Mestarien liiga -kausi 2016-17 saa viikonloppuna kliimaksinsa, kun Juventus ja Real Madrid ratkovat turnauksen voiton Cardiffin Millenium Stadiumilla. Samalla tämä tarkoittaa kevään aikana julkaistun juttusarjamme päätöstä. Juttusarjan funktiona on listata jokaisen vaiheen viisi ikimuistoisinta ottelua vuonna 1992 ensi kertaa pelatussa Mestarien liigassa. Tässä ovat grande finalet, jotka ovat arvatenkin tarjoilleet UCL-historian dramaattisimmat hetket.
5. Real Madrid – Atletico Madrid, Lissabon 2014
Benfican kotistadionina toimiva Estadio da Luz oli herkkusieniliigan päänäyttämö, kun Madridin seurat ratkoivat turnauksen voiton ennen Brasilian MM-kisoja. Patjantekijät siirtyivät ensimmäisellä puoliajalla johtoon Diego Godinin maalilla, jota edelsi Iker Casillaksen paha arviontivirhe. ”Pikkuveli” oli pitkään kiinni turnauksen voitossa, kunnes Sergio Ramos – kukapa muukaan – tasoitti lisäajan viime hetkillä kulmapotkusta. Koko finaalin omassa päässä kyykänneen Atletin bensa loppui totaalisesti jatkoajalla ja Real pääsi naatiskelemaan peräti kolme osumaa, joista ensimmäisen ja ratkaisevan puski maailmanennätyshankinta Gareth Bale. Pytty oli myös siinä määrin historiallinen, että se oli Realille seurahistorian kymmenes, kun UCL:n edeltäjä Eurooppa Cup lasketaan mukaan.
4. Manchester United – Chelsea, Moskova 2008
Manchester Unitedin ja Chelsean välinen finaali oli poikkeuksellinen monellakin tapaa. Ensinnäkin se oli turnauksen historian ensimmäinen täysin englantilainen finaali. Toisekseen, kolme tuntia Greenwichiä edellä olevassa Moskovassa pelattu finaali alkoi paikallista aikaa kello 22.45. Ensi kesän MM-finaalin päänäyttämönä toimiva Luzhniki Stadium todisti tasaisen ottelun, joka ratkottiin lopulta dramaattisessa rankkarikisassa. ManU:n kolmantena vetäjänä toiminut Cristiano Ronaldo epäonnistui ja kun Chelsean kaikki neljä ampujaa olivat upottaneet omansa, oli viidentenä vuoroon tulleella John Terryllä mahdollisuus ratkaista mestaruus lontoolaisille. Kuten monet varmasti muistavat märkä kenttä teki tepposensa ja Terry liukastui juuri ratkaisevalla hetkellä ampuen pallon pystypuuhun. Muutamaa minuuttia myöhemmin Edwin Van Der Sar koppasi Nicolas Anelkan rankkarin ja United pääsi juhlimaan seurahistoriansa toista Mestarien liiga -voittoa.
3. Chelsea – Bayern München, München 2012
Jos Mestarien liigan finaalissa ollaan joskus nähty oikeusmurha pelitapahtumiin nähden, nähtiin se Münchenissä 2012. Chelsea kuitenkin teki sen mitä täytyi, sillä länsilontoolaiset eivät ikimaailmassa olisi voittaneet kotistadionillaan pelannutta Bayernia avoimessa pelissä. John Terryn, Branislav Ivanovicin, Ramiresin sekä Raul Meirelesin pelikielloista kärsinyt Chelsea bussitti, mutta näytti jo häviävän Thomas Müllerin vietyä saksalaiset johtoon vain seitsemän minuuttia ennen täyttä aikaa. Chelsea ei kuitenkaan luovuttanut, vaan Didier Drogba puski Siniset tasoihin kulmapotkusta, joka oli englantilaisten ainoa maalipaikka koko ottelussa.
Lisää draamaa nähtiin jatkoajalla, kun Drogba kohelsi boxissa ja kahden miehen voimin finaalissa merkattu ex-Chelsea Arjen Robben pääsi yrittämään johtomaalia pilkulta. Hollantilainen epäonnistui, aivan kuten epäonnistuivat Ivica Olic sekä Bastian Schweinsteiger rankkarikisassa, jonka ratkaisevan pilkun upotti kukapa muukaan kuin Didier Drogba.
2. Manchester United – Bayern München, Barcelona 1999
Manchester Unitedin ja Bayern Münchenin välinen UCL-finaali Barcelonan Camp Noulla on yksi koko kuningaspelin rikkaan historian ikonisimmista otteluista. Sir Alex Fergusonin ryhmä oli pitkään alakynnessä Mario Baslerin vietyä saksalaiset johtoon vapaapotkusta jo ottelun 6. minuutilla. Kuten varmasti jokainen muistaa, nousi United voittoon kahdella lisäajan maalillaan, jotka olivat vaihdosta sisään tulleiden Teddy Sheringhamin ja Ole Gunnar Solskjaerin käsialaa. Ikonisimmat tuuletukset tarjoili legendaarinen Peter Schmeichel, joka heitti kärrynpyöriä toisessa päässä. Uskomattoman nousun myötä ManU pääsi juhlimaan harvinaista triplaa.
1. Liverpool – AC Milan, Istanbul 2005
Istanbulissa nähdyn finaalin muistavat luultavasti ”jonnetkin”. Carlo Ancelottin luotsaama AC Milan meni johtoon jo pelin avausminuutilla ja Hernan Crespon osuttua avausjakson loppuun kahdesti, näytti lukemin 3–0 peliä johtaneen Rossonerin mestaruus lähes tulkoon varmalta. Debyyttikauttaan Anfieldilla luotsannut Rafael Benitez teki hyökkääviä vaihtoja puoliajalla, jotka toden totta toimivat. Poolin kirin aloitti Steven Gerrard 54. minuutilla ja vain kuusi minuuttia myöhemmin Xabi Alonso niittasi pelin tasoihin epäonnistuneen rankkarin reboundista. Rankkareille venyneen finaalin sankariksi nousi Redsin puolalaiskassari Jerzy Dudek, joka otti jatkoajalla muutaman mielenvikaisen torjunnan ja pysäytti rankkarikisassa Andriy Shevchenkon sekä Andrea Pirlon. Liverpoolin juhliin päättynyt ottelu oli ikimuistoinen paitsi uskomattoman nousun, myös pelin korkean viihdearvon myötä, sillä Mestarien liigan loppuottelu ei ole koskaan tarjonnut Istanbulin illan kaltaista ilotulistusta.
Kansikuva: Getty Images
Aiemmat osat: