asier Illarramendiin, Iscoon, Casemiroon ja Dani Carvajaliin.
Real teki vielä isoja hankintoja kesällä 2014, kun Toni Kroos, James Rodriguez ja Keylor Navas tarttuivat madridilaisten haaviin. Kolmen edellisen kauden aikana Real Madrid on käyttänyt uusiin pelaajiin hieman yli 150 miljoonaa euroa, mikä on jättiseuralle vaatimaton määrä. Esimerkiksi Barcelona on samassa ajassa käyttänyt pelaajahankintoihin lähes 500 miljoonaa euroa.
Jos pelkästään rahalla saisi menestystä Mestarien liigassa, niin PSG ja Manchester City olisivat turnauksen kestomenestyjiä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kaksikolle on useimmiten tullut nopea lähtö Mestarien liigan viheriöiltä. PSG on käyttänyt viimeisen kolmen vuoden aikana lähes 500 miljoonaa euroa uusiin pelaajiin, mutta pariisilaiset eivät ole selviytyneet seurahistoriansa aikana kertaakaan edes Mestarien liigan välieriin. Paljoa parempaa menestys ei ole ollut Citylläkään, joka on upottanut uusiin hankintoihin yli 650 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana.
Ei Mestarien liigaa voisi dominoida huonolla joukkueella, vaan Real Madridilla on luonnollisesti erittäin laadukas nippu. Varsinkaan Cristiano Ronaldon merkitystä menestymisen taustalla ei pidä väheksyä. Portugalilainen on takonut Realille käsittämättömät 105 maalia 100 ottelussa Mestarien liigassa. Vaikka Ronaldolla olisi muuten käynnissä miten vaisu jakso tahansa, niin Mestarien liigassa lusitaani on aina ollut iskussa. Hän onkin turnauksen historian eniten maaleja tehnyt pelaaja. Kaikkien aikojen maalipörssin seitsemästä kärkinimestä peräti viideltä löytyy erittäin vankka historia Real Madridista, vaikka Ruud van Nistelrooy uran parhaimmat vuotensa Manchesterissa pelasikin.
Myös esimerkiksi joukkuetta kipparoiva Sergio Ramos on ollut erittäin merkittävässä roolissa menestyksen taustalla ja toppari onkin iskenyt nipun todella tärkeitä osumia. Samaa voi sanoa Marcelosta, joka on luutinut Ramosin vierellä Los Blancosin puolustuksessa jo 12 vuoden ajan. Keskikenttä on usein ollut Real Madridin akilleen kantapää, mutta madridilaiset ovat saaneet viilattua senkin osaston kuntoon Toni Kroosin ja Casemiron kaltaisilla nappihankinnoilla.
Menestyminen seurajoukkueiden kuninkuuskilpailussa on Real Madridin DNA:ssa. Pelaajat ja valmentajat vaihtuvat, mutta Los Blancos menestyy silti vuodesta toiseen. Kuluvana vuosikymmenenä madridilaisia urotekoihin Euroopassa luotsanneet Carlo Ancelotti, Rafael Benitez ja Zinedine Zidane ovat olleet erilaisia persoonia eikä joukkueelle ole muovautunut samanlaista pelitapaa ja niin selkeää identiteettiä kuin esimerkiksi Barcelonalle ja Juventukselle. Eri vuosien joukkueille on ollut yhtenäistä erityisesti yksi asia: voittaminen
Varsinkin Zidane on saanut iskostettua joukkonsa käsittämättömään iskuun kansainvälisillä kentillä. Tammikuussa 2016 ohjat ottanut ranskalainen ei ole hävinnyt Real Madridin käskyttäjänä vielä ainuttakaan pudotuspelisarjaa Mestarien liigassa. Loppuottelut mukaan lukien espanjalaiset ovat voittaneet jo 11 vastustajaa putkeen pudotuspeleissä. Se on huima saldo, jossa onnen osuus on jo todella pieni.
Sattumalla on toki roolinsa yksittäisissä otteluissa, mutta monien vuoden dominanssissa sen osuus on äärimmäisen pieni. Neljän finaalipaikan saavuttaminen viiden vuoden aikana ja mahdollisesti kolmen peräkkäisen mestaruuden voittaminen on käsittämätön temppu 2010-luvulla, kun kilpailu maailman suosituimmassa lajissa on kovempaa kuin koskaan. Tällaiseen suoritukseen ei ole olemassa oikotietä. 116-vuotias Real Madrid on muovautunut Euroopan valtiaaksi vuosikymmenien saatossa.
Kuten Marcelo osuvasti sanoi, he ovat Real Madrid. Tämä ajatus, seuran mittava historia ja ikonisen valkoisen peliasun kantaminen ovat iskostuneet syvälle jokaisen joukkueessa pelaavan takaraivoon ja se näkyy viheriöllä, kun panokset ovat äärimmillään.
Kansikuva: Gonzalo Arroyo Moreno/Getty Images